Kuntavaalit 2021
Suomessa vuonna 2021 pidetyt kuntavaalit From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kuntavaalit 2021 järjestettiin sunnuntaina 13. kesäkuuta 2021.[4] Vaaleissa valittiin kaikki Manner-Suomen kunnanvaltuustot seuraavalle nelivuotiskaudelle.[5] Ennakkoäänestys järjestettiin kotimaassa 26. toukokuuta – 8. kesäkuuta ja ulkomailla 2.–5. kesäkuuta 2021.[4] Vaalipäivä oli alkuperäisen vaalilain mukaan 18. huhtikuuta 2021, mutta eduskunta päätti maaliskuussa 2021 siirtää vaaleja koronaviruspandemian vuoksi.[6]
Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen rekisteröidyistä uusista puolueista Sininen tulevaisuus, Liike Nyt, Suomen Kansa Ensin, Avoin puolue ja Kristallipuolue ilmoittivat aikomuksistaan osallistua vaaleihin asettamalla ehdokkaita omilla listoillaan.[7][8][9][10][11] Lisäksi myös Kansalaispuolue asetti ehdokkaita ensi kertaa, yhteistyössä Kristillisdemokraattien kanssa.[12]
Suurempien puolueiden puheenjohtajista Jussi Halla-aholle, Sanna Marinille, Maria Ohisalolle sekä Annika Saarikolle nämä kuntavaalit olivat kunkin puheenjohtajakauden ensimmäiset.
Remove ads
Taustaa
Vuoden 2015 kuntalain myötä kuntavaalipäiväksi asetettiin karkausvuotta seuraavan vuoden huhtikuun kolmas sunnuntai.[5] Pääsiäinen aikaisti vuoden 2017 kuntavaaleja viikolla, mutta vuoden 2021 kuntavaalipäivä olisi ollut suoraan 18. huhtikuuta. Vaaleja kuitenkin siirrettiin maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi siten, että vaalipäivä oli 13. kesäkuuta.
Valtimon kunta liitettiin Nurmekseen vuoden 2020 alussa, joten kuntavaalien osalta vuoden 2017 vaalit jäivät Valtimon viimeisiksi.[13] Lisäksi Honkajoen ja Kankaanpään välinen, nopealla aikataululla järjestelty kuntaliitos toteutui vaalivuoden alussa,[14] joten Manner-Suomessa on kuntia ja siten valtuustoja yhteensä 293.
Remove ads
Koronaviruspandemian vaikutukset kuntavaaleihin
Vaalien siirto huhtikuulta kesäkuulle
Marinin hallitus esitti 12. maaliskuuta 2021 kuntavaalien siirtoa kesäkuulle koronaviruspandemian vuoksi.[15] Siirtoa koskeva laki astui eduskuntakäsittelyn jälkeen voimaan 29. maaliskuuta.[16] Tutkijoiden mukaan siirto saattoi vaikuttaa eri ehdokkaisiin epätasa-arvoisesti ja aiheuttaa spekulaatiota vaikutuksista vaalitulokseen, mutta sitä pidettiin silti perusteltuna.[17] Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan siirrosta olisi pitänyt päättää aikaisemmin.[18] Jääskeläinen ilmoittikin jo tammikuisessa lehtihaastattelussa siirron takarajaksi helmikuun.[19] Helmikuun alussa oikeusministeri ja puoluesihteerit kuitenkin tyrmäsivät oikeusministeriön virkamiesten tekemän ehdotuksen vaalien siirrosta.[20]

Muut vaikutukset
Koronaviruspandemian on katsottu vaikuttaneen laajasti valtiovallan ja puolueiden vaalivalmisteluihin sekä yhteiskunnallisiin keskustelunaiheisiin.[22]
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos korosti vaalivalmisteluissa tietoteknisten ratkaisujen erityistä arvoa tilanteessa, jossa kokoontumiskiellot ja viranomaissuositukset rajoittavat perinteistä tapahtumatoimintaa. Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko arvioi toukokuussa 2020 etätapahtumien tuoneen toimintaan jopa aivan uusia ihmisiä.[22]
Politiikan tutkija Sami Borg ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ennakoivat pandemian negatiivisten talousvaikutusten aiheuttavan paineita myös kuntatalouksille. He totesivat tämän näkyvän erityisesti tulevissa vaalikeskusteluissa.[22]
Oikeusministeri Henriksson kertoi elokuussa 2020, että vaalilaki mahdollistaisi kotiäänestämisen myös koronaviruksen riskiryhmäläisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi riskiryhmäläisten määrän olevan miljoonaluokkaa, joten oikeusministeriö valmistautui kotiäänestämisen suosion kasvamiseen. Ministeriön neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen kuitenkin vakuutti, että perinteinen vaalipaikkaäänestäminen turvattaisiin myös riskiryhmäläisille.[23] Oikeusministeriö ohjeisti pitkin syksyä kuntia koronaturvallisten vaalien järjestämisessä, mikä lisäsi vaaleihin liittyvää työtaakkaa ministeriön virkamieskoneistossa. Ministeri Henriksson kertoi Pietarsaaren Sanomille, että kuntien vaalijärjestelyiden suunnitteluun ja toteuttamiseen asetettiin lisäresursseja.[24]
Remove ads
Tulokset
Vaalit pormestarimallia käyttävissä kunnissa
Vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen Suomessa on kahdeksan kuntaa, jotka käyttävät ns. pormestarimallia perinteisen kunnanjohtajan viran sijasta.[25] Pormestari valitaan useimmiten valtuutettujen keskuudesta poliittisten voimasuhteiden perusteella, jolloin kuntavaaleja voidaan pitää myös välillisesti pormestariasetelmiin vaikuttavina. Mallia käyttävien kuntien puolueyhdistykset tapaavatkin asettaa listoiltaan ns. pormestariehdokkaita.[26]
Koska pormestarivaaleja ei kuitenkaan toimiteta suorina kansanvaaleina, on keskusteluasetelmia kritisoitu monesti varsinaisia kuntavaalikeskusteluja vääristäviksi.[26] Muiden muassa Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki korosti Helsingin pormestarikeskustelussa valtuuston poliittisten valtasuhteiden keskeisempää merkitystä.[27]
Helsinki
Alla Helsingin ilmoitetut pormestariehdokkaat.
Kärkölä
Alla Kärkölän ilmoitetut pormestariehdokkaat.
Pirkkala
Alla Pirkkalan ilmoitetut pormestariehdokkaat.
Tampere
Alla Tampereen ilmoitetut pormestariehdokkaat.
Turku
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ehdokkaiden äänimäärät ja puolueiden sijoitukset puuttuvat vaikka vaaleista on aikaa jo yli vuosi. |
Alla Turun ilmoitetut pormestariehdokkaat.
Tuusula
Alla Tuusulan ilmoitetut pormestariehdokkaat.
Remove ads
Vaalien aikataulu
Remove ads
Kannatustutkimukset
Valtakunnalliset puoluekannatuskyselyt kuntavaaleissa
Kuntakohtaiset puoluekannatuskyselyt kuntavaaleissa
Espoo
Helsinki
Jyväskylä
Lappeenranta
Seinäjoki
Tampere
Vantaa
Remove ads
Huomautukset
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads