Muurla
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Saloa From Wikipedia, the free encyclopedia
Muurla on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Saloa.
| Muurla | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo |
|
 |
 |
|
sijainti | |
 Muurlan kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Salon seutukunta |
| Kuntanumero | 501 |
| Hallinnollinen keskus | Muurlan kirkonkylä |
| Perustettu | 1869 |
| – emäpitäjä | Uskela |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Salo Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Perniö Pertteli Suomusjärvi Särkisalo Muurla |
| – syntynyt kunta | Salo |
| Pinta-ala |
83,05 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 79,87 km² |
| – sisävesi | 3,18 km² |
| Väkiluku |
1 562 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 19,56 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 20,5 % |
| – 15–64-v. | 63,7 % |
| – yli 64-v. | 15,8 % |
Ennen kuntaliitosta Muurla oli osa Varsinais-Suomen maakuntaa ja Länsi-Suomen lääniä, aiemmin Turun ja Porin lääniä. Sen rajanaapureita olivat Salo, Perniö, Pertteli ja Kisko.
Kunnan ainoassa taajamassa, Muurlan kirkonkylässä oli vuoden 2017 lopussa 891 asukasta[4], mutta siellä ei ole taajaman liikennemerkkejä.
"Muurla - hyvän asumisen kunta" oli kunnan slogan.[5]
Luonto
Suurin kokonaan entisen Muurlan kunnan alueella sijaitseva järvi on Ylisjärvi, jonka rannalla sijaitsee Muurlan kirkko. Muurlan alueelle ulottuu myös pääosin entisen Kiskon ja Kiikalan kuntien alueella sijaitseva Hirsijärvi.
Historia
Muurla on historialtaan osa todennäköisesti jo 1200-luvulla perustettua Uskelan kirkkopitäjää.[6]
Uskelan sisällä Muurla on aluksi ollut osa keskiajalla, mahdollisesti 1440-luvulla Uskelan emäseurakunnan alaisuuteen perustettua Salon kappeliseurakuntaa.[7] Saarnahuonekunta, jolla oli oma kirkkorakennus, mutta ei omaa pappia, Muurlasta tuli osana Salon kappeliseurakuntaa vuonna 1724.[8] Vuonna 1832 Salon kappeliseurakunta ja vanha Uskelan emäseurakunta yhdistettiin uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, johon myös Muurlan saarnahuonekunta tuli kuulumaan.[8] Kappeliseurakunta, jolla on oma pappi, Muurlasta tuli Uskelan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1860.[8]
Muurlan kunta perustettiin vuonna 1868.[9] Seurakunnallisesti Muurla itsenäistyi Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1919.[8] Näin Muurla tuli olleeksi itsenäisenä kuntana 141 vuotta ja itsenäisenä seurakuntana 90 vuotta.
Muurlan kunta lakkautettiin ja yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[10]
Kulttuuriympäristö
Muurlassa sijaitseva Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[11]
Yrityksiä ja oppilaitoksia
Muurlassa sijaitsee Muurlan lasitehdas, jonka tehtaanmyymälä on merkittävä turistikohde. Merkittävä Muurlassa toimiva oppilaitos on Muurlan Opisto.
Kylät
Muurlassa on 17 kylää:[12]
Hakola, Harjula, Iloniemi, Järvi, Kaivonpyöli, Kaukelmaa, Kaukola, Kistola, Koski, Muurla, Pullola, Pyöli, Ranta, Ruotsala, Suoloppi, Vähä-Pullola, Äijälä.
Kulttuuri
Murre
Muurlan alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Muurlan murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän rantaryhmään.[13]
Ruokakulttuuri
Muurlan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla verimakkara.[14]
Tunnettuja asukkaita
- Juho Aitamurto, kansanedustaja (suom.)[15]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
