Kalervo Kallio

Niilo Kalervo Kallio (28. maaliskuuta 1909 Nivala – 2. marraskuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Kalliota on kuvattu kansainvälistyvän ajan kansainväliseksi taiteilijaksi, joka matkusteli tilaustöitä tehden muun muassa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa. Ulkomailla häntä työllistivät muotokuvatilaukset ja kotimaassa suuret muistomerkkihankkeet.

Kaarlo Marjanen, Kalervo Kallio ja Einari Vuorela vuonna 1944.

Kallion isä oli presidentti Kyösti Kallio. Kalervo Kallio on Walter Runebergin ohella toinen kuvanveistäjä, joka on tehnyt oman isänsä muistomerkin Helsinkiin.

Teoksia

Julkisia veistoksia

• Pekka Vesaisen muistomerkki, (1940, paljastettiin 1950), Ii.
• Lakeuden raivaaja, 1954, Ilkan kenttä, Ilmajoki.
• Leevi Madetojan hautamuistomerkki, 1955, Helsinki.
• Jätkänpatsas, 1955 Rovaniemi.
• Alben W. Barkleyn muistopatsas, 1958, Yhdysvaltain senaatin kokoelma.
• Nuorukainen ja ankkuri, Werner Hacklinin hautamuistomerkki 1958, Reposaaren hautausmaa.
• Lasinpuhaltaja, 1960, Riihimäki.
• Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1961, Peräseinäjoki, Seinäjoki.^[1]
• Heikki Nurmion muistomerkki, 1962, Turku.
• Kyösti Kallion muistopatsas, 1962, Helsinki.
• Klemetti-Kuulan patsas 1963, Seinäjoki.
• Uudisraivaajapatsas, 1963, Halikko, Salo^[2]
• Hiihtäjä, 1965, Haapavesi.
• Keihäänheittäjä, 1966, Porin urheilukeskus.
• Mannerheimin patsas, 1967, Mikkeli.
• Hoitavat kädet, 1969, Oulun hautausmaa^[3]
• Suomen ilmailun muistomerkki, Merikotka, 1969, Vaasa.^[4]

Sankaripatsaat

• Riihimäki, 1948
• Laihia, Sydänveri, 1952, graniitti
• Tulevaisuus – Kajaani Osakeyhtiön sodissa kaatuneiden työntekijöiden muistopatsas, 1957, Kajaani.
• Nurmo, 1951
• Toholampi, 1952
• Peräseinäjoki, Sotaan lähtö , 1953^[1]
• Jämijärvi, Tulevaisuudenusko, 1955
• Kemijärvi, Lähtö, 1956
• Ranua, Ei kuolema vaan elämä, 1957
• Turtola, 1957
• Ylistaro, 1957
• Ylitornio, 1958^[5]
• Karunki, 1958
• Mikkelin maaseurakunnan sankarihautausmaa, Velvollisuus, 1959
• Nivala, 1960
• Imatrankosken hautausmaa, Imatra, Karjalan Itkuvirsi, 1963

^[6]

Muita teoksia

• Kajaani Osakeyhtiön liikemerkin uusin versio, 1957
• Kajaani Osakeyhtiön 50-vuotisjuhlamitali, 1957
• Suomen Vakuutustoiminta 1816–1966 -mitali
• Vakuutusyhtiö Pohjola 1891–1966 -mitali

Valokuvia teoksista

• 
  Äiti ja lapsi, Kokkola.
• 
  Työn muistomerkki, 1937, Hämeenlinna.
• 
  Pekka Vesaisen muistomerkki, 1940, Ii.
• 
  Johannes Linnankosken muistopatsas, 1944, Porvoo.
• 
  Sankarimuistomerkki, 1948, Riihimäki.
• 
  Nurmon sankaripatsas, 1949, Seinäjoki.
• 
  Raivaajapatsas, 1949, Urjala.
• 
  Katse tulevaisuuteen, Jämijärvi.
• 
  Sydänveri, sankarimuistomerkki, 1952, Laihia.
• 
  Sankarimuistomerkki, 1952, Toholampi.
• 
  Peräseinäjoen sankarimuistomerkki, 1953, Seinäjoki.
• 
  Lakeuden raivaaja, 1954, Ilmajoki.
• 
  Kaatuneiden upseerien muistopatsas, 1957, Hamina.
• 
  Tulevaisuus, 1957, Kajaani.
• 
  Turtolan sankarimuistomerkki, 1957, Pello.
• 
  Ei kuolema vaan elämä, sankarimuistomerkki, 1957, Ranua.
• 
  Santeri Alkion patsas, Laihia, 1958.
• 
  Karungin sankaripatsas, 1958, Tornio.
• 
  Rukoileva äiti, Ylitornion sankaripatsas, 1958.
• 
  Wilhelm Schaumanin rintakuva, 1958, Jyväskylä.
• 
  Velvollisuus, Maaseurakunnan sankarimuistomerkki, 1959, Mikkeli.
• 
  Ylistaron sankarimuistomerkki, 1959, Seinäjoki.
• 
  Lohdutus, Tervola, 1959.
• 
  Sankarimuistomerkki, 1960, Nivala.
• 
  Talvi- ja jatkosodan muistomerkki, 1960, Nivala.
• 
  Lasinpuhaltaja, 1960, Riihimäki
• 
  Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1961, Peräseinäjoki, Seinäjoki.
• 
  Kyösti Kallio, 1962, Helsinki.
• 
  Wilihelm Schaumanin rintakuvaveistos, 1962, Pietarsaari.
• 
  Karjalan itkuvirsi, sankarimuistomerkki, 1963, Imatra.
• 
  Lasinpuhaltaja-patsaan pienoismalli, 1963, Riihimäki.
• 
  Klemetti-Kuulan patsas, 1963, Seinäjoki
• 
  Uudisraivaajapatsas, 1963, Halikko, Salo.
• 
  Nuorukainen ja ankkuri, Werner Hacklinin hautamuistomerkki, 1963, Reposaari, Pori.
• 
  Hiihtäjäpatsas, 1965, Haapavesi
• 
  Torpparipatsas, 1965, Jokioinen.
• 
  Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1966, Nivala.
• 
  Keihäänheittäjä, 1966, Pori.
• 
  Päämajapatsas, 1967, Mikkeli.
• 
  Suomen ilmailun muistomerkki, 1969, Vaasa.
• 
  Marsalkka Mannerheimin muistomerkin reliefi, 1982, Masku. Muistomerkkisuunnittelu Aarne Ehojoki.
• 
  Ph. U. Strengbergin rintakuvaveistos, 1984, Pietarsaari.
• 
  Reliefi Ragnar Nordströmin muistomerkissä, 2008, Loviisa.^[7]

Kallion sukuhauta Nivalassa

Yleiskuva

Kaisa Kallio

Keskireliefi

Kyösti Kallio

Hautamuistomerkin on suunnitellut Kalevo Kallio, ja se on paljastettu vuonna 1949. Keskellä on isokokoinen reliefi, joka esittää rukoilevaa naista ja kylvävää miestä. Sitä reunustavat Kyösti ja Kaisa Kalliota esittävät reliefit. Sukuhautaan on haudattu presidenttiparin lisäksi Kalervo Kallio ja muita suvun jäseniä. Hauta on reunustettu mustalla muurilla, joka on samaa kiveä kuin taideteoksetkin.