Kuntavaalit 2017

Vuoden 2017 kuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 9. huhtikuuta 2017. Manner-Suomen 295 kuntaan valittiin kaikkiaan 8 999 kunnanvaltuutettua.^[3] Ennakkoäänestys oli kotimaassa 29.3.–4.4.2017 ja ulkomailla 29.3.–1.4.2017. (Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voitiin aloittaa jo keskiviikkona 22.3.2017.) Ehdokasasettelu vahvistettiin 9. maaliskuuta 2017.^[4]

Kuntavaalit 2017

2012 ← 9. huhtikuuta 2017 → 2021

8 999 paikkaa kunnanvaltuustoihin[1] Äänestysprosentti 58,8 %[2]   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Petteri Orpo Antti Rinne Juha Sipilä Puolue Kokoomus Sosiaalidemokraatit Keskusta Saadut paikat 1 490 1 697 2 824 Paikkojen muutos  245  32  253 Äänet 531 599 498 252 450 529 Kannatus 20,7 % 19,4 % 17,5 % Muutos 1,2 %-yks. 0,2 %-yks. 1,1 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Ville Niinistö Timo Soini Li Andersson Puolue Vihreät Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Saadut paikat 534 770 658 Paikkojen muutos  210  424  18 Äänet 320 235 227 297 226 626 Kannatus 12,5 % 8,8 % 8,8 % Muutos 3,9 %-yks. 3,5 %-yks. 0,8 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue   Johtaja Anna-Maja Henriksson Sari Essayah Puolue Ruotsalainen kansanpuolue Kristillisdemokraatit Saadut paikat 471 316 Paikkojen muutos  9  16 Äänet 125 518 105 551 Kannatus 4,9 % 4,1 % Muutos 0,2 %-yks. 0,4 %-yks.

Äänestyslippu.

Kuntavaaleissa valittiin kunnanvaltuusto Manner-Suomen kuntiin toimikaudelle, joka alkoi 1.6.2017 ja päättyi vasta 1.8.2021 seuraavien vaalien siirtämisen vuoksi.

Vaaleissa oli mukana kolme uutta, hiljattain puoluerekisteriin päässyttä puoluetta: feministinen puolue, liberaalipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Piraattipuolue sai näissä vaaleissa ensimmäiset kunnanvaltuutettunsa Helsinkiin ja Jyväskylään (ja ylipäätään historiansa ensimmäiset joissain vaaleissa läpi päässeet ehdokkaat), liberaalipuolue Espooseen ja Parikkalaan sekä feministinen puolue yhden valtuutetun Helsinkiin.^[5] Vuoden 2016 alussa perustettu kansalaispuolue ei osallistunut vaaleihin.^[6]

Taustaa

Uusi kuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015, ja kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettiin karkausvuosien lokakuulta sitä seuraavan vuoden huhtikuulle. Vaalipäivä on jatkossa huhtikuun kolmas sunnuntai, mutta pääsiäisen vuoksi vaaleja aikaistettiin viikolla vuonna 2017. Myös vaalien nimi muutettiin kunnallisvaaleista kuntavaaleiksi.^[7]

Alkuvuodesta 2016 keskusteltiin kuntavaalien siirtämisestä lokakuuhun 2017, jolloin ne järjestettäisiin yhdessä ensimmäisten suunniteltujen maakuntavaalien kanssa.^[8] Perustuslaillisten ongelmien vuoksi hallitus kuitenkin päätti, ettei vaaleja siirretä uudelleen vaan ne pidetään huhtikuussa 2017.^[9]

Sähköiseen vaaliluetteloon liittyviä ongelmia vaalipäivänä

Oikeusministeriön tietojen mukaan joissakin kunnissa käytössä olevaa sähköistä vaaliluetteloa ei saatu toimimaan vaalipäivänä 11 kunnassa eri puolilla Suomea eli melkein 10 %:ssa 120 kunnista, joissa käytetään sähköistä vaaliluetteloa.^[10][11] Useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä. Tietokone väitti äänestäjien antaneen jo äänensä, vaikka niin ei ollut. Vika johtui sähköisestä vaaliluettelosta, jota on käytetty apuna jo useissa vaaleissa tällä vuosikymmenellä. Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen mukaan vian syynä olivat kenraaliharjoituksista jääneet tiedot, joita kukaan ei ollut muistanut poistaa vaaliluettelosta ennen vaalipäivää.^[10]

Jos kunta käyttää sähköistä vaaliluetteloa, vaalivirkailija syöttää käsin äänestäjän henkilötunnuksen tietokoneelle. Kone tarkistaa, että henkilöllä on oikeus antaa äänensä. Joissakin kunnissa on käytetty myös viivakoodinlukijoita, jotka lukevat tiedot suoraan esimerkiksi ajokortista. Kenraaliharjoituksessa käytettiin oikeiden ihmisten henkilötunnuksia, joita syötettiin koneelle niin kuin oikeassakin tilanteessa. Kaikissa ongelmia kohdanneissa kunnissa siirryttiin käyttämään perinteistä eli paperista vaaliluetteloa, jotta äänestystä voitiin jatkaa.^[10]

Tulokset

Vaalien suurin voittaja oli vihreät, perussuomalaisten menettäessä eniten kannatustaan. Ruotsalainen kansanpuolue sai parhaan tuloksensa 20 vuoteen. Kaikki hallituspuolueet menettivät kannatustaan opposition nostaessa sitä SDP:tä lukuun ottamatta.

Perussuomalaisten osalta vaalin tulos kertoi europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon johtaman maahanmuuttokriittisen siiven vahvistumisesta puolueen sisällä. Helsingissä Halla-aho voitti kansanedustaja Sampo Terhon äänin 5 641–3 333. Molemmat olivat ennen kuntavaaleja ilmoittautuneet ehdokkaiksi perussuomalaisten uuden puheenjohtajan vaaliin Jyväskylässä kesäkuussa 2017 pidettävässä puoluekokouksessa. Porissa Halla-ahon kannattajana tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari löi eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajan Ari Jalosen äänin 2 566–416, ja Turussa maahanmuuttokriittisen siiven kansanedustaja Ville Tavio voitti maltillistuneen eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan äänin 2 077–817.^[12]

Keskustalainen ministeri Kimmo Tiilikainen siirtyi Ruokolahdelta ehdolle Helsingin valtuustoon, mutta jäi lopulta varasijalle 798 äänellä.^[13] Sen sijaan kansalaispuolueen perustanut Paavo Väyrynen, jota ei päästetty keskustan ehdokkaaksi Keminmaalla, valittiin 1 026 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon kristillisdemokraattien ehdokkaana.^[14] Suomen vanhimmaksi valtuutetuksi nousi RKP:n listalta Helsingissä valtuustoon päässyt 84-vuotias Jörn Donner, joka on istunut valtuustossa ensimmäisen kerran jo 1969.^[15]

Kuntavaalien äänestysprosentti (58,9) on vakiintunut eduskuntavaalien äänestysvilkkautta matalammaksi. Eri-ikäisten ja eritasoisesti kouluttautuneiden väestöryhmien äänestysaktiivisuuserot olivat huomattavia vuoden 2017 kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34-vuotiaat nuoret, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. Heistä äänesti vain yksi viidestä.^[16]

Kuntien suurimmat puolueet äänimäärällä mitattuna:
     Kokoomus
     Sosiaalidemokraatit
     Keskusta
     Vihreät
     Vasemmistoliitto
     RKP
     Kristillisdemokraatit
     Yhteislistat

Kuntien toiseksi suurimmat puolueet äänimäärällä mitattuna:
     Kokoomus
     Sosiaalidemokraatit
     Keskusta
     Vihreät
     Perussuomalaiset
     Vasemmistoliitto
     RKP
     Kristillisdemokraatit
     Yhteislistat

m • k Kuntavaalien 2017 tulokset

Puolue		Ääniä	%	+/–	Valtuutetut	+/–
	Kansallinen Kokoomus	531 599	20,7	−1,2	1 490	−245
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	498 252	19,4	−0,2	1 697	−32
	Suomen Keskusta	450 529	17,5	−1,1	2 824	−253
	Vihreä liitto	320 235	12,5	+3,9	534	+211
	Perussuomalaiset	227 297	8,8	−3,5	770	−425
	Vasemmistoliitto	226 626	8,8	+0,8	658	+18
	Suomen ruotsalainen kansanpuolue	125 518	4,9	+0,2	471	−9
	Suomen Kristillisdemokraatit	105 551	4,1	+0,4	316	+16
	Piraattipuolue	9 119	0,4	+0,1	2	+2
	Suomen Kommunistinen Puolue	7 600	0,3	−0,2	2	−7
	Feministinen puolue	6 856	0,3	Uusi	1	Uusi
	Liberaalipuolue – Vapaus valita	4 117	0,2	Uusi	5	Uusi
	Itsenäisyyspuolue	1 846	0,1	+0,0	2	+2
	Eläinoikeuspuolue	1 795	0,1	Uusi	0	Uusi
	Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta	702	0,0	+0,0	0	–
	Muut	53 126	2,1	+0,4	226
Hyväksytyt äänet yhteensä		2 570 768	100 %	–	8 999	−675
Hylätyt äänet		14 442	0,6
Yhteensä		2 585 210	100 %
Äänioikeutettuja & äänestysprosentti		4 391 558	58,9	+0,6
Lähteet: Oikeusministeriö, Yle

Ääniharavat

Absoluuttisesti eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet

Järjestys	Valtuutettu	Puolue	Äänet	Valtuusto
1.	Jan Vapaavuori	Kok	29 745	Helsinki
2.	Anni Sinnemäki	Vihr	8 841
3.	Tuula Haatainen	SDP	7 451
4.	Eero Heinäluoma	SDP	6 550
5.	Jaana Pelkonen	Kok	6 519
6.	Li Andersson	Vas	6 415	Turku
7.	Emma Kari	Vihr	5 959	Helsinki
8.	Sanna Marin	SDP	5 783	Tampere
9.	Jussi Halla-aho	PS	5 668	Helsinki
10.	Paavo Arhinmäki	Vas	5 405

Kannatuskyselyt

Valtakunnalliset kunnallisvaalien puoluekannatuskyselyt

Pääartikkeli: Puoluekannatus Suomessa

Tutkimusaika	Gallup	Kokonaisotos	Puoluekantansa ilmoittaneet (%)[a]	KOK	SDP	KESK	PS	VIHR	VAS	RKP	KD	Muut	Johto
9.4.2017	Kuntavaalit 2017[17]			20,7	19,4	17,5	8,8	12,5	8,8	4,9	4,1	3,3	1,3
29.3.–4.4.2017	Taloustutkimus[18]	1 469	63,3	18,8	18,4	18,6	9,6	12,9	9,4	5,3	5,1	1,8	0,2
24.3.–1.4.2017	Tietoykkönen[19]	1 500	71,7	18,8	19,1	18,6	11,2	11,8	9,2	4,5	4,0	2,8	0,3
23.–30.3.2017	Kantar TNS[20]	2 002	57,0	19,7	19,3	18,9	10,7	11,9	8,1	4,8	3,9	2,7	0,4
28.10.2012	Kuntavaalit 2012[21]			21,9	19,6	18,7	12,3	8,5	8,0	4,7	3,7	2,5	2,3

Huomioita

1. Taloustutkimus ilmoittaa kyselyidensä kantansa ilmoittaneiden osalta kaksi eri osuutta: painottamattomasta sekä painotetusta aineistosta.