Aatos Erkko

Aatos Juho Michel Erkko (16. syyskuuta 1932 Helsinki – 5. toukokuuta 2012 Helsinki) oli merkittävä suomalainen lehdenkustantaja, ministeri ja yksi Suomen varakkaimmista henkilöistä.^[1][2] Hän oli Helsingin Sanomien päätoimittaja ja Sanoma-yhtiön toimitusjohtaja sekä yhtymän suurin yksittäinen omistaja. Erkon suvun kolmannen polven jäsentä luonnehdittiin yhdeksi Suomen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Hän esiintyi julkisuudessa vain harvoin.

Aatos Erkko
Aatos Erkko vuonna 1963.
Henkilötiedot
Syntynyt	16. syyskuuta 1932 Helsinki
Kuollut	5. toukokuuta 2012 (79 vuotta) Helsinki
Arvonimi	ministeri
Muut tiedot
Yritys	Sanoma Osakeyhtiö
Asema	toimitusjohtaja 1965–1976 hallituksen puheenjohtaja 1972–1999
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Tausta

Aatos Erkon isä oli sanomalehtimies ja poliitikko Eljas Erkko ja äiti englantilaissyntyinen Violet Eugenie Sutcliffe, joka oli mahdollisesti äitinsä puolelta juutalaista sukua.^[3][4] Aatos Erkon isoisä oli sanomalehtimies ja poliitikko Eero Erkko.^[1]

Aatos Erkko kävi Suomalaista yhteiskoulua, mutta keskeytti oppikoulun viimeisen kouluvuoden jouluna. Vuonna 1952 hän opiskeli vuoden ajan journalismia Columbian yliopistossa New Yorkissa.^[5]

Erkon puoliso vuodesta 1959 oli Jane Airola (1936–2014).^[6] Avioliitto oli lapseton.^[7]

Ura

Viikkosanomain päätoimittaja Aatos Erkko työpöytänsä ääressä 1953.

Erkko teki uransa Sanoma Osakeyhtiössä.

Oman kertomansa mukaan Aatos Erkko ei olisi halunnut lehtialalle, mutta ei voinut isänsä päätöksiä vastustaakaan.^[5] Aatos Erkko aloitti vuonna 1953 suoraan Viikkosanomat-lehden päätoimittajana.^[1] Hänet valittiin Sanoma Osakeyhtiön hallitukseen vuonna 1957.^[8] Helsingin Sanomien päätoimittaja hän oli 1961–1970 ja sen sekä Ilta-Sanomien kustantajana 1970–1989. Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Erkko oli vuosina 1965–1976. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana Erkko toimi 1972–1999. Sanoman hallituksen puheenjohtaja hän oli 1999–2001.^[1] Erkko jätti SanomaWSOY:n hallituksen lopulta 1. huhtikuuta 2003.^[8]

Suomen EU-äänestyksen alla Erkko laittoi lukuisten lehtien etusivuille EU:n jäsenyyttä kannattavia ilmoituksia. Silloisena Kauppalehden päätoimittajana toimineen Lauri Helveen mukaan Erkko oli vahvasti EU-jäseneksi liittymisen kannalla ja Erkko otti tehtäväkseen Suomen uittamisen EU:n jäseneksi ilmoituskampanjalla. Lehtien joukkoon kuuluivat muiden muassa Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Kauppalehti.^[9]

Jane ja Aatos Erkon säätiö on lahjoittanut Tampereen yliopistolle Amerikan-tutkimukseen keskittyvän oppituolin.^[10]

Muuta

1950-luvun alussa, hieman alle 20-vuotiaana, Aatos Erkko kaatui ajaessaan polkupyörällä Hietalahden torilla ja löi päänsä katukiveen. Hän sai turmassa aivoverenvuodon, josta hän ei koskaan täysin toipunut. Päänsärkykohtaukset ja keskittymisvaikeudet varjostivat Erkon koko loppuelämää. Myös Aatos Erkon suhde isään Eljas Erkkoon oli vaikea. Isä piti ainoaa poikaansa kyvyiltään mitättömänä ja uskoi tämän tuhoavan perheyhtiön.^[11]

Tšekkoslovakian miehityksen jälkimainingeissa syksyllä 1968 yhdysvaltalainen sanomalehti Washington Post julkaisi "varmoihin silminnäkijähavaintoihin" perustuneen uutisen, jonka mukaan Lappeenrantaan oli saapunut satoja siviiliasuisia neuvostoliittolaisia sotilaita ja kaupungin lähimetsiin univormuasuisia puna-armeijan upseereja. Erkko raivostui artikkelista ja lennätti yksityiskoneella Washington Postin apulaisuutispäällikön henkilökohtaisesti Suomen itärajalle tutustumaan tilanteeseen, joka oli täysin rauhallinen.^[11]

Presidentti Urho Kekkosen virkakauden ollessa päättymässä syksyllä 1981 Erkko kannatti uudeksi presidentiksi Suomen Pankin vt. pääjohtajaa Ahti Karjalaista. Uudeksi presidentiksi valittiin kuitenkin Helsingin Sanomien toimituksellisen johdon ja lehden poliittisen toimituksen suosikki, pääministeri Mauno Koivisto. Erkko pettyi lehtensä toimitukseen ja peläten jopa puna-armeijan panssarien vyörymistä Suomen itärajan yli vaati lehteään julkaisemaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden jatkuvuutta pönkittävän linja-artikkelin. Tähän päätoimittaja Heikki Tikkanen ei kuitenkaan suostunut.^[11]

Omistukset

Erkko oli Sanoma-yhtymän suurin yksittäinen omistaja. Kesäkuussa 2009 hänen hallinnassaan oli 23,29 prosenttia yhtiön osakkeista,^[12] kun vielä 2003 hän omisti lähes 29 prosenttia osakekannasta.^[8] Erkko testamenttasi omistamansa Sanoma-yhtiön osakkeet Jane ja Aatos Erkon säätiölle, jonka hän oli perustanut puolisonsa kanssa vuonna 2002.^[13] Erkon kuollessa hänen kaikkien osakkeidensa arvo oli noin 700 miljoonaa euroa.^[14]

Kunnianosoituksia

Erkko sai Islannin Haukan ritarikunnan upseerinmerkin (1978), Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkin (1980) sekä Suomen Leijonan ritarikunnan suurristin (1999). Hän sai ministerin arvonimen vuonna 1995, valtiotieteiden kunniatohtorin arvon Helsingin yliopistosta samoin vuonna 1995 ja Brittiläisen imperiumin ritarikomentajan (Knight Commander of the British Empire) arvonimen vuonna 1997.^[1]

Stadin Slangi ry valitsi Erkon vuoden 2002 Stadin Kundiksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2002.^[15]

Ritarikunnat

• Suomen Leijonan ritarikunta suurristi (1999)
• Brittiläisen imperiumin ritarikunta ritarikomentaja (1997)
• Valkoisen Ruusun ritarikunta komentaja (1980)