Inarijärvi
järvi Inarin kunnassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Inarijärvi, käytetään myös nimiä Inari ja Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuʹrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa.
Inarijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Inari |
Koordinaatit | 68°57′00″N, 27°40′01″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Paatsjoki |
Järvinumero | 71.111.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 117 – 119 m |
Pituus | 80 km |
Leveys | 50 km |
Rantaviiva | 3 277,8 km [1] |
Pinta-ala | 1 084 km² |
Tilavuus | 15,9 km³ |
Keskisyvyys | 15 m |
Suurin syvyys | 92 m |
Valuma-alue | 14 512 km2 |
Infobox OK |
Inarijärvi on Kanadan Ison Karhujärven jälkeen toiseksi suurin subarktinen järvi maailmassa[2]. Sen pinta-ala on 1 084 neliökilometriä, ja se on Suomen järvistä kolmanneksi suurin ja koko Lapin maakunnan suurin.[3] Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Inarijärvi on Päijänteen jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta 92 metriä[3] sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inarijärvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi.[4] Rantaviivan pituus on noin 3 277,8 kilometriä[1]. Kasvukausi on Inarin järvialueella noin 125 päivää (4 kk), kun läheisillä tunturialueilla se on vain 90 päivää (3 kk).
Inarijärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasariselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järvessä on 3 318 saarta,[5] joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari ja Roiro. Tunnetuimmat ovat historiallinen saamelaisten uhripaikka Ukonsaari sekä hautausmaina toimineet Vanha Hautuumaasaari ja Hautuumaasaari. Korkia-Mauran saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas autiotupien verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. suurin ja Kaamassaari 22. suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.[6]