Disopyramidi

Disopyramidi (C₂₁H₂₉N₃O) on fenyylibutyramidijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää lääketieteessä sydämen rytmihäiriöiden hoitamiseen.

Disopyramidi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
4-[di(propan-2-yyli)amino]-2-fenyyli-2-pyridin-2-yylibutanamidi
Tunnisteet
CAS-numero	3737-09-5
ATC-koodi	C01BA03
PubChem CID	3114
DrugBank	DB00280
Kemialliset tiedot
Kaava	C21H29N3O
Moolimassa	339,472
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	94,5–95 °C [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	80–90 %[2]
Proteiinisitoutuminen	50–65 %[3]
Metabolia	Hepaattinen
Puoliintumisaika	4–8 h[2]
Ekskreetio	Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	Oraalinen, intravenoosi

Vaikutusmekanismi ja käyttö

Disopyramidi kuuluu natrium- ja kaliumkanavien salpaajiin, ja sen vaikutukset ovat samankaltaisia kinidiinin ja prokainamidin kanssa. Näiden ionikanavien salpautumisen johdosta sydämen lihassolujen depolarisaatio estyy ja aktiopotentiaalin kesto pidentyy. Lääkeainetta voidaan käyttää sekä eteis- että kammiovärinän hoitoon. Disopyramidi on optisesti aktiivinen yhdiste.^{[2][4][5][6][7]} Disopyramidin on todettu myös estävän eteisvärinäkohtauksia.^[8] Disopyramidi on emäksinen yhdiste ja sen pK_a-arvo on 10,2^[1].

Haittavaikutukset

Tyypillisiä disopyramidin haittavaikutuksia ovat ruuansulatuskanavan vaivat kuten vatsakipu, oksentelu ja ripuli. Erityisesti S(+)-enantiomeerilla on antikolinergisiä vaikutuksia, mikä voi aiheuttaa niin kutsuttua kääntyvien kärkien takykardiaa, suun kuivumista, ummetusta ja näköhäiriöitä. Se myös pidentää QT-aikaa. Erityisesti R(-)-enantiomeerilla on niin kutsuttu negatiivinen inotrooppinen vaikutus, mikä voi johtaa hyvin alhaiseen verenpaineeseen eli hypotensioon.^{[2][4][5][6][7][9]}

Valmistus

Disopyramidin synteesin lähtöaineita ovat bentsyylisyanidi ja 2-klooripyridiini tai 2-bromipyridiini. Nämä reagoivat natriumamidin toimiessa emäksenä ja muodostavat nitriilijohdannaisen, joka reagoi edelleen natriumamidin läsnä ollessa alkylaatioreaktiolla 2-di-isopropyyliaminoetyylikloridin kanssa. Näin muodostunut välituote hydrolysoidaan rikkihapon avulla disopyramidiksi.^[10][11]