Lauttasaari
Helsingin 31. kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Lauttasaari (ruots. Drumsö) on Lounais-Helsingissä[1] sijaitseva Lauttasaarensalmen Helsingin mantereesta ja kantakaupungista erottama saari, kaupunginosa, lähiö sekä peruspiiri. Alueella oli 24 811 asukasta (2020) ja 7 065 työpaikkaa (2018).[2] Lauttasaaren etäisyys Helsingin keskustasta on noin viisi kilometriä.[3][4] Kaupunginosa on pääasiallisesti asuintalovaltainen, mutta siellä sijaitsee myös monien yritysten toimitiloja ja julkisia rakennuksia.[2]
| Lauttasaari | |
|---|---|
| Drumsö | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Lauttasaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 31 |
| Pinta-ala | 3,85 km² |
| Väkiluku | 24 811 (2020) |
| Väestötiheys | 6 444 as./km² |
| Osa-alueet | Kotkavuori, Vattuniemi, Myllykallio, Koivusaari |
| Postinumero(t) | 00200 (Kotkavuori, Myllykallio ja Koivusaari), 00210 (Vattuniemi) |
| Lähialueet | Etu-Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Ruoholahti, Keilaniemi, Hanasaari |
Lauttasaaren kaupunginosan osa-alueet ovat Kotkavuori, Vattuniemi ja Myllykallio sekä Koivusaari, jonka kapea salmi erottaa varsinaisesta Lauttasaaresta. Länsiväylä-moottoritie kulkee Lauttasaaren halki.
Lauttasaareen on Länsimetro-projektin myötä avattu metroasema, jonka yläpuolelle on rakennettu kauppakeskus Lauttis.[5] Koivusaaren metroaseman tällä hetkellä ainoa sisäänkäynti sijaitsee Lauttasaaren puolella.
Ennen keskiaikaa saari on todennäköisesti ollut suomalaisten nautinta-alueena ja sillä on ollut suomalainen nimi. Se kuitenkin väistyi myöhemmin ruotsalaisen uudisasukkaan perustettua sinne talon. Muutama ruotsalainen paikannimi on kuitenkin mahdollisesti säilyttänyt alkuperäisen suomenkielisen paikannimen itsessään, kuten Lemisholm ja Porovik.[6]
Lauttasaaren nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540 muodossa Drommensöö, vuonna 1543 muodossa Drommensby, vuonna 1556 muodossa Dromansöö ja Dromssöö, josta nykyinen nimi Drumsö on kehittynyt.[7] Nimen on perinteisesti katsottu tulevan paksua ja kömpelöä ihmistä tarkoittavasta ruotsinkielisestä henkilön liikanimestä Drumber.[7]
2000-luvulla on esitetty nimen perustuvan moreeniharjua tarkoittavaan gaelilais-saksilaiseen drum-sanaan (vrt. geologinen termi drumliini). Tällöin nimi olisi peräisin Suomen rannikoilla liikkuneilta viikingeiltä.[8]
Lauttasaaren suomenkielinen nimi on otettu käyttöön vuonna 1919 ja sen aiheena on silloinen lauttaliikenne saareen.[7] Ruoholahden ja Lauttasaaren välillä liikennöi vuosina 1914–1936 Julius Tallbergin omistama Drumsö-niminen höyrylautta. Lauttasaaren sillan valmistuttua lauttaa pidennettiin telakalla, ja se siirtyi vuonna 1941 Korkeasaaren lautaksi. Vuonna 1945 alus luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle.[9]
Lauttasaaressa oli aikoinaan kaksi maatilaa, Heikas ja Bertas. Vuonna 1650 kuningatar Kristiina lahjoitti saaren Helsingin kaupungille, mutta 1600-luvun lopulla ison reduktion yhteydessä lahjoitus peruutettiin ja tilat päätyivät jälleen yksityiseen omistukseen. Myöhemmin ne yhdistettiin Lauttasaaren kartanoksi, jonka nykyisen päärakennuksen rakennutti Claes Wilhelm Gyldén vuonna 1837.[11]
Lauttasaaren eteläisin osa otettiin Krimin sodan aikana Venäjän sotavoimien käyttöön. Varsinaista varuskuntaa sinne ei perustettu, mutta sinne rakennettiin vallituksia ja sijoitettiin rannikkotykistön asevarastoja.[12] Suomen itsenäistymisen jälkeen alue oli Suomen valtion omistuksessa, mutta kun puolustusvoimilla ei ollut sille käyttöä, se siirtyi vuonna 1927 aluevaihdolla Helsingin kaupungin omistukseen, joka perusti alueelle kansanpuiston.[13]
Talvi- ja jatkosodan aikana Lauttasaaren Myllykalliolla toimi Helsingin ilmatorjuntaan osallistunut ilmatorjuntapatteri. Jatkosodassa patterin aseistuksena oli kuusi raskasta ilmatorjuntakanuunaa (76 Itk 31). Yksi näistä kanuunoista paljastettiin muistomerkiksi Myllykalliolle 12. kesäkuuta 1980. Lauttasaaren Veijarivuorenniemessä toimi lounaissektorin patteriston johtopatteri, jonka kanuunoista yksi (88 Itk 37) on säilytetty paikalla muistomerkkinä.lähde?
Julius Tallbergin aikakausi ja varhaiset rakennussuunnitelmat
Lauttasaaren kehitystä ovat rytmittäneet liikenneyhteydet. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarella oli maatilan lisäksi vain huvila-asutusta.[14] Vuonna 1911 Julius Tallberg osti 750 000 markalla Lauttasaaren kartanon, jonka maat kattoivat noin puolet saaresta. Hän yritti myydä maita Helsingille, mutta koska kaupungin ei uskottu leviävän saarille, ei kauppoja syntynyt.[15] Tallberg alkoi itse kehittää saarta ja teetti Birger Brunilalla rakennussuunnitelman. Sen mukaisesti saari olisi suurelta osin rakennettu huvilakaupungiksi, mutta kesti vielä yli 20 vuotta, ennen kuin sitä alettiin toteuttaa. Tallberg perusti saarelle merikylpylän ja kahvilan nimeltä Drumsö Casino.[16] Vuosina 1913–1917 saarella liikennöi myös hevosvetoinen raitiovaunu, joka kulki nykyisen Lauttasaarentien alkupäästä lauttalaiturilta Katajaharjunniemeen.[17]
Eliel Saarisen vuoden 1918 Suur-Helsinki-suunnitelman mukaan (Pro Helsingfors) suuri osa Lauttasaaresta olisi varattu satama-alueeksi, jonne olisi johtanut myös raideyhteys Leppävaaran rautatieasemalta nykyisten Kehä I:n ja Länsiväylän kohdalla.[18] Tästä suunnitelmasta ei kuitenkaan ole toteutettu mitään.
Kunnallishistoria
Vuonna 1919 Lauttasaari erotettiin Helsingin maalaiskunnasta yhdessä Munkkiniemen kanssa muodostamaan Huopalahden kunta. Hallinnollisesti Lauttasaari oli vuonna 1917 muodostettu taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.[19] Lauttasaari liitettiin Huopalahden kunnan mukana 1. tammikuuta 1946 Helsingin kaupunkiin Helsingin suuressa alueliitoksessa.[20] Seurakunnallisesti Lauttasaari oli liitetty Helsinkiin jo muutamaa vuotta aiemmin, Helsingin pohjoiseen suomalaiseen ja pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntaan vuonna 1939.
Lauttasaaren sillan merkitys saaren kehitykselle
Kun Lauttasaaren silta valmistui vuonna 1935,[21] alkoi suuri muutos. Birger Brunilan jo vuonna 1913 laatimaa suunnitelmaa alettiin toteuttaa, ja ensimmäiset kerrostalot nousivat kartanon pelloille. Samaan aikaan rakennettiin myös saaren läpi kulkevan Lauttasaarentien jatkeeksi uusi länteen johtava päätie, Jorvaksentie. Saaren nykyinenkin asemakaava perustuu pitkälti Birger Brunilan alkuperäiseen suunnitelmaan,[22] joskin muutamat tuolloin suunnitellut rakennuskorttelit on myöhemmin päätetty jättää viheralueiksi; sitä paitsi myös Länsiväylän rakentaminen edellytti huomattavia muutoksia varsinkin saaren länsi- ja pohjoisosan asemakaavoihin.
Vattuniemi
- Pääartikkeli: Vattuniemi
Vattuniemi on Lauttasaaren osa-alue saaren eteläosassa. Vattuniemi rakennettiin 1940- ja 1950-luvuilla teollisuusalueeksi,[23] jolle sijoittui monipuolista yritystoimintaa, kuten Suomen Tupakan tehdas, joka lopetti toimintansa vuonna 1995.[24] Muita alueella aiemmin toimineita tehtaita olivat muun muassa Hellbergin radiotehdas (Oy Radio E Hellberg Ab), Mahogany Oy:n puuviilutehdas[25] ja Eri Oy:n liimatehdas[26]. Lisäksi alueella ovat sijainneet muun muassa Helkama Oy:n ja Lääketukku Oy:n pääkonttorit.[25]
Vattuniemen pienteollisuusalueella toimii edelleen useita yrityksiä, kuten Solar Films. 1970-luvulta lähtien Vattuniemen alue on muuttunut huomattavasti. Muutos on jatkunut voimakkaana 2000-luvulla. Alueelta on purettu teollisuus- ja toimistorakennuksia ja niiden tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja. Tämän myötä Vattuniemen asukasmäärä on kasvanut nopeasti, ja työpaikkojen määrä on vastaavasti vähentynyt. Alueen palvelutarjonta on monipuolistunut, ja siellä on päivittäistavarakauppojen (S-Market, K-Supermarket, Lidl) lisäksi myös esimerkiksi useita ravintoloita, kahviloita ja kuntosaleja sekä veneilytarvikkeiden myyntiin keskittyviä erikoisliikkeitä erityisesti Veneentekijäntiellä[27].
Katajaharju
Katajaharju on niemi Lauttasaaren luoteisosassa, ja se luetaan nykyään kuuluvaksi Myllykallion osa-alueeseen.[28]
Katajaharju sijoittuu kokonaisuudessaan Länsiväylän pohjoispuolelle. Katajaharjun ranta-alueilla talot ovat rivi- tai omakotitaloja laajoilla tonteilla[29]. Sen sijaan niemen keskiosassa rakennukset ovat pääosin 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
Katajaharjusta on kävelysiltaa myöten yhteys Kaskisaareen.[30]
Laajin viheralue on saaren eteläisimmän osan entinen sotilasalue Veijarivuoren puisto, joka tunnetaan myös nimellä "Ryssänkärki".[31] Saaren korkein kallio, Myllykallio, on myös viheralue, josta avautuu laajat näköalat eri suuntiin.lähde?
Saarella on niin ikään kaksi yleistä uimarantaa, joista niin sanottu Kasinonranta sijaitsee Merikylpylän puistossa ja Veijarivuoren ranta saaren eteläkärjessä.[31]
Saarella on myös useita venesatamia saaren itä-, länsi- ja pohjoisosissa.[31]
Julkiset rakennukset
1950-luvulla valmistuneita julkisia rakennuksia ovat muun muassa Lauttasaaren kirkko ja Lauttasaaren ala-aste.
Lauttasaaren kirkko vihittiin käyttöön 20. syyskuuta 1958.[32] Kirkon on suunnitellut lauttasaarelainen professori Keijo Petäjä.[33] Kirkon kellotorni otettiin käyttöön syksyllä 1957.lähde? Kirkon peruskorjaus valmistui keväällä 2022.
Lauttasaaren vesitorni valmistui 1958,[34] ja se purettiin loppuvuodesta 2015.[35]
Lauttasaaren Yhteiskoulun nykyinen rakennus otettiin käyttöön 1968.[36] Rakennusta on laajennettu viimeksi vuonna 2019 valmistuneella lisäosalla, jossa sijaitsee liikuntatiloja.[37]
Lisäksi Lauttasaaressa on oma terveyskeskus, uimahalli, urheilukenttä sekä kirjasto [38].
Lauttasaaressa sijaitsee myös hätämajoitusyksikkö, joka on tarkoitettu asunnottomille mielenterveysongelmaisille ja päihdeongelmaisille asiakkaille.[39]
Muut rakennukset
Lauttasaaressa sijaitsee Koneen Säätiön nykyisin omistama Lauttasaaren kartanon rakennus.[40]
Isokaarella olevista 1950-luvun asuinkerrostaloista monet ovat Else Aropaltion suunnittelemia.[41]
Lauttasaaren väestöstä 79,0 % on suomenkielisiä, 13,6 % ruotsinkielisiä ja 7,4 % muunkielisiä. Alueen 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 70,6 prosentilla on korkea-asteen tutkinto (31.12.2018).[2]
Lauttasaari on pääasiallisesti kerrostalovaltainen alue. Lauttasaaressa asuntojen keskikoko on 63,3 neliömetriä. Kahden huoneen asunto on tavallisin. Yleisimpiä ovat 1950- ja 1960-luvulla rakennetut asunnot; 1970-luvulta alkaen asuntotuotanto alueella vähentyi, kunnes 2000-luvulla alettiin rakentaa voimakkaasti erityisesti Vattuniemen alueelle. Vuokra-asuntoja Lauttasaaressa on 35,7 %.[2]
Yhteys mantereeseen
Helsingin kantakaupungista Lauttasaareen johtaa kaksi siltaa. Lauttasaaren silta johtaa Ruoholahdesta Lauttasaarentielle, ja Lapinlahden silta sen pohjoispuolella on osa Helsingistä länteen johtavaa moottoritietä, Länsiväylää, joka rakennettiin 1960-luvulla Lauttasaaren pohjoisosien kautta. Valmistuessaan Lapinlahden silta oli Suomen pisin silta. Ennen Länsiväylän rakentamista Lauttasaarentie oli osa Helsingistä länteen johtavaa päätietä. Länsiväylän edeltäjä, Jorvaksentie, alkoi sen länsipäästä.
Alkuperäinen vuonna 1935 valmistunut Lauttasaaren silta osoittautui saaren asukasluvun kasvaessa 1950-luvulla aivan liian kapeaksi, ja se purettiin vuonna 1967, kaksi vuotta sen jälkeen, kun moottoritiesilta oli valmistunut sen pohjoispuolelle. Puretun sillan paikalle rakennettiin nykyinen nelikaistainen Lauttasaaren silta.[42]
Metroasemat
Vuonna 2017 otettiin käyttöön Lauttasaaren metroasema, jonka sisäänkäynnit ovat kauppakeskuksen Lauttiksen yhteydessä sekä Gyldénintiellä. Lauttasaaren länsirannalla Länsiväylän kupeeseessa toimii Koivusaaren metroasema. Molemmat asemat avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017.[43]
Bussilinjat
Lauttasaareen kulkevat seuraavat bussilinjat[44]
- Linja 21: Kamppi (M) – Vattuniemi – Lauttasaari (M)
- Linja 22: Punavuori – Ruoholahti (M) – Lauttasaari (M) – Katajaharju
- Linja 22B: Lauttasaari (M) – Katajaharju
- Linja 104 (Lauttasaari (M) – Haukilahti)
- Yölinja 21N
Lauttasaari on paikallisesti aktiivinen kaupunginosa. Tästä on osoituksena muun muassa vaikutusvaltainen, poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, Lauttasaari-seura.
Vuonna 1916 perustettiin postiljooni Emil Wathénin aloitteesta[45] ja Julius Tallbergin taloudellisella tuella oma palokunta, Lauttasaaren vapaaehtoinen palokunta, jolle Tallberg lahjoitti tontin ja rakennustarvikkeet omaa palokunnantaloa varten.[23] Kyseinen puinen talo, malliltaan klassinen letkutornilla varustettu puutalo, palveli aina vuoteen 1965 asti jolloin se purettiin kun samalle tontille mutta entisen viereen valmistui nykyinen kivirakenteinen palokunnantalo.
Erikoisuutena VPK:n historiasta voinee mainita, että eräänä sen päällikkönä toimi useiden vuosien ajan Lauttasaareen kotiutunut taiteilija Ola Fogelberg, ”Fogeli”. Hänen muotokuvansa on edelleen palokunnantalon seinällä muiden entisten päälliköiden ja kunniajäsenten rivistössä. Hänen päällikkökautensa päättyi talvisodan sytyttyä.[45]
Lauttasaaren asukasluvun arvioidaan olevan 2020-luvun lopussa 24 797 asukasta.[46]
Lauttasaareen on kaavailtu merkittävää lisärakentamista. Helsingin uusi yleiskaavaluonnos antaa mahdollisuuden rakentaa saarelle asuntoja jopa 18 000 uudelle asukkaalle. Kaava mahdollistaa pohjoiseen Lauttasaareen yli 10 hehtaarin merentäytöt ja rakentamisen viheralueille.[47]
Lauttasaaren Koivusaareen suunnitellaan 27 hehtaarin merentäytöt ja 5 150 asukkaan ja 3 800–4 500 työpaikan keskittymää uuden metroaseman kupeeseen.[48][49] Luonnoksen mukaan saarella voisi olla tulevaisuudessa asukkaita 40 000.[50][51]
Lauttasaari-seuran mukaan ongelmana kuitenkin jo tällä hetkellä ovat alueen riittämättömät julkiset palvelut ja suuri vajaus päiväkoti- ja koulupaikoista.[52] Lauttasaaren ala-aste on yksi Helsingin ahtaimmista kouluista.[53]
Liikenteen määrä tulee Lauttasaaressa kasvamaan, koska Lauttasaaren metroaseman ja Koivusaaren metroaseman käyttäjämäärät tulevat ennusteiden mukaan olemaan yhteensä 30 000 henkilöä vuorokaudessa.lähde?
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
