Propaganda-Aseveljet

jatkosodan aikainen suomalainen yhdistys From Wikipedia, the free encyclopedia

Propaganda-Aseveljet
Remove ads

Propaganda-Aseveljet ry[1][2] oli suomalainen erityisesti jatkosodan aikana aktiivisesti toiminut järjestö, joka perustettiin kesällä 1940 henkisen sodankäynnin tueksi.[1][4] Sen perustivat lauluntekijä Reino Palmroth eli Palle ja Aunuksen Radion päällikkönä ja reportterina[7] toiminut Pekka Tiilikainen tarkoituksenaan järjestää viihdettä koko kansalle järjestämällä asemiesiltoja ympäri maan.[8] Järjestön kantavana voimana toimi Palmroth.[4]

Pikafaktoja
Thumb
Päämajan propagandatoimiston päällikkö[6] ja Propaganda-Aseveljet Ry:n kantava voima[4] majuri R. W. (Reino Wilhelm) Palmroth eli Palle (1906–1992).
Remove ads

Viihdettä, propagandaa ja sensuuria

Thumb
Aunuksen Radion reportteri, ”Sinivalkoinen ääni”, Pekka Tiilikainen (1911–1976).

Henkisen maanpuolustuksen liitto

Palmroth ja Tiilikainen perustivat järjestönsä kesällä 1940 Esplanadin penkillä.[3][1] Esikuvanana toimivat saksalaiset Militärische Radio Abendit.[3] Palmrothin mukaan hän toi idean asemiesiltojen järjestämisestä Berliinin matkaltaan kevättalvella 1941 ja he aloittivat propagandistinen viihdetoiminnan Kappelissa keväällä 1941.[1]

Jari Sedergrenin mukaan Propaganda-Aseveljet oli mainostoimistojen ja lehdistön perustama ”henkisen maanpuolustuksen liitto” ja hän on esittänyt, että se vastasi ratkaisevalla tavalla talvisodan tiedotustoiminnasta.[2] Sedergrenin mukaan järjestö omisti puolivirallisena propagandaelimenä toimivan Finlandia Uutistoimiston,[2][9] ja vaikka elokuvien sensuuria organisoi Erillinen sensuurivirasto Helsingissä, käytännössä Finlandia Uutistoimisto vastasi useimmista kielloista. Se vastusti päämajan kehotuksesta pasifistisia ja mielialaa heikentäviä tendenssejä.[10]

Pekka Jalkasen mukaan järjestö oli epävirallinen yhdysside armeijan ja siviilien välillä ja sen tehtävänä oli vaikuttaa sekä rintamamiesten että siviilien mielialoihin viihteen keinoin ja hankkia varoja rintamamiesten vapaa-ajan toimintaan.[11]

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Propaganda-Aseveljet perusti yhdessä Valtion tiedoituslaitoksen kanssa Puolustusvoimain viihdytystoimiston, joka järjesti virkistysohjelmaa sotasairaaloissa ja joukkojen keskuudessa.[12][13] Rintamille ja sotasairaaloihin suunnattu viihdytystoiminta käynnistyi 27. kesäkuuta 1941 Propaganda-Aseveljien johtohenkilöiden aloitteesta.[14]

Asemiesillat

Thumb
Asemiesiltojen suosituimpiin esiintyjiin kuulunut laulaja Henry Theel (1917–1989) kuvattuna vuonna 1940.

Asemiesiltainstituutio perustettiin vuonna 1941.[15] Jatkosodan aikana järjestö järjesti Helsingin Messuhallissa yli sata asemiesiltaa, jotka radioitiin suorina lähetyksinä.[2] Ensimmäinen asemiesilta järjestettiin Kappelissa vuonna 1941.[16] Tämän jälkeen yleisin järjestämispaikka oli Messuhalli, mutta tilaisuuksia järjestettiin myös ympäri maata.[16] Messuhalli oli jokaisessa asemiesillassa täynnä yleisöä.[17] Esityksiä oli tuhansia, joista sata on radioitu.[15] Asemiesillat olivat aikansa suosituimpia radio-ohjelmia.[18] Messuhallista lähetetyn radio-ohjelman tyypillinen kesto oli puolitoista tuntia.[17] Tunnukseksi iltamille muodostui, että fanfaarit puhallettiin itsensä Marskin lahjoittamilla hopeatorvilla.[16] Aloituskappaleena oli aina Artturi Ropen säveltämä fanfaarimarssi Sotamarsalkan hopeatorvet.[19]

Ajan merkittävimmät taiteilijat esiintyivät Propaganda-Aseveljien ja viihdytysjoukkojen tilaisuuksissa,[20] ja niissä nähtiin niin orkestereita, voimistelijoita, taikureita, lausujia, humoristeja, laulajia kuin näyttelijöitäkin. Tunnettuja asemiesiltojen vakiohahmoja olivat Aku Korhosen esittämä Lapatossu ja Einari Ketolan esittämä Korpraali Möttönen.[8] Suosituimpiin esiintyjiin kuului Henry Theel.[16] Theelin uran huippuja oli Messuhallissa vuonna 1941 järjestetty asemiesilta, jossa hänet taputettiin valtaisien suosionosoitusten saattelemana lavalle kerta toisensa jälkeen.[21] Ulkomaisista tähdistä konserttikiertueilla vierailivat Ilse Werner ja Lizzi Waldmüller.[22] Sotilaskuorojen harjoittajana ja rintamakiertueilla esiintyvänä viihdetaiteilijana kunnostautui Aapo Similä.[23]

Monipuoliseen ohjelmaan kuuluivat myös kenraalien puheet, Mannerheim-ristin ritarien haastattelut, asemieskuorojen ja korsuyhtyeiden esitykset sekä haitaripartiot.[16] Ajatuksena oli, että tilaisuuksissa olisi "kaikkea kaikille".[16]

Marsalkka Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta järjestettiin Messuhallissa asemiesiltojen juhlaesitys, jonka juonsi vakiojuontaja Palmrothin sijaan poikkeuksellisesti Veikko Itkonen Palmrothin ollessa estynyt. Tavallista juhlavamman tilaisuuden toteuttamiseen osallistui kaikkiaan 700 ohjelmansuorittajaa. Ohjelma radioitiin koko Saksan kulttuuripiirin vaikutukseen kuuluneeseen Eurooppaan aina Unkaria ja Italiaa myöten.[18][24]

Asemiesillat korostivat omalta suurelta osaltaan radion merkitystä viihteen välittäjänä ja muun muassa niiden ansiosta radiolupien määrä Suomessa nousi vuoden 1939 hieman yli 300 000:sta vuoden 1945 yli puoleen miljoonaan.[24]

Muu propagandistinen toiminta

Thumb
Sota-ajan propagandalauluista kootun Molotohvin koktaili -albumin kansikuva on Urho Aarnion käsialaa ja se esiintyi alun perin Pallen Lauluvihko nro 20:n kannessa.[25]

15. lokakuuta 1942 Valtion tiedoituslaitoksen kuvatoimiston tehtävät siirtyivät Propaganda-Aseveljien perustamalle Finlandia-Kuvalle, ja helmikuusta 1943 alkaen Finlandia-Kuva ryhtyi valmistamaan uutta Finlandia-Katsaus–sarjaa.[22]

Propaganda-Aseveljet julkaisi muun muassa propagandalevyjä[4], nuotteja[26] ja virkistysohjelmistoa[27], ja se myönsi vuosittain palkinnon parhaasta propagandateoksesta.[28] Se julkaisi myös omaa Hopeatorvet-lehteään.[5] Pallen nopeasti tekemät sotakupletit jäivät ohimeneväksi ilmiöksi, ja niitä syntyi lähinnä välirauhan ja jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.[4] Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden levyjen uustuotantoon keskittynyt Artie Music julkaisi sota-ajan tunnetuimmista propagandalauluista vuonna 2002 kokoelma-albumin Molotovin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940-1942.[25]

Muun toimintansa ohella Propaganda-Aseveljet järjesti myös Tipaton tammikuu -kampanjan, ja sen seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.[29][30]

Suomi-Filmi valmisti asemiesiltamista myös oman filmin Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista vuonna 1941.[31]

Sotien jälkeen Propaganda-Aseveljien julkaisema Aseveikko-laulukirja joutui kiellettyjen kirjojen listalle, ja sitä poistettiin kirjastoista.[32] Asemiesiltojen perinteitä ovat sotien jälkeen pitäneet yllä sotaveteraanit ja lotat.[14]

Remove ads

Tilaisuuksissa esiintyneitä

Lisätietoja Esiintyjä, Elinvuodet ...
Remove ads

Kuvagalleria

Julkaisuja

Laulukirjat

Lisätietoja Tekijä, Teos ...

Näytelmät

Lisätietoja Tekijä, Teos ...

Ajanvietekirjallisuus

Lisätietoja Tekijä, Teos ...

Muu kirjallisuus

Lisätietoja Tekijä, Teos ...
Remove ads

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads