Museovirasto
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Museovirasto (lyh. MV;[3] ruots. Museiverket) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka tutkii, säilyttää ja hoitaa suomalaista esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä, rakennusperintöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuurillisesti merkittävää esineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi se tarjoaa alaa koskevia palveluita.
Remove ads
Organisaatio ja toiminta
Museovirasto on prosessiorganisaatio, jonka toiminta on jaettu neljään eri ydinprosessiin:[4]
- Suomen kansallismuseo: museopalvelut ja kokoelmat[5]
- Kulttuuriympäristön suojelu: ohjaus ja tuki, Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut, Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut[6]
- Kulttuuriympäristön hoito: restaurointipalvelut, tilapalvelut, arkeologiset kenttäpalvelut[7]
- Arkisto- ja tietopalvelut: arkisto ja arkeologiset kokoelmat, kirjasto, kuvakokoelmat, tiedonhallinta[8]
Museovirasto toimii budjettivaroilla. Osa määrärahoista suunnataan erilaisiin avustuksiin kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon.[9] Viraston toimenkuvaan kuuluu myös tilastotietojen kokoaminen Suomen museoista sekä lupien myöntäminen muinaisjäännösten tutkimukseen ja osassa kulttuuriesineiden maastavientiä.
Vuoden 2023 lopulla Museovirastossa työskenteli 269 henkilöä.[1]
Museovirasto digitoi ja julkaisee Finna-palvelussa lehtikuvakokoelman kuvia.[10]
ELY-keskus päättää rakennusten suojelusta pyydettyään lausunnon muun muassa Museovirastolta.[11]
Kun suojeltuun rakennukseen tehdään korjauksia tai muutoksia, Museovirasto antaa lausunnon suunnitelman hyväksyttävyydestä ja ohjeita sen muuttamiseen ja töiden toteuttamiseen. Museovirastolta kannattaa kysyä ohjeita jo suunnitteluvaiheessa tai jopa ottaa se mukaan suunnittelun tai toteutuksen ohjaukseen.[11]
Remove ads
Historiaa
Virastona
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura teki aloitteen Suomen muinaisjäännösten suojelusta jo vuonna 1867. Valtiopäivien 1882 hyväksymän ehdotuksen pohjalta annettiin seuraavana vuonna asetus muinaismuistojen suojelusta ja rauhoittamisesta. Muinaismuistoasetuksen toimeenpanoa valvomaan perustettiin 19. kesäkuuta 1884 annetulla julkistuksella Arkeologinen toimisto (Arkeologisk Kommission), joka oli ensimmäinen muinaismuistojen säilymistä valvonut valtiollinen toimielin Suomessa. Siihen kuului puheenjohtajana valtionarkeologi sekä kuusi muuta jäsentä, jotka edustivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa, Helsingin yliopistoa, Suomen Tiedeseuraa, Suomen Historiallista Seuraa sekä Suomen muinaismuistoyhdistystä. Organisaation nimeksi vaihtui vuonna 1908 Arkeologinen toimikunta ja vuonna 1911 Muinaistieteellinen toimikunta. Toimikunta aloitti 1890-luvulla Suomen keskiaikaisten linnojen restauroinnin; 1920-luvulla olivat vuorossa Suomenlinna ja Turun tuomiokirkko.[12]
Toimikunnan alaisuuteen perustettiin 1893 Valtion historiallinen museo esinekokoelmia hallinnoimaan. Sen pohjalta kehittyi myöhemmin Suomen kansallismuseo, joka avattiin vuonna 1916. Myös Seurasaaren ulkomuseo siirtyi toimikunnan alaisuuteen vuonna 1913, neljä vuotta perustamisensa jälkeen. Muinaistieteellinen toimikunta muutettiin vuonna 1920 kollegiaaliseksi virastoksi. Viraston tehtäväkenttää laajensivat huomattavasti vuonna 1963 annettu uusi muinaismuistolaki sekä vuonna 1964 säädetty rakennussuojelulaki, joka velvoitti laajamittaiseen rakennussuojeluun. Myöhemmin uutena alana on tullut mukaan myös meriarkeologia. Vuonna 1972 toimikunnasta muodostettiin nykyinen Museovirasto.[13]
Museovirasto toimi vuodesta 1972 Helsingin Nervanderinkadulla Väinö Vähäkallion suunnittelemassa entisessä Suomalaisen yhteiskoulun rakennuksessa,[14] mutta muutti vuosien 2011–2013 aikana Alvar Aallon suunnittelemaan Kulttuuritaloon ja sen vieressä sijaitsevaan entiseen kotitalousopettajaopiston rakennukseen Sturenkadulle.[15]
Pääjohtajat
Titteli vuoteen 1971 valtionarkeologi, 1972–1992 ylijohtaja, vuodesta 1993 pääjohtaja[16]
Valtionarkeologit (1885–1971)
- Johan Reinhold Aspelin 1885–1915
- Hjalmar Appelgren-Kivalo 1915–1926
- Julius Ailio vt. 1926–1927, 1928–1929
- U. T. Sirelius vt. 1927–1928
- Juhani Rinne 1929–1934
- Carl Axel Nordman 1934–1959
- Nils Cleve 1959–1971
Ylijohtaja (1972–1992)
- Carl Jacob Gardberg 1972–1993
Pääjohtajat (1993–)
- Henrik Lilius 1993–2003
- Paula Purhonen 2003–2009[17]
- Juhani Kostet 2010–2019[17][18]
- Tiina Merisalo 2020–[19]
Remove ads
Katso myös
- Museoviraston korjauskortisto
- Riksantikvarieämbetet (Ruotsin vastine Museovirastolle)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads