Zolota Lypa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Zolota Lypa (ukr. Золота́ Ли́па) eli Kultainen Lehmus on Ukrainassa Lvivin alueen itäosassa ja Ternopilin alueen länsiosassa virtaava Dnestrin vasen sivujoki.[3]
| Zolota Lypa ukr. Золота́ Ли́па |
|
|---|---|
 Kaštalivka-kosteikkoalue on paikallisesti tärkeä lintujen suojelualue Zolota Lypa-joen virtauksesta syntyneen järven luoteisosassa Berežanyn laitamilla.[1] |
|
| Alkulähde |
Maidan Holohirs’kyin kylä, Zolotšivin piiri, Lvivin alue |
| Laskupaikka |
Dnestr, Ivano-Frankivskin piiri, Ivano-Frankivskin alue |
| Maat |
 Ukraina |
| Pituus | 85[2], 126[3][4] tai 127[2][5] km |
| Alkulähteen korkeus | 426[6] m |
| Virtaama | 3,95[7] m³/s |
| Valuma-alue | 1 310[8] tai 1 440[5] km² |
Kaupungeista Zolota Lypan varrella sijaitsee entinen piirikeskus Berežany.
Ensimmäisen maailmasodan aikana sen rannoilla käytiin Galitsian taistelun yksi vuoden 1914 laajin Itävalta-Unkarin sotilasyksikköjen 13. elokuuta alkanut vastarynnäkkö.[8] Myös Brusilovin hyökkäyksen rankimmat taistelut käytiin Berežanyn lipeillä.[9] Vuonna 1916 elokuun viimeisenä päivänä Brusilovin sotajoukot taistelivat Zolota Lypa- ja Hnyla Lypa-jokien eli kahden Lypan välissä, jolloin voittivat ensin kaksi itävaltalaista armeijakuntaa ja sitten mursivat saksalaisten Eteläarmeijan rintaman.[10]
Kansanetymologisesti joen nimi yhdistetään suosittuun legendaan, minkä mukaan joki sai nimensä niin puhtaasta, hyvästä ja maukkaasta vedestään, kuin se olisi ollut lehmuskukkien täyttämä. Sellaisessa vedessä pesty paita hehkui niin valkoiselta, että sitä oli vaikea nähdä. Siitä jokea alettiin kutsua Lypaksi tai Lipaksi. Mutta eräänä päivänä jokeen upposi pakenevan tataarimirzan kärry täynnä kultaa, mitä ihmiset etsivät vedestä pitkään, ja siitä johtui joen nimi ”Zolota” eli kulta.[11]
Zolota Lypa eli Kultainen Lehmus saa alkunsa lähellä Maidan Holohirs’kyin kylää Lvivin alueella Zolotšivin piirissä ja yhdistyy oikeanpuolisen Hnyla Lypan kanssa vähän Holohoryn kylän jälkeen. Joidenkin lähteiden mukaan tämä joki saa varsinaisesti alkunsa Läntisen eli Dunaivin Kultaisen Lehmuksen ja Itäisen eli Pomorjanin Kultaisen Lehmuksen yhtymäkohdassa Ternopilin alueella Länsi-Ukrainassa noin 4 kilometriä ennen Berežanya, lähellä Žukivin kylää oikeanpuolisella rannalla[12] tai Hynovitšin kylää vastakkaisella, vasemmalla puolella.[13] Sitä ennen molempien kulku rinta rinnan jatkuu melko pitkään. Zolota Lypa virtaa pohjoisesta etelään läpi Ternopilin alueen entisten Berežanyn, Monastyryskan ja Pidhaitsin taikka nykyisen Tšortkivin piirin ja Lvivin alueen Zolotšivin ja entisen Peremyšljanyin taikka nykyisen Lvivin piirin. Zolota Lypan varrella sijaitsevan entisen piirikeskuksen Berežanyn pohjoisosassa joki virtaa suuren, noin kolmen[7] tai Ukrainan maantieteen tietosanakirjan mukaan kahdeksan[14] kilometriä pitkän järven läpi.[2]
Vuonna 1957 julkaistun Ukrainan jokikatalogin mukaan Zolota Lypan pituus on 126[3], mutta joissakin lähteissä pituudeksi mainitaan joko 85[2] tai 127[2] kilometriä. Lähellä Maidan Holohirs’kyin kylää sijaitsevan lähteen korkeus merenpinnasta on 426 metriä[5], joen leveys 5–15 ja maksimileveys 50 metriä, keskisyvyys 0,5–2,0 ja maksimi 3,2 metriä. Joki tulvii runsaimmillaan keväällä[15], jolloin tulvatasangolla voi olla leveyttä 40 metristä 1,5 kilometriin.[5] Joen kaltevuus on 1,4 m/km[13], keskimääräinen virtaama 3,95 m³/s[7] ja valuma-alueen pinta-ala joko 1 310[8] tai 1 440 neliökilometriä (km²). Zolota Lypa virtaa Dnestriin lähellä samannimistä kylää entisessä Tlumatšin, nykyisessä Ivano-Frankivskin piirissä, joten sen viimeiset sata metriä jäävät virallisesti Ivano-Frankivskin alueelle[2] eli Pry- tai Prikarpatiaan Koillis-Karpatian juurella.[16]
Yläjuoksullaan Zolota Lypa virtaa leveässä soisessa laaksossa, jolla on korkeat metsäiset ja paikoittain vesakoituneet rinteet. Jokilaakso on enimmäkseen puolisuunnikkaan muotoinen, 50-80 metriä leveä ja sekä avoin että paikoittain puiden ja pensaiden umpeen kasvama. Joen uoma on Berežanyn kaupungista Potutorivin kylään saakka melko suora[7], muuten kohtalaisen mutkainen[2] ja Zavadivkan kylästä alajuoksulle saakka erittäin mutkainen. Zolota Lypan ylä- ja keskijuoksulla pohjaveden esiintymät aiheuttavat vaihtelevia lämpöolosuhteita ja talvilämpötilojen nousun, joten jää sulaa aika ajoin. Kokonaan joki jäätyy yksistään ankarina talvina ja kevään jääpeitettä voi havaita vain alajuoksulla.[15] Zolota Lypa saa täydennystä enimmäkseen lumen sulamis- ja sadevesistä[2][5] ja on vesipitoisuudeltaan Ternopilin alueen toiseksi suurin joki.[13][15] Zolota Lypalla on 21 patoa, joista 10 on vesivoimapatoja.[14]
Sivujoet
Vuonna 1957 julkaistun Ukrainan jokikatalogin sivulla 41 Zolota Lypan vasemmanpuolisiksi sivujoiksi luetellaan lähellä Dunaivin kylää siihen päättyvä 15 kilometrin pituinen Hnyla Lypa[7], lähellä Žukivin stavia eli varastoallasta yhdistyvä 39 kilometrinen Zhidna Zolota Lypa eli Itäinen Kultainen Lehmus ja 26 kilometriä pitkä Tseniivka. Oikeanpuoliset ovat tämän luettelon mukaisesti 10 kilometrin pituinen Bila- ja 13 kilometrinen nimetön joki.[3] Joidenkin lähteiden mukaan oikeanpuolisiin kuuluvat vielä lähellä Žukivin varastoallasta Zolota Lypan kohtaama Hory (8 km) yhdessä lähes 7 kilometrisen Verbovetsin kanssa ja lähellä Višnitšitskan kylää Peremyšljanyin piirissä 8 kilometriä pitkä Lonivka. Joissakin lähteissä oikeanpuolisten sivujokien joukossa mainitaan Zahidna Zolota Lypa ja ennen Berežanyn stavia eli varastoallasta Zolota Lypaan päättyvä ja kuivuva noin 10,72 kilometriä pitkä Hai-joki.[7]
Zolota Lypa-joen valuma-alue lähteeltä suulle jää Fennosarmatian kratonin kallioperäisen Podilian tai Podolian ylämaan länsiosan reuna-alueelle, missä jokea ympäröivän maaston kaltevuus ja tulvatasanteet johtavat alueen tasomaiseen huuhteluun ja kosteikkojen muodostumiseen. Jokilaaksossa esiintyy kukkuloisia harjanteita ja harjujen välisiä painaumia, turpeisia tulva-alueita ja rotkoja. Siinä erottuvat muinoin vehreät niittykasvillisuuden peittämät alueet mustamultaisella maaperällä. Nykyisin yläjuoksun niittyjen liiallisen kynnön, viljan- ja teollisuuskasvienviljelyn aiheuttama huuhtoutuminen kulkeutuu tulvatasanteita ja joenuomien rinteitä pitkin ja lisää veden sameutta. Jokeen johdetaan kotieläinkasvatuksien, teollisuuden ja kunnallisyrityksien käsittelemättömät jätevedet.[7]
Epäsuotuisista ympäristöolosuhteista johtuvasti Zolota Lypa saastuu, joki on muuttunut paljon matalammaksi[17], ohenee ja kuivuu varsinkin Berežanyn alueella. Paikallisten asukkaiden mielestä kuivuva joki muistuttaa maitovirtaa[18] ja on täynnä siihen kaatuneita puita. Kultaisen Lehmusjoen virratessa läpi alueellisesti tärkeän kaupungin jäteveden saastuttama jokivesi on saasteasteeltaan likaisinta ja joki haisee.[17] Lähempänä suuta sijaitsevan Granitnen kylän lipeillä vesi on puhtainta, koska näillä laitamilla on paljon kyntämättömiä niittyjä ja metsäisiä alueita, joista ihmisten asumukset ovat kaukana. Yleistä ekologista nykytilannetta Zolota Lypa-joella voi pitää epätyydyttävänä.[19]
Zolota Lypan vettä käytetään maatalouteen, virkistys- ja kalankasvatustarkoituksiin[13][20], tekniseen vesihuoltoon ja monien lampien täyttöön.[15] Jokilaakson maita käytetään laitumina ja heinäpeltoina. Tärkeä osa Zolota Lypan ekosysteemiä on ranta- ja vesikasvillisuus, josta hallitseva on ruoko. Täältä löytyy myös yleensä kosteissa paikoissa kasvavia poppeleita ja pyökkejä, korkeita pajupensaita ja voi tavata sarakasveja. Joella on rikas eläimistö mm. runsaasti nilviäisiä ja äyriäisiä ja suuri määrä erilaisia kaloja kuten haukea, karppeja, ruutanoita. Siihen istutetaan hopeapaksuotsaa, marmoripaksuotsaa ja karppeja.[20] Berežanyn järven luoteisosassa sijaitseva 60 hehtaarin kokoinen vuonna 1994 perustettu Kaštalivkan vesistön- että linnustonsuojelualue on paikallisesti tärkeä kosteikkoalue linnuille.[1] Joella pesii monenlaisia vesilintuja, enimmäkseen joutsenia.[2]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
