Riihimäki
kaupunki Kanta-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.
| Riihimäki | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Riihimäen seutukunta |
| Kuntanumero | 694 |
| Hallinnollinen keskus | Riihimäen keskustaajama |
| Perustettu | 1922 |
| – kaupungiksi | 1960 |
| Kokonaispinta-ala |
125,55 km² 299:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 121,01 km² |
| – sisävesi | 4,54 km² |
| Väkiluku |
28 483 38:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 235,4 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 15,4 % |
| – 15–64-v. | 61,8 % |
| – yli 64-v. | 22,8 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 92,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,4 % |
| – muut | 6,8 % |
| Kunnallisvero |
7,90 % 257:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Jouni Eho[6] |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kok. • SDP • Vas. • PS • KD • Vihr. • Kesk. • Liik. |
11 9 8 7 3 3 1 1 |
| www.riihimaki.fi | |
Riihimäki sijaitsee rautateiden risteyskohdassa ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Kaupungin asukasluku on noin 28 500.
Riihimäen keskustassa sijaitsevan Riihikiven muistolaatan mukaan kaupunki on saanut nimensä nykyisen Rautatienpuiston mäkialueella sijanneiden riihien mukaan.[8]
Esihistoria
Riihimäen alue paljastui veden alta Yoldiameren aikana noin 10 200–9 500 vuotta sitten.[9] Riihimäen alueella sijaitseva Silmäkenevan suo- ja peltoalue oli kivikaudella yli 10 000 vuotta sitten järvi, jonka alta Riihimäen alue paljastui maaperän kohoamisen seurauksena.[10] Järvi ulottui Arolammilta nykyisen keskustan alueelle. Merenranta oli kivikaudella nykyisen Vantaan kaupungin kohdalla ja Silmäkeneva sijaitsi noin 30–40 km:n etäisyydellä merestä, johon sen yhdisti nykyisin Vantaanjokena tunnettu vesistö.[9] Järven on arvioitu soistuneen 500-luvulle mennessä. Silmäkenevan muinaisjärven entisiltä rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Riihimäeltä löytyneistä yli 20 kivikautisesta asuinpaikasta varhaisimmat ajoittuvat lähes 9 000 vuoden taakse.[11]
1200–1899
Varhaisimmat pysyvät asukkaat asettuivat Riihimäen seudulle, Ryttylän kylän alueelle arviolta 1200-luvulla. Silmäkenevalta otettujen siitepölynäytteiden perusteella maanviljely olisi lähialueilla alkanut viimeistään 1400-luvulla. Riihimäen kylistä Ryttylä, Kara, Arolampi, Hiivola ja Herajoki mainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa veroluetteloissa.[10]
Nykyinen Riihimäen alue oli varhaisina aikoina suomaata, jota halkoi hiljalleen virtaava joki. Mahdollisuudet maanviljelyyn, kaskenpolttoon ja pellonraivaukseen olivat vähäiset ja varhainen asutus hakeutui yleensä seuduille, jossa vilja kasvoi helposti ja missä karja kykeni liikkumaan vaivattomasti. Tämän takia seutu, jossa Arolammen, Herajoen, Karan, Ryttylän ja Vantaan kylät sivusivat toisiaan jäi kylien takamaaksi, jota hallitsi suuri suo.[12] Suo oli paikoin vetistä lettoa, paikoin aukeaa nevaa ja kitukasvuista rämettä tai kuusivaltaista korpea. Karan kylää esittävässä isojakokartassa 1770-luvulta suuren rämeikön nimeksi on merkitty Pataistensuo. Nykyisen keskustan (Suokylä) alueen nimenä mainitaan Pillisuo vuoden 1857 karttaan liittyvässä asiakirjassa. Karan kylän eteläinen raja kulki Hattulamminmäestä (nyk. Hatlamminmäki) etelälounaaseen Kokonsuolle ja sieltä edelleen lounaaseen Vantaanjoen itärannalla sijaitsevaan Vähään Patastesaareen, nykyisen Parooninmäen pohjoispuolelle. Sieltä raja suuntautui luoteeseen Sipposaareen (nyk. Sipusaari). Ryttylän ja Karan välinen raja kulki sieltä koilliseen Vuohiniitynmäelle.[12]
Pataistensuon pohjoispuolta pitkin kaarsi korkea harjanne, joka oli eräs Salpausselän sivuharjuista, joka syntyi runsaat 10 000 vuotta sitten jääkauden lopulla. Harjua pitkin kiemurteli herajokelaisten vanha kirkkotie. Tien varrella oli Istuinkivenä tunnettu kallio. Ryttylän rajalta Pataistensuon länsilaitaan ulottuvalla ylänkömaalla kasvoi sankkaa metsää.[12] Joka puolella aukeni suuria soita. Ison Patastesaaren (nyk. Patastenmäki) itä- ja eteläpuolella oli laaja Uhkolansuo. Lounaassa Vantaanjoen varrella Pataistensuohon liittyi läheisesti Korttionsuo sekä Herajoella päin Silmäkeneva. Vedenjakaksi muodostuneen harjun pohjoispuolella kasvoi kumpuileva korpi. Sen keskellä avautui suuri, upottava Uramonsuo. Hieman kauempana koillisessa oli mäkisen ja metsäisen maaston takana Hattulamminsuo (nyk. Hatlamminsuo). Harjun eteläpuolisen vetisten maaperän suonena virtasi paljon nykyistä leveämpänä Vantaanjoki, joka alkoi noin viiden kilometrin päästä Erkylänjärvestä.[12]
Haapahuhdan alueella oli 1700-luvulla Karan ja Ryttylän kartanoiden torppia.[13] Karan maille syntyivät 1780-luvun kuluessa muun muassa Kuulojan, Huhtimon ja Kokon torpat, ja 1800-luvun puolella Talteen ja Tienhaaran torpat. Anttilan talonpoikaistalon alainen Juppalan torppa raivattiin 1788. Ryttylän rälssitalon alainen Haapahuhdan torppa perustettiin 1794, josta muodostettiin vuonna 1813 itsenäinen tila. 1800-luvun alkuvuosina perustettiin myös Uramon ja Sipusaaren torpat sekä Riihiviidan uudistila. Monet entisten torppien nimet ovat edelleen nähtävissä Riihimäen kaupunginosien ja asuinalueiden nimissä.
Suomen rautatieverkon ensimmäisen rataosuuden rakentamisen Helsingin ja Hämeenlinnan välille alettua perustettiin radanrakentajia varten alueelle työasema, joka sai nimekseen Riihimäki. Riihimäelle perustettiin myös rautatieasema, joka on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Ensimmäinen asemarakennus Riihimäelle valmistui kuitenkin vasta 1868.[14] Riihimäki oli aluksi Helsinki-Hämeenlinna-radan hiljaisin seisake ja seudulle asettui pieni rautatieläisyhdyskunta ja syntyvä kylä houkutteli myös käsityöläisiä.[15] Riihimäen taajaman ydin muodostui 1900-luvun alkuun saakka rautatieaseman ja Rautatienpuiston ympäristöstä. Asukkaita oli vuoden 1859 lopussa noin 1 200, ja vuoteen 1900 mennessä oli väkiluku kasvanut 2 610 henkeen.[10]
Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema ja siten tärkeä kauttakulkupaikka, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäinen osuus Lahteen avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1869.[14] Risteysasema teki Riihimäestä Hausjärven kunnan nopeimmin kasvavan taajaman. Jo 1800-luvun loppupuolella Riihimäellä pidettiin käräjät ja veronkannot. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta.
1900–1999
Vuonna 1905 valmistunut kirkko yhdisti lähiseutua ja asemakyläläisiä. Riihimäestä oli muodostumassa teollisuuspaikkakunta, jonka tärkeimmät teollisuuslaitokset olivat saha ja lasitehdas.[15]
Vuonna 1907 avattiin kapearaiteinen Riihimäen–Lopen rautatie Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle.[16] Rautatie oli alkujaan hevosvetoinen, mutta muuttui 1911 höyryvetoiseksi. Rata oli toiminnassa vuoteen 1954.
Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin 1910 ratsuväkivaruskunta, jossa toimi Suomen viestijoukkojen keskuspaikka Viestirykmentti vuoden 2014 lakkautukseensa saakka. Samana vuonna perustettiin myös Riihimäen lasi, joka toimi vuoteen 1990 saakka. Nykyään samassa rakennuksessa sijaitsee Suomen lasimuseo.
Vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheessa käytiin Riihimäen taistelu, jonka yhteydessä saksalaiset valtasivat paikkakunnan punaisilta. Sodan päätyttyä perustettiin vankileiri, jonne oli sijoitettuna noin 8 500 punavankia. Heistä yli tuhat kuoli vuoden 1918 syyskuuhun mennessä. Nykyinen Riihimäen vankila on toiminut vuodesta 1929 lähtien.
Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916. Riihimäestä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta lopulta vuonna 1919.[15] Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Taajaväkisen yhdyskunnan laajentuessa päätettiin teettää laajemman kokonaisuuden sisältävä asemakaava, joka vahvistettiin 1925.[9] Uuden asemakaavan laati arkkitehti Otto Iivari Meurman ja asemakaava-alueeseen kuuluivat Harjukylä, Suokylä, Koivistonmäki, Peltokylä, Jokikylä sekä nykyinen Peltosaaren alue.
Riihimäki kärsi suuria vaurioita talvisodan pommituksissa, mutta selvisi jatkosodasta ehjänä.[17] Erityisesti Antreasta asutettiin siirtolaisia kauppalaan sodan jälkeen. Sodanjälkeinen rakentaminen ei rajoittunut vain sodan tuhojen korjaamiseen, vaan myös uusia rakennuksia rakennettiin. Kauppalaan rakennettiin 1950-luvulla noin 1 000 uutta asuinrakennusta ja samalla kaavoitettiin useita uusia asuinalueita, kuten Hirsimäki, Uramo ja Uhkola.[15][18] 1950-luvun lopussa alkoi myös Riihimäen kautta kulkevan valtatie 3:n (nyk. seututie 130) rakentaminen.
Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alusta,[19] jolloin yhä useampi riihimäkeläinen matkusti töihin paikkakunnan ulkopuolelle.[15] Lähiöitä rakennettiin Otsolaan ja Sipusaareen ja muun muassa Räätykänmäkeen rakennettiin omakotitaloalueita. 1970-luvulla alettiin rakentaa Mattilaan teollisuuskylää ja Peltosaareen uutta asuinlähiötä.[20] Lisäksi rakennettiin kerrostaloja Ilomäkeen sekä Suojalan omakoti- ja rivitaloalue. Riihimäen osuus pääradasta sähköistettiin vuonna 1972. 1980-luvun alussa teollisuustyöväen määrä laski kolmanneksella ja rautatieläistenkin määrä väheni, sillä ihmiset alkoivat siirtyä palvelualoille. Riihimäen lasi lopetti toimintansa vuonna 1990, joka lisäsi palvelualoille siirtyvien määrää. Valtatie 3:n valmistuessa 1990-luvulla Riihimäen liikenneyhteydet maanteitse Helsinkiin ja Tampereelle paranivat huomattavasti.[21]
2000–
Riihimäen rautatieaseman liikenne ja asema rautatieristeyksenä heikkeni jonkin verran Lahden oikoradan valmistuttua 2006.[22] Vuonna 2008 Riihimäen aseman tuntumaan rakennettiin Liikekeskus Atomi, jossa toimii muun muassa Prisma. Rautatieaseman yhteyteen valmistui 2009 myös matkakeskus.
Ympäristö ja luonto
Maisemallisesti Riihimäki on viljely- ja järvimaata.[23] Kaupungin länsipuoli kuuluu Tammelan ylänköseutuun ja itäpuoli Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Suhteellinen korkeusvaihtelu on 30–75 metriä ja alue on luonteeltaan mäkimaastoa. Korkein kohta on Hatlamminmäellä, joka on 165 metriä merenpinnan yläpuolella.
Riihimäen luontoon sisältyy monipuolisesti metsiä, soita ja vesistöjä. Metsistä kuusivaltaiset, lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä. Lehtojen osuus Riihimäen metsämaista on yli 30 prosenttia.[24] Lehmusmetsiköitäkin on runsaasti ja myös pähkinäpensaikkoja esiintyy. Kallioista muun muassa harvinainen kivilaji, gabro, esiintyy laajalti kaupungin eteläosissa.[24]
Soita Riihimäellä on Etelä-Suomen oloihin jopa tavallista enemmän, lähes 10 %. Vallitsevien suoyhdistelmätyyppien vyöhyke Riihimäellä ovat kilpikeitaat. Pääosa soista kuuluu kuitenkin viettokeitaisiin ja ainoastaan iso Silmäkeneva kilpikeitaisiin. Suotyypeistä Riihimäellä esiintyy monipuolisesti rämeitä, korpia ja nevoja. Soista luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa, Hausjärven rajan tuntumassa sijaitseva Hatlamminsuo.[24]
Jääkauden jäljistä löytyy Riihimäeltä siirtolohkareita, harjuja, muinaisrantoja sekä suppia.[25] Riihimäen läpi kulkee myös ensimmäinen salpausselkä.[24]
Vesistöjä Riihimäellä on vain noin 500 hehtaaria.[26] Suurimmilta osin Riihimäen alue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen ja pohjoisimmat osat Kokemäen vesistöalueeseen. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa päävesistöalueiden välinen vedenjakaja, jonka alueen päälle kaupungin keskusta sijoittuu. Alueen vedet ohjautuvat pääosin pieniä ojia ja puroja pitkin. Riihimäen järvet sijaitsevat kaikki kaupungin eteläosassa. Suurimmat järvet ovat Hirvijärvi, Paalijärvi sekä Hyvinkäälle ulottuva Suolijärvi. Pienimpiä järviä ovat Vatsianjärvi, Arolammi sekä kaksi Vähäjärveä, joista toinen laskee Paalijärveen ja toinen Hirvijärveen.[27] Vantaanjoki virtaa Riihimäen alueella noin 13 kilometrin matkan.[24] Vantaanjoen sivujokia Riihimäellä ovat Herajoki ja Paalijoki. Pohjoisessa virtaa Kokemäenjoen valuma-alueeseen kuuluva Riihiviidanoja Punkanjokeen ja edelleen Puujokea pitkin pohjoiseen.
Luonnonsuojelualueet ja luontokohteet
Riihimäellä on 18 luonnonsuojelualuetta: Arolammi, Epranoja, Hatlammi, Hirvenoja, Hirvenojanmetsä, Kannistonmetsä, Kolisevanmaa, MiikaRock'n suojelualue, Paalijoen kanjoni, Pojansilta, Seljan suojelualue, Vahteristo ja Vatsia (Suolijärvi) sekä vuonna 2023 perustetut Haukkavuorenmaa, Ihantolan purolehto, Korttionmäki, Käpälämäki, Paalijärvi ja Vantaanjokivarsi.[28] Ennen kuuden viimeksimainitun perustamista luonnonsuojelualueiden ja suojeltujen luontotyyppien osuus Riihimäen maapinta-alasta oli 2,74%.[29] Muita luontokohteita Riihimäellä ovat muun muassa Hirvijärvi, Käräjäkoski, Peltosaaren kosteikkopuisto, Riutta ja Sammaliston kosteikko.[30]
Ilmasto
Meren suhteellinen läheisyys leudontaa Riihimäen talvea, mutta toisaalta Tammelan ylänkömaan vaikutus viilentää kesää.[24] Vuoden sademäärä on Riihimäellä keskimäärin 610 mm ja sadepäiviä on noin 110 kpl vuodessa. Pysyvä lumipeite sataa Riihimäelle keskimäärin joulukuussa ja lunta kertyy maaliskuulle 30–35 cm.[24]
Kaupunginosat ja kylät
|
Riihimäen kaupunginosat:[31]
|
Riihimäen alueella sijaitsevat kylät:[32]
|
Laitapisteet
Riihimäen kaupungin alueen laitapisteet ovat alla olevassa taulukossa. Taulukkoon on kerätty pohjoisin, itäisin, eteläisin ja läntisin piste sekä alueen korkein ja alin kohta.
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Paikka | Kartalla | Korkeus meren pinnasta, maastokartasta arvioituina[33] |
Kuva |
|---|---|---|---|
| Pohjoisin piste on metsän ja pellon rajalla. Pisteestä pohjoiseen päin rajakuntana on Hausjärvi. |
n. 95 m |  | |
| Itäisin piste on metsän ja pellon rajalla. Pisteestä itään päin rajakuntana on Hausjärvi. |
n. 95 m |  | |
| Eteläisin piste on metsässä. Pisteestä etelään päin rajakuntana on Hyvinkää, joka kuuluu Uuteenmaahan. |
n. 115 m |  | |
| Läntisimmässä pisteessä on Kunauskivi. Pisteestä länteen päin rajakuntana on Loppi. |
n. 110 m |  | |
| Riihimäen korkein kohta on Hatlamminmäellä. | n. 165 m |  | |
| Riihimäen matalin kohta on Vantaanjoen Hähäänkoskessa Hyvinkään rajalla. |
n. 85 m |  | |
Arkkitehtuuri
Harald Andersin teki Riihimäen ensimmäisen asemakaavan. Se julkaistiin alkuvuonna 1916.[34]
Puistot
- Pääartikkeli: Luettelo Riihimäen puistoista
Riihimäellä on 155 nimettyä puistoa. Leikkipuistoja on 40.[35] Riihimäen rautatienpuisto on vanha rautatieläisten asuinalue rautatieaseman ja keskustan välissä. Alue oli aikoinaan osaksi VR:n, osaksi Paloheimon omistuksessa ja rakennuksissa oli rautatieläisten työsuhdeasuntoja, Paloheimon konttoritiloja sekä muita toimintoja. Alueella on suojeltuja rakennuksia.[36]
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Museoviraston mukaan Riihimäen valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat:[37]
- Riihimäen kasarmialue,
- Riihimäen keskusliikekatu,
- Riihimäen Lasin tehdasalue,
- Riihimäen rautatieasema ja Rautatienpuisto,
- Riihimäen urheilupuisto ja
- Riihimäen vankila.
Päätöksenteko
Riihimäen kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä.[38] Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Riku Bitter.[39]
Kauppalan- ja kaupunginjohtajat
Riihimäki on ollut kaupunki vuodesta 1960 lähtien ja sitä ennen kauppala, alla olevassa taulukossa ovat kauppalan- ja kaupunginjohtajat.
| Vuodet | Johtaja | Huom. |
|---|---|---|
| 1922–1932 | Anders Rudolf Gestrin | Virallinen nimike oli ”kauppalanhallituksen esimies”.[40] |
| 1932 | Väinö Tikkanen | Väliaikaisena.[40] |
| 1932–1956 | Kalle Lauri Salminen | Jäi eläkkeelle 31.12.1956.[40] |
| 1957–1962 | Väinö J. Leino | 1957-59 hän oli Riihimäen kauppalanjohtajana ja 1960-1962 kaupunginjohtajana.[40][41] |
| 1962–1974 | Väinö Oskari (V. O.) Mäkinen | Hän oli kansanedustajana vuosina 1966–1975, 1970-1974 toimi tilapäisenä hallintojohtajana Juhani Nummela V.O.Mäkisen eduskuntatyön takia. 1962 perustettiin apulaiskaupunginjohtajan virka, jota hoiti Pentti Vuorinen vuoteen 1974.[41] |
| 1974–1983 | Pentti Vuorinen | Apulaiskaupunginjohtajana oli 1974-1984 Ensi R. Louhiluoto.[41] |
| 1983–2000 | Esko Hanninen | Jäi v. 2000 eläkkeelle.[41] |
| 2000–2016 | Seppo Keskiruokanen | Hän oli apulaiskaupunginjohtaja 1984-2000 ja jäi v.2016 eläkkeelle, vuodesta 2000 lähtien ei ole ollut apulaiskaupunginjohtajaa.[41] |
| 2016–2020 | Sami Sulkko | Siirtyi yksityiselle puolelle v.2020. |
| 2020 | Mika Herpiö | Väliaikaisena, varsinaisesti hän oli elinvoimajohtaja.[42] |
| 2021–2022 | Jere Penttilä | Siirtyi yksityiselle puolelle v.2022. |
| 2022 | Petri Hirvonen | Väliaikaisena, varsinaisesti hän oli hallintojohtaja.[43] |
| 2022– | Jouni Eho | |
Kunta- ja alueliitokset
Vuonna 2013 aloitettiin kuntaliitosselvitys kolmen kunnan liitosta. Vuonna 2015 Loppi ja Hausjärvi äänestivät liitosta vastaan.[44]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Riihimäellä oli 29 021 asukasta, joista 27 881 asui taajamissa, 807 haja-asutusalueilla ja 333:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Riihimäen taajama-aste on 97,2 %.[46] Kunnassa on vain yksi taajama, Riihimäen keskustaajama.[47] Riihimäen keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Hausjärven ja Lopen kuntien alueelle.
Koulutus
Kaupunki järjestää ainoana suomalaisena kuntana robotiikkaopetusta kaikissa kaupungin koulussa. Opetus alkaa päiväkodissa ja jatkuu lukion loppuun. Kaupungissa on järjestetty myös Robotiikan SM-kisat.[48]
Riihimäki toimii Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin mukaisesti. Se on perustanut esimerkiksi lapsiparlamentin ja perehdyttänyt kaupungin henkilöstön lapsen oikeuksiin, jotka pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.[49]
Esiopetusta järjestetään Riihimäellä sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Peruskouluja on 10: seitsemän alakoulua ja kolme yläkoulua.[50]
Alakoulut:[50]
- Eteläinen koulu
- Herajoen koulu
- Lasitehtaan koulu
- Patastenmäen koulu
- Peltosaaren koulu
- Pohjoinen koulu
- Uramon koulu
Yläkouluja ovat Harjunrinteen koulu, Karan koulu ja Pohjolanrinteen koulu.[50]
Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto ja oppimateriaalikeskus. Riihimäellä on aikuiskoulutuksena vartijaksi pyrkiville kaksivuotinen opintolinja.
Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio.
Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitos ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö.
Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö, jonka tiloissa toimii Hämeen ammattikorkeakoulun tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n liikenneopettajakoulutus.
Lisäksi kaupungissa toimii kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.[51]
Terveydenhuolto
Riihimäki kuuluu Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen (Oma Häme).[52] Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö (RYKS) ja Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä sijaitsevat samassa kiinteistössä, jota kutsutaan Riihimäen sairaalaksi.[53]
Talous
Kaupungissa toimii Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri.[54][55][vanhentunut linkki]
Riihimäen suurimpia yrityksiä liikevaihdoltaan vuonna 2022 olivat:[56]
- Würth Oy
- Fortum
- RTV Riihimäki
- Tuottajain Maito
- Sako
- Bhg Group Finland
- Lantmännen Agro Riihimäki
- Kumera
- K-Citymarket Riihimäki
- Valutec
Liikenne
Etäisyyksiä Riihimäeltä
Junaliikenne
Riihimäki on Suomen pääradan varrella ja historiallisen Pietarin radan Suomen-puoleinen päätepiste. Riihimäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Se on edelleenkin tärkeänä risteysasema, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäen kautta kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3 sekä Hollolan ja Tammelan välinen kantatie 54.
Joukkoliikenne
Riihimäen paikallisliikennettä liikennöi yhdeksällä aikataulutetulla linjalla sekä kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen perustuvalla R-kyydillä Lehdon liikenne.[57] Seutuliikennettä on Riihimäen matkakeskukselta Lopen, Tervakosken ja Ryttylän suuntiin.[58] Kaukoliikenteen vuoroista ainoastaan muutama käy matkakeskuksella. Muut kaukoliikenteen vuorot pysähtyvät Valtatien 3 Kormuntien eritasoliittymän pysäkeillä.[58]
Vesi-, jäte- ja energiahuolto
Riihimäen Vesi toimii kaupunginhallituksen alaisena.[59]
Ystävyyskaupungit ja yhteistyökunnat
Riihimäellä on seuraavat ystävyyskaupungit: [60]
- Aalborg, Tanska
- Bad Segeberg, Saksa
- Gus-Hrustalnyi, Venäjä
- Norðurþing, Islanti
- Karlskoga, Ruotsi
- Skedsmo, Norja
- Szolnok, Unkari
Lisäksi Riihimäellä on seuraavat yhteistyökunnat, joiden kanssa Riihimäellä on johonkin yhteiseen piirteeseen perustuvaa säännöllistä yhteistyötä:[60]
Murre
Riihimäen alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Riihimäen alueella puhuttu murre on Hausjärven murre, joka kuuluu Lopen alaryhmään.[61]
Nähtävyyksiä
Riihimäen rautatienpuisto on kaupungin vanhinta aluetta. Aluetta alettiin rakentaa 1850-luvulla. Vuonna 1858 valmistuneessa asemapäällikön asunnossa sijaitsee nykyään Riihimäen Kaupunginmuseo.[62]
Riihimäen lasitehtaalla oli kymmenen tuotanto- ja varastorakennusta. 2020-luvulla paikan ostanut Kallioinen Yhtiöt on kertonut kunnostavansa ne tulevina vuosina. Nykyään paikalla toimii lasistudioita ja muita käsityöläisiä[63] sekä Suomen Lasimuseo. Lasitehtaan vieressä sijaitsee sen työntekijöille 1900-luvun alussa rakennettu asuinalue, Hyttikortteli.[64]
Riihimäen tunnukseksi on noussut Kalervo Kallion vuonna 1960 veistämä Lasinpuhaltaja-patsas, joka oli lasitehtaan työntekijöiden lahja tuoreelle kaupungille.[65]
Vuonna 2018 Riihimällä paljastettiin Tommi Toijan pronssinen Eksynyt-patsas.[66]
Kun Riihimäki vietti 60-vuotisjuhlaansa kaupunkina vuonna 2021, se teetti useita seinämaalauksia. Hotelli Seurahuoneen seinässä oleva Patrik Korhosen muraali esittää Unikko-kuosia ja sen suunnittelijaa Maija Isolaa ja Oravankadun kiertoliittymässä on Jussi Gomanin veistos, jota viereisten meluseinien maalaukset täydentävät. Edwina Goldstonen teos taidemuseon seinällä esittelee paikallisia paikkoja ja henkilöitä, esimerkiksi Jukka Jalosen.[67]
Museot
Riihimäellä on viisi museota:
- Suomen lasimuseo on valtakunnallinen vastuumuseo[68] toimialanaan lasinvalmistus, lasiteollisuus ja lasitaiteen historia[69]
- Suomen Metsästysmuseo
- Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu muun muassa useita Helene Schjerfbeckin teoksia.[70]
- Riihimäen kaupunginmuseo
- Valtakunnallinen Työväentalomuseo
Tunnettuja riihimäkeläisiä
Kulttuurihenkilöitä
|
Urheilijoita
|
Poliitikkoja
Muut
|
Tapahtumia
Riihimäellä järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Kansainväliset Erämessut ja Riihimäki-päivä.[76] Vuosina 2013–2021 Riihimäellä järjestettiin myös Rauta ja Petrooli -auto- ja traktoritapahtuma Riihimäen Tehtaankadun messupuistossa. Vuodesta 2022 lähtien Rauta ja Petrooli on järjestetty Hämeenlinnassa Kantolan tapahtumapuistossa.[77]
Riihimäki julistautui pääsiäiskaupungiksi vuonna 1997.[78] Nykyään se järjestää kolmipäiväisen tapahtuman lapsiperheille.[79]
Suomen Asuntomessut järjestetään Riihimäellä Kokon ja Jokikylän alueella vuonna 2027.[80]
Musiikki ja esittävät taiteet
Riihimäen Teatterin lisäksi kaupungissa toimii Riihimäen Nuorisoteatteri ja useita harrastajateattereita.[81]
Hämeen Reserviläissoittokunta toimii Riihimäellä. Muita kulttuuripalveluita tarjoaa muun muassa Riihimäen kaupunginkirjasto.[70]
Media
Riihimäen paikallislehti on Aamuposti, jossa julkaistaan myös Hyvinkään, Hausjärven, Lopen ja Nurmijärven uutisia. Aamulehden tytärlehti Viikkouutiset Riihimäki on paikallinen ilmaisjakelulehti. Ennen Aamupostin perustamista Riihimäellä ilmestyi paikkakunnan oma paikallislehti Riihimäen Sanomat.
Riihimäen asioista uutisoivat myös Yle Häme[82] ja Radio Voima.[83]
Nuorisopalvelut
Riihimäellä toimii kaksi nuorisotilaa: Monari keskustassa, Peltsin Clubi 2.0 Peltosaaressa.[84] Riihimäen kaupungin nuorisopalvelut järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.[85] Riihimäellä toimii nuorisovaltuusto, jolla on läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksissa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kaupunginvaltuuston päätöksiin ja järjestää nuorille tapahtumia.[86]
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Riihimäellä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Riihimäen seurakunta.[87]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Riihimäellä toimii Riihimäen Kotikirkko.[88] Riihimäen Vapaaseurakunta[89] on toiminut Riihimäellä vuodesta 1925. Riihimäen Vapaaseurakunta on osa Suomen Vapaakirkkoa, joka erkani luterilaisesta kirkosta 1800-luvun lopulla.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Riihimäen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[90]
Ruokakulttuuri
Riihimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla peruna- ja palvikinkkuviipaleista tehty kinkkuloora sekä jogurtti, jota Suomessa alettiin ensimmäisenä valmistaa Herajoen meijerissä Riihimäellä 1960-luvun lopulla.[91][92]
Viittauksia kulttuurissa
Riihimälle kokonaan tai osittain kuvattuja elokuvia tai sarjoja:
- Aikuisten poika (2014)[93]
- Haaveiden kehä (2002)[93]
- Konttori-televisiosarja[93]
- Toivon tuolla puolen (2017)[93]
Retkeily
Riihimäen alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Riihimäen alueen kohteita ovat muun muassa Hirvijärven luontopolku ja uimranta, Paalijärven uimaranta ja lintutorni sekä Hatlamminsuon ja Hatlamminmäen luonnonsuojelualueet. Riihimäen alueen luontoreittejä ovat muun muassa. Riuttan luontopolku Iita Ilveksen ja professori Riutta Tomeran videoseikkailu, Vahteriston kävely- ja luontopolku, Peltosaaren luontopolku, Käräjäkosken luontopolku sekä Hatlamminsuon luontopolku.[94]
Urheilu
Riihimäkeläisiä urheiluseuroja:
|
|
|
Liikuntapaikkoja
Riihimällä on jäähalli, kamppailu-urheilukeskus, urheilutalo, uimahalli ja liikuntasaleja.[97] Käsipalloseura Riihimäen Cocks pelaa Cocks Areenalla.[98] Ulkoliikuntapaikkoja ovat esimerkiksi Riuttan perheliikuntakeskus ja Riihimäen maauimala.[99]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
