putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Päärynä (Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille (Malus). Päärynäpuu eroaa omenapuista suippokärkisten lehtien, huiskilokukinnon, valkoisten kukkien, kokonaan erillisten vartaloiden ja latvapuoleltaan tyvipuolta turpeamman hedelmän kautta.
Päärynä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Päärynäpuut Pyrus |
Laji: | communis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Päärynän kotimaa ja lajin kantamuodot ovat epävarmoja. Luultavasti se on risteytystulos muun muassa lajeista Pyrus achras (Keski-Aasia) ja Pyrus persica (Syyria ja Iran) sekä itämaisista lajeista Pyrus cordata ja Pyrus elaeagnifolia. Yhdysvalloissa viljellään Pyrus japonica -lajista kehitettyjä lajikkeita. Päärynä kasvaa villinä toisinaan jo Etelä-Ruotsissa, mutta etelämpänä useinkin, joten on ollut mahdoton selvittää, onko laji alkuperäinen Euroopassa.
Hedelmänviljelyn alkuaikoina on Suomeen tuotu myös päärynäpuiden taimia. Monet pakkastalvet ovat olleet kuitenkin tuhoisia omenapuuta aremmalle päärynäpuulle. Viljelys on levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston maihin; Suomessakin sitä kasvatetaan kotipuutarhoissa lähinnä Etelä-Suomessa, mutta kotipuutarhurit ovat saaneet kestävimmillä lajikkeilla hyviä tuloksia pohjoisempanakin. Päärynää viljellään ja lisätään kuten omenapuuta. Tärkeimmät loiset ja tuholaiset ovat hedelmärupi, päärynäpunkki ja kirsikkapistiäinen.[3] Päärynän kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja suojattu kylmiltä tuulilta. Parhaiten päärynä viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa ja lämminpohjaisessa maassa. Se ei viihdy savimaassa. Varmimmin päärynän kasvatus onnistuu säleikköpuuna lämpimällä seinustalla.[4]
Päärynän hedelmä on syötävä. Hedelmä on kypsänä ruskeanvihreä, mehukas ja maultaan makea.
Päärynä kuorineen[5] + | |
---|---|
Proteiineja | 0,3g |
Rasvaa | < 0,1 g |
Hiilihydraatteja | 7 g |
Kuituja | 1,9 g |
A-vitamiinia | 1,4 µg |
C-vitamiinia | 5,3 mg |
B1-vitamiinia | 0,07 mg |
B2-vitamiinia | 0,16 mg |
E-vitamiinia | <0,1 mg |
K-vitamiinia | 1,76 µg |
Kalsiumia | 9,7 mg |
Rautaa | 0,2 mg |
Kaliumia | 132 mg |
Magnesiumia | 6,2 mg |
Natriumia | 1,2 mg |
Suolaa | 3,9 mg |
Fosforia | 11,4 mg |
Seleeniä | 0,9 mg |
Päärynöiden (hedelmien) tuotanto 2021 (miljoonaa tonnia)[6] | ||
---|---|---|
1 | Kiina | 19,0 |
2 | Yhdysvallat | 0,6 |
3 | Argentiina | 0,6 |
4 | Turkki | 0,5 |
5 | Muut | 5,1 |
Yhteensä | 25,8 |
Päärynästä tehdään monenlaisia jälkiruokia paistamalla, keittämällä tai kuorruttamalla. Päärynää käytetään myös piirakoihin, kakkuihin, torttuihin ja pannukakkuihin.[7] Päärynästä tehdään myös mehua. Päärynämehu sopii sekoitettavaksi omenamehuun.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.