Helsingin ortodoksinen hautausmaa
hautausmaa Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Helsingin ortodoksinen hautausmaa on ortodoksinen hautausmaa Helsingin Lapinlahdessa, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan eteläpuolella. Vuonna 1815 perustettuna se oli Helsingin vanhin käytössä ollut hautausmaa[1], kunnes vuoden 2009 alueliitoksen myötä Östersundomin kappelin hautausmaa tuli myös osaksi Helsinkiä.
Hautausmaan aluetta rajoittaa etelässä Porkkalankatu ja idässä Mechelininkatu. Lännessä se rajoittuu suoraan Suomen kaartin hautausmaahan ja Helsingin islamilaiseen hautausmaahan. Pohjoisessa Lapinlahdentie erottaa sen luterilaisesta Hietaniemen hautausmaasta. Ortodoksisen hautausmaan pääportti on Lapinlahdentien puolella, ja sen osoite on Lapinlahdentie 2.
Hautausmaalla on kaksi kirkkorakennusta, Pyhän Eliaan kappeli vuodelta 1852 ja arkkitehti Ivan Kudrjavzevin suunnittelema Pyhän Eliaan kirkko vuodelta 1958.
Helsingissä asui ortodokseja 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, mutta heillä ei ollut omaa hautausmaata. Heidät haudattiin luterilaisten kanssa Kampinmalmin hautausmaahan, joka sijaitsi nykyisen Vanhan kirkkopuiston paikalla. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Helsingin edustalla sijainneesta Viaporin linnoituksesta tuli venäläinen varuskunta, jonka sotilaat olivat pääasiassa ortodokseja mutta myös juutalaisia ja islaminuskoisia.
Viaporin komendantti vaati vuonna 1809 Helsingiltä maata uutta ortodoksista hautausmaata varten, koska Viaporissa ei ollut hautausmaaksi kelvollista aluetta.lähde? Aluksi venäläiset sotilaat haudattiin Kamppiin nykyisen Bulevardin varrella olevan korttelin numero 71 alueelle, kunnes vuonna 1815 Helsingin ortodokseille osoitettiin uusi hautausmaa-alue Lapinlahden niemeltä Ruoholahden pohjoisrannalta. Vainajat kuljetettiin hautausmaalle vesiteitse. Rantaviivan siirryttyä laituri on sittemmin purettu, mutta rannasta hautausmaan kappelille johtanut lehmuskäytävä on yhä jäljellä hautausmaan pohjois–etelä-suuntaisena keskikäytävänä. Myöhemmin vakiintui tavaksi, että upseerit haudattiin Lapinlahden hautausmaalle ja venäläisen sotaväen rivisotilaat sekä matruusit Taivallahden rannalle vuonna 1826 perustetulle Taivallahden sotilashautausmaalle. Tämä hautausmaa oli otettu käyttöön Töölön sotasairaalassa kuolleita varten. Se poistui käytöstä vuonna 1918 ja muutettiin puistoalueeksi vuonna 1930.[1]
Helsingin ortodoksinen seurakunnan toiminta käynnistyi Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistuttua 1827. Neljä vuotta myöhemmin kenraalikuvernööri A. A. Zakrewski määräsi Viaporin komentajan luovuttamaan hautausmaan kaupungin kreikkalais-venäläiselle kauppiaskunnalle.[2] Tämän jälkeen Viaporin sotilaat haudattiin keskikäytävän itäpuolelle ja seurakunnan jäsenet länsipuolelle.[1] Ortodoksisen hautausmaan vanhin nykypäiviin säilynyt hautamuistomerkki on lokakuussa 1815 kuolleen Viaporin sotasataman päällikön, kontra-amiraali Nicolai von Bodiscon hauta kirkon lähellä.[3] Alkuperäisen kappelin seuraajaksi rakennettiin Pyhän Eliaan kappeli, joka vihitiin käyttöön profeetta Elian päivänä 20. heinäkuuta 1852. Hautausmaalla niin ikään sijaitseva Pyhän Eliaan kirkko valmistui 28. syyskuuta 1958.[2]
_03.jpg)
Toisen maailmansodan jälkeen yhä suurempi osa Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenistä ja siten myös hautausmaalle haudatuista on ollut suomenkielisiä, monet luovutetusta Karjalasta muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Mechelininkadun viereisessä korttelissa 16 on pieni sankarihauta-alue, johon on haudattu 58 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta. Alueen vieressä on Nina Sailon suunnittelema sankaripatsas Vapahtaja sotilaiden lohduttajana. Korttelissa 43 on 1968 pystytetty muistokivi sotavankeudessa 1939–1940 kuolleille Suojärven kunnan asukkaille.[4]
Kesällä 2013 hautausmaalla suoritetuissa maatutkatutkimuksissa löydettiin parikymmentä maanalaista katakombia, joista suurin oli noin viisi metriä pitkä. Niistä vanhimpien arveltiin olevan 1800-luvulta.[5] Myöhemmin löydöistä ainakin 12 varmistettiin.[6]
- Knut Aas, liikkuvan poliisin päällikkö
- Pekka Akimov, säveltäjä
- Kirill Babitzin eli Kirka, laulaja
- Sammy Babitzin, pop-laulaja
- Nicolai von Bodisco, amiraali, Viaporin sotasataman päällikkö
- Arvid Broms, taidemaalari[7]
- Boris Björkelund, luutnantti ja toimitusjohtaja
- Reino Castrén, liikennesuunnittelija
- Achilles Christides, tupakkatehdas Fennian perustaja
- Ina Colliander, kuvataiteilija [8]
- Tito Colliander, kirjailija, Ina Collianderin puoliso [8]
- Tamara Dernjatin, laulaja, Metro-tyttöjen jäsen
- Eugenio Giraldoni, italialainen baritoni
- Albert Goldbeck-Löwe, Helsingin saksalaisyhteisön johtomies
- Leo Golowin, näyttelijä, teatterinjohtaja
- Aleksei Hozjainov, prokuraattori
- Helvi Hämäläinen, kirjailija
- Jaakko Kaurinkoski, diplomaatti
- Aleksanteri Karpin, piispa
- Feodor Kiseleff, kauppaneuvos
- Nikolai Kiseleff, kauppaneuvos [8]
- Kalevi Kotkas, yleisurheilija
- Ivan Kudrjavzev, arkkitehti
- Kalle Könkkölä, kansanedustaja, vammaisjärjestövaikuttaja
- Maija Könkkölä, arkkitehti ja vammaisjärjestövaikuttaja
- Tapio Lipponen, Yleisradion viihdepäällikkö, muusikko
- Kauko Maijala, vuorineuvos, Perusyhtymän pääjohtaja
- Adrian Nepenin, Venäjän Itämeren laivaston komentaja[9]
- Sergei Nikolajeff, liikemies
- Daniel Nyblin, valokuvaaja
- Hagar Olsson, kirjailija
- Paul Paavela, ministeri, Rautatiehallituksen pääjohtaja
- Juri Repin, taidemaalari Ilja Repinin poika
- Michael Schilkin, muotoilija[2]
- Nikolai Sinebrychoff, Sinebrychoff-panimon perustaja [8]
- Aleksander Strandman, senaattori
- Ensio Suominen, lavastaja
- Cyril Szalkiewicz, pianotaiteilija
- Pekka Tiilikainen, radioselostaja
- Ivan Timiriasev, kenraalikuvernöörien adjutantti, valokuvaaja[10]
- Jakov Tschernischeff, liikemies, Helsingin rikkaimpia asukkaita 1800-luvulla[4]
- Jegor Uschakoff, liikemies
- Valentin Vaala, elokuvaohjaaja
- Anna Vyrubova, Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovnan hovineiti [8]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
