Alko
valtion monopoliyritys From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Alko Oy on Suomen valtion omistama monopoliyritys, jolla on yksinoikeus yli kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien sekä yli 5,5-prosenttisten tislattua alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiin Suomessa, pois lukien pienpanimoiden oluet sekä muista hedelmistä ja marjoista kuin rypäleistä valmistetut tilaviinit.
Alkon toiminnasta määrätään alkoholilaissa ja -asetuksessa ja se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon ja valvontaan. Alkon pääkonttori sijaitsee Alkon lippulaivamyymälän Arkadian yläkerrassa Helsingin Kampissa. Alkon toimitusjohtaja on Leena Laitinen, joka aloitti tehtävässä syksyllä 2017.[2][3]
Alko perustettiin vuonna 1932 hoitamaan kieltolain päätyttyä yksinoikeudella alkoholin valmistusta, maahantuontia ja myyntiä. Alkon lakisääteiset tehtävät ovat muuttuneet historian aikana, samoin kuten kansalaisten suhtautuminen siihen. Vuonna 2023 laaditussa kyselyssä jo useampi suomalainen kannattaa Alkon monopoliaseman purkamista, kuin vastustaa sitä.[4][5] Vuonna 2024 valtioneuvosto käynnisti selvityksen enintään 15 prosenttia alkoholia sisältävien viinien myynnin vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin, ja tätä kannatti vuonna 2024 Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa 55 prosenttia suomalaisista.[6][7]
Remove ads
Historia
Kieltolain kumoamisesta 1950-luvulle

Suomessa oli voimassa vuosina 1919–1932 kieltolaki, joka kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen.[8] Eduskunta sääti 25. tammikuuta 1932 väkijuomalain,[9] joka antoi alkoholin valmistuksen, myynnin ja maahantuonnin Oy Alkoholiliike Ab:n yksinoikeudeksi. Alko avasi ensimmäiset 48 myymälänsä tiistaina 5. huhtikuuta 1932 klo 10.[10] Päivämäärän muistamista auttaa Suomen historian tunnetuimpiin kuuluva lukusarja 543210.[11]
Pääosakkaana vuonna 1932 oli Suomen valtio, jonka lisäksi muodollisina osakkaina olivat silloinen valtiovarainministeri Kyösti Järvinen ja oikeusministeri T. M. Kivimäki. Järvinen ja Kivimäki merkitsivät kumpikin yhden osakkeen ja valtio 29 998 kappaletta 1 000 markan osakkeita.[12] Osakeyhtiölaki muuttui 1990-luvulla, jolloin osakkaita ei enää tarvittu yhtä enempää, ja molemmat osakkeet ostettiin Järvisen ja Kivimäen perikunnilta. Liikkeen perustamisen yhteydessä alkoholiliikkeelle asetettiin myös seitsenhenkinen hallintoneuvosto.[13] Suomen valtioneuvoston nimeämän hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa ja toimintaa.[14]
Talvisodan syttymisen jälkeen Alko ryhtyi valmistamaan Rajamäen tehtaalla panssarintorjunta-aseiksi polttopulloja, joita kutsuttiin Molotovin cocktaileiksi Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan. Pulloja valmistettiin sodan aikana yhteensä 542 194 kappaletta.[15] Jatkosodan aikana vuonna 1944 myymälät olivat lopulta suljettuina ja Suomen puolustusvoimien toiveesta Suomessa vallitsi alkoholin myymisen ja anniskelun suhteen täyskielto. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1944 Suomessa otettiin käyttöön viinakortti, joka piti esittää myyjälle alkoholijuomia ostaessa. Vuoteen 1947 mennessä viinakortteja oli 1,2 miljoonaa.[13]
1940- ja 1950-lukujen taitteessa pullot asetettiin hyllyihin pystyyn niin, että ne näkyivät asiakkaille. Alkoholin kulutusta aloitettiin ohjaamaan väkevistä alkoholijuomista mietoihin, jonka johdosta miedot viinit poistettiin viinakortin alaisuudesta vuonna 1949.[13] Olympiavuonna 1952 Alkon tuotevalikoima kasvoi huikeasti, sillä vuoden 1952 kevätkauden hinnastossa tuotteita oli jo 515 artikkelia.[16] Olympiavuonna myyntiin tuli viinejä sekä lonkeroa. Aiemmin Alkon tuotevalikoima oli koostunut pääosin väkevistä viinoista ja oluista.[17] Alkon sadas myymälä avattiin Turun Eerikinkadulle vuonna 1957.[16] 1950-luvun lopussa Alko aloitti mietoja viinejä ja oluita koskeneen kampanjan, avasi olutmyymälöitä sekä laajensi myymäläverkostoaan myös kaupunkien ulkopuolelle.[13]
1960–90-luvut

Alkon ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin Helsingin Pohjoisesplanadille vuonna 1962, sitä ennen kaikissa liikkeissä tuotteet olivat tiskin takana. Viimeinen tiskimyymälä (ennen vuotta 2017) sijaitsi Helsingin Kruununhaassa, ja se suljettiin vuonna 1998.[17][16] Alkon asiakaslehti Viinipostin, nykyisen Etiketin, julkaisu aloitettiin vuonna 1965.[16]
Vuonna 1969 yhtiön nimi muutettiin muotoon Oy Alko Ab. Samana vuonna keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Vuonna 1970 valmistui Alkon koulutuskeskus Vuoranta Helsingin Meri-Rastilaan[18]. Viinakortti poistui käytöstä vuoden 1971 alussa. Vuonna 1977 avattiin Alkon kahdessadas myymälä yhtiön tehdaspaikkakunnalle Nurmijärven Rajamäelle.[16]
Vuonna 1995 asema alkoholielinkeinoa hallinnoivana viranomaisena siirrettiin Alkolta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.[16] Oy Alko Ab:stä erotettiin samana vuonna alkoholijuomien valmistus ja markkinointi Primalco Oy:ksi, ja hotelli- sekä ravintolatoiminta jatkoi omana Arctia Oy:nä. Alko Oy:hyn jäi tällöin alkoholijuomien vähittäis- ja tukkukauppa. Näiden yhtiöiden emoyhtiöksi perustettiin Alko-Yhtiöt Oy. Konserniin tuli vuonna 1996 uusi yhtiö, alkoholijuomien tukkumyyntiä ja jakelua hoitava Havistra Oy. Alko Oy erotettiin Alko-Yhtiöt-konsernista vuonna 1999 ja siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Primalco ja Havistra yhdistettiin myöhemmin Oy Altia Ab:ksi.
Suomen vähittäiskauppaa kartoittaneen Heikki Peltolan mielestä Alko koki 1990-luvulla harvinaisen nopean ja onnistuneen muodonmuutoksen valtion virastomaisesta monopolista yhdeksi maailman parhaisiin kuuluvista alkoholin myyntiketjuista.[19]
2000-luku
Alkon 300. myymälä avattiin Turun Kupittaalle vuonna 2003. Alko uusi logonsa ja visuaalisen ilmeensä 75-juhlavuotenaan vuonna 2007. Marraskuussa 2016 Alko alkoi myydä tuotteitaan myös verkkokaupassa, joka on auki ympäri vuorokauden. Ostajan ikä ja henkilöllisyys tarkistetaan tuotetta noudettaessa. Jakelun tilaajille hoitaa Posti ja yritysasiakkaille juomat toimitetaan myös yritysosoitteisiin.[20] Vuonna 2022 Alkon verkkokaupassa tehtiin 172 000 tilausta.[21] Vuonna 2017 Alko avasi Helsingin Töölöntorille vanhanmallisen tiskimyymälän 85-vuotisjuhlansa kunniaksi.[17] Samana vuonna lanseerattiin nykyinen, kolmesta eri myymälätyypistä koostuva, myymäläkonsepti.[22]
Alko-konsernin ravintolat ja hotellit
Ruotsin valtion alkoholiyhtiön esimerkkiä seuraten Alko avasi syksyllä 1933 Helsingin Siltasaaressa kansanravintola Alkon. Vuonna 1935 Alko perusti tytäryhtiökseen Alkon Kansanravintolat Oy:n ja alkoi satsata myös hotellitoimintaan. Hotelli Pohjanhovi avattiin Rovaniemellä syksyllä 1936 ja Hotelli Aulanko Hämeenlinnassa vuoden 1939 alussa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Alkon Kansanravintolat Oy:llä, vuodesta 1954 Oy Yhtyneet Ravintolat Ab:llä, oli useita ravintoloita ja hotelleja eri puolilla Suomea, kuten myös Alkon toisella tytäryhtiöllä, vuonna 1962 perustetulla Kantaravintolat Oy:llä.[23][24]
Remove ads
Nykyisyys
Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksessa elintarvikeliikkeissä myytävän alkoholin sallittu prosenttiraja nostettiin 4,7 %:sta 5,5 %:n ja samalla poistui myös valmistustaparajoite, jossa alkoholin tuli olla valmistettu käymisteitse. Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa 1024:stä vastaajasta 60 prosenttia sallisi yli 5,5-prosenttisten juomien vähittäismyynnin myös muualla kuin Alkossa. Kielteisesti suhtautui 34 prosenttia. Kysymyksessä ei eritelty, haluttaisiinko ruokakauppoihin vain viinit vai myös väkevät viinat.[25] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2018 teettämässä mielipidemittauksessa noin tuhannesta vastaajasta 50 prosenttia hyväksyisi viinien myynnin ruokakaupoissa ja 85 prosenttia vastaajista pitäisi väkevät alkoholijuomat Alkossa. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että Alkon monopoli on hyvä tapa rajoittaa alkoholihaittoja.[26] Sittemmin Alkon monopolin purkamista on ehdotettu sekä Kokoomuksen poliitikkojen[27] että kahden tutkijan taholta[28].
Vuonna 2024 Alkolla oli 369 myymälää. Lisäksi Alkolla oli 108 noutopistettä sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole Alkon myymälää.[29] 1. syyskuuta 2023 tuli voimaan käytäntö, jossa henkilöllisyyden voi todistaa ainoastaan voimassa olevalla henkilöllisyystodistuksella.[30]
Remove ads
Myydyimmät tuotteet





2018
Alkon 20 litramäärältään myydyintä tuotetta vuonna 2018:[31][32]
2019
2020
2021
2022
2024
Remove ads
Hinnoittelu

Alkon hinnoittelu muodostuu kaavalla HMT (Hinta myymälän takaovella) × kerroin + pantti + alkoholijuoma- ja juomapakkausvero × arvonlisävero = vähittäismyyntihinta.[37]
Hinta myymälän takaovella
- Tuotteen veroton hinta myyjän varastoimana ja jakelemana: Alkon ostohinta – (alkoholijuomavero + juomapakkausvero)[37]
- Tuotteen veroton hinta Alkon varastoimana ja jakelemana:[37]
- Kotimaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset
- Ulkomaiselta myyjältä ostettuna: Ostohinta + Alkon keskusvarasto- ja myymäläjakelukustannukset + maahantuontikustannukset ja mahdollinen tullimaksu
Hinnoittelukerroin
Verottomaan hintaan lisätään hinnoittelukerroin, joka riippuu tuotteesta.[38]
Remove ads
Pääjohtajat ja toimitusjohtajat
Pääjohtajat
- Gustaf Waldén 1932–1940
- Eemil Hynninen 1940–1947
- Toivo Veistaro 1947–1952
- Karl-August Fagerholm 1952–1968
- Manne Nurmia 1969–1971
- Pekka Kuusi 1972–1982
- Heikki Koski 1982–1994
- Ilkka Suominen 1994–1999
Toimitusjohtajat
- Reijo Salmi 1995–2000[39]
- Jaakko Uotila 2001–2012
- Hille Korhonen 2013–2017
- Leena Laitinen 2017–
Muuta
Alko myy alkoholittomista juomista alle 18-vuotiaille vain limonadia sekä Alkon omaa matalahiilihappoista Välivettä. Esimerkiksi alkoholitonta olutta tai alkoholitonta simaa Alko ei myy alle 18-vuotiaille.[40]
Alkot saavat olla auki arkisin kello 9–21. Jotkin myymälät saattavat avata myöhemmin tai sulkea aikaisemmin. Alkot saavat olla auki lauantaisin sekä arkipyhien aattoina kello kuuteen illalla. Kaikki myymälät ovat suljettuna sunnuntaisin, kirkollisina pyhäpäivinä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä.[41]
Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla on esillä Alkon tiskimyymälä. Museossa aiemmin ollut esine- ja valokuvakokoelma on nykyisin Alkon hallinnassa.
Remove ads
Katso myös
- Suomen alkoholipolitiikka
- Systembolaget (Ruotsi)
- Vinmonopolet (Norja)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads
