suomalainen poliitikko ja toimittaja (1885–1918) From Wikipedia, the free encyclopedia
Matti Juhonpoika Autio (3. syyskuuta 1885 Kaukola – 22. helmikuuta 1918 Leppävirta[1][2]) oli suomalainen sanomalehtimies ja työväenliikkeen agitaattori, joka vuoden 1918 sisällissodan aikana toimi Varkauden punakaartin päällikkönä. Hänet teloitettiin Varkauden taistelun jälkeen niin sanotussa Huruslahden arpajaisissa.
Matti Autio | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. syyskuuta 1885 Kaukola |
Kuollut | 22. helmikuuta 1918 (32 vuotta) Leppävirta |
Ammatti | toimittaja, agitaattori |
Muut tiedot | |
Järjestö | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto, Suomen Ammattijärjestö, Varkauden punakaarti |
Autio tuli järjestötoimintaan vuoden 1905 suurlakon jälkeen ja vaikutti eri puolilla maata muun muassa toimittajana, puhujana sekä puolue- ja ammattiyhdistystoimitsijana. Lisäksi hän oli vuonna 1907 lyhyen aikaa Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton puheenjohtajana. Autio edusti alusta alkaen työväenliikkeen jyrkintä, vallankumouksellista linjaa.[3] Sortokausien aikana hänellä oli kytköksiä venäläistämistoimia vastustaneeseen aktivistiliikkeeseen ja myöhemmin vuosina 1917–1918 Autio tunnettiin yhtenä keskeisistä työväestön kapinahengen nostattajista Pohjois-Savossa.[2] Ateistina Autio ei oikeudenkäynneissään suostunut vannomaan valaa käsi Raamatulla, ellei häntä pakotettu siihen rangaistuksen uhalla.[4]
Laatokan Karjalassa syntynyt Autio aloitti yhteiskunnalliseen toiminnan vuoden 1905 suurlakon nostattaman innostuksen myötä. Hän vaikutti aluksi Viipurin edistysmielisessä raittiusliikkeessä[5] ja lähti pian mukaan myös sosialidemokraattisen työväenliikkeeseen. Kevättalvella 1906 Autio toimitti Sulo M. Hytösen kanssa Viipurissa ilmestynyttä Vapaus-nimistä julkaisua,[6] ja myöhemmin toukokuussa hänet valittiin SDP:n Viipurin piirin agitaattoriksi.[7] Elokuussa järjestettyyn SDP:n Oulun puoluekokoukseen Autio osallistui Säkkijärven työväenyhdistyksen edustajana.[8] Syksyllä 1906 Aution nimi nousi esiin myös A. Ahlström Oy:n sahanhoitajan Oscar Geffertin murhaoikeudenkäynnin yhteydessä, kun hänen väitettiin ryöstömurhan aikaan oleskelleen Muolaalla tapahtumapaikan lähistöllä.[9]
Vuonna 1907 Autio muutti Helsinkiin, jossa hän sai paikan Työmiehen toimituksesta. Pääkaupungissa hän oli mukana myös nuorsosialistien toiminnassa[10] ja oli helmikuussa 1907 perustamassa Helsingin Työväen Teatterin seuraajaksi syntynyttä Kansan Näyttämöä.[11] Huhtikuussa Autio osallistui Tampereen työväentalolla pidettyyn Suomen Ammattijärjestön perustavaan kokoukseen, jossa hänet valittiin sihteeristöön yhdessä Mikko Uotisen, Aatu Halmeen ja Eero Haapalaisen kanssa.[12] Samana keväänä hän raportoi Työmiehelle kuuluisista Laukon torpparihäädöistä, joiden yhteydessä hän piti myös kiivaita palopuheita.[13] Toukokuussa 1907 Autio valittiin Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton puheenjohtajaksi,[14] ja hän kiersi myös järjestön puhujana eri puolilla Suomea.[15] Aution aika järjestössä jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän siirtyi jo samana syksynä Kuopioon Savon Työmiehen toimitussihteeriksi.[16] Autio perusti kaupunkiin myös Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton paikallisosaston.[17]
Helmikuussa 1908 Autio valittiin Vaasassa ilmestyneen Vapaan Sanan toimitussihteeriksi,[18] ja myöhemmin keväällä hänet nimitettiin myös SDP:n piirisihteeriksi Vaasan läänin pohjoiseen vaalipiiriin.[19] Syyskuussa Autio sai Viipurin hovioikeudessa kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen majesteettirikoksesta. Hän oli edellisen vuoden joulukuussa kommentoinut Savon Työmiehessä Timo Korpimaan saamaa majesteettirikossyytettä tavalla, jonka oikeus katsoi loukkaavan keisarillisen majesteetin kunniaa.[20]
Ennen vankilaan joutumistaan Autio ehti vielä agitoida kotiseudullaan Karjalassa, jossa hän joulukuussa 1908 osallistui väkivaltaisuuksiin asti yltyneeseen Läskelän paperitehtaan lakkoon Harlussa.[21] Tammikuussa 1909 Autiota kuultiin todistajana ravintoloitsija Uno Sereniuksen valtiopetosoikeudenkäynnissä, jossa kävi ilmi, että hän oli vuonna 1906 Viaporin kapinan aikana saanut Sereniukselta pistoolin tekemäänsä Helsingin matkaa varten.[22] Autio kärsi majesteettirikoksesta saamansa rangaistuksen Viipurin läänivankilassa, josta hän vapautui elokuussa 1909.[23] Tämän jälkeen Autio toimi SDP:n Uudenmaan läänin piiriluennoitsijana ja hoiti myös piirisihteerin tehtäviä.[24]
1910-luvulla Autio vaikutti Uudenmaan lisäksi ainakin Kymenlaaksossa, ennen ryhtymistään SDP:n ja SAJ:n Kuopion piirisihteeriksi.[2] Lokakuussa 1917 Kuopiossa pitämässään puheessa Autio vakuutti taloudellisen ja valtiollisen vallan lopulta päätyvän luokkataistelun myötä työväestölle. Puheensa lopuksi hän ennusti tilanteen johtavan myös aseelliseen taisteluun.[3] Marraskuun alussa 1917 Autio saapui Varkauteen johtamaan paikkakunnalle hieman aikaisemmin perustettua työväen järjestyskaartia,[2] ja samalla hän alkoi myös järjestää seudun työväestön aseistautumista.[25]
Vielä ennen Aution saapumista paikalliset työväenjärjestöt olivat suhtautuneet punakaartien perustamiseen epäilevästi. Hänen johdollaan Varkaudesta kuitenkin kehittyi nopeasti Leppävirran pitäjän vallankumouksellisen toiminnan keskus, mistä johdettiin kaikkia alueen punakaarteja. Aution oma radikalismi näkyi muun muassa siinä, että hänen antamansa käskyn mukaan kaikki punakaartien määräyksiä tottelemattomat ammutaan välittömästi.[26] Toinen työväen johtomies alueella oli kaupanhoitaja Kaarlo Lähteenmäki, joka organisoi Leppävirran punakaartin toimintaa. Marraskuun 1917 yleislakon aikana Autio ja Lähteenmäki vastasivat muun muassa Ahlströmin tehtaiden johdon kanssa käydyistä neuvotteluista. Sisällissodan käynnistyttyä Autio toimi Varkauden punakaartin esikunnan ylipäällikkönä.[25]
Valkoisten käynnistämä Varkauden piiritys alkoi 19. helmikuuta ja huipentui kahden päivän kuluttua Ahlströmin massatehtaalla, jonne noin 700 punakaartilaista oli vetäytynyt. Noin kello 22 päättyneen massatehtaan piirityksen jälkeen antautuneita punaisia alettiin välittömästi teloittaa läheisen Huruslahden jäällä.[27] Ensimmäisten ammuttujen joukossa olivat Aution lisäksi Kaarlo Lahteenmäki sekä Savonlinnan punakaartin päällikkö Emil Parkkinen. Tarinan mukaan Autio seisoi teloituksen aikana lakki rinnalle painettuna.[28] Suomen sotasurmat -tietokantaan Aution kuolinpäiväksi on merkitty virheellisesti 28. maaliskuuta.[1][2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.