Eduskuntavaalit 2023
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Suomen 39. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023, ja niissä valittiin kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027.[1] Oppositiopuolue kokoomus voitti vaalit ja sai 48 kansanedustajapaikkaa 20,8 prosentin kannatuksella.[2] Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset tuli toiseksi 20,1 prosentin kannatuksella ja 46:lla kansanedustajapaikalla. Päähallituspuolue SDP tuli kolmanneksi 19,9 prosentin kannatuksella ja 43:lla kansanedustajapaikalla.[2][3]
Vaalien jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin yhdeksän puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Nuo puolueet olivat Kansalaisliitto, Piraattipuolue, Liberaalipuolue – Vapaus valita, Eläinoikeuspuolue, Kansalaispuolue, Feministinen puolue, Korjausliike, Suomen Kansa Ensin ja Seitsemän tähden liike.[4]
Vaaleja seurasi Kokoomuksen Petteri Orpon johtamat hallitusneuvottelut, josta muodostui neljästä puolueesta koostuva Orpon hallitus.[5]
Remove ads
Vaalikamppailu

Suomi allekirjoitti ja lähetti ratifioitavaksi Nato-jäsenyyshakemuksen toukokuussa 2022. Nato ei siten noussut vaalikamppailussa tärkeäksi kysymykseksi.[6]
Eduskuntavaaleihin 2023 lähdetään asetelmasta, jossa julkinen talous on ollut 7,6 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022 ja on 7,4 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2023.[7] Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat vaatineet Marinin hallitusta tasapainottamaan julkista taloutta ja hillitsemään valtion velkaantumista etsimällä valtion menoista leikkauskohteita.[8]
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa 2022, maaöljyn maailmanmarkkinahinta nousi terävästi ja bensiinin ja dieselin litrahinnat nousivat uusiin ennätyksiin. Perussuomalaiset on pyrkinyt profiloitumaan puolueena, joka on huolestunut korkeista pumppuhinnoista. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on ehdottanut, että Euroopan unionin päästökauppa voitaisiin poistaa muutamaksi vuodeksi energiasta aiheutuneiden lisäkustannusten takia.[9]
Lisäksi inflaatiosta, sähkön ja energian hinnoista sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta on povattu isoja vaaliteemoja, joista puolueet kilpailevat.[9] Oppositiopuolue kokoomus on ehdottanut noin miljardin euron veronkevennyksiä ansiotuloverotukseen. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan kyseiset toimet parantaisivat työllisyyttä.[9] Hallituspuolue vasemmistoliitto on ehdottanut, että energiakriisissä tavanomaista suurempia voittoja tehneille energiayhtiöille asetettaisiin lisävero niin sanotuille windfall-voitoille.[9]
SDP ei aio leikata, vaan Sanna Marinin mukaan talouskasvu ja edelleen noin 75 prosentin tasolta koheneva työllisyysaste riittävät. SDP siis nojaa tulopuolen kasvamiseen eikä tarkastele menopuolta leikkauskohteita etsien.[10]
Ennen vaaleja talvikaudella kansalaisia peloteltiin sähkön jopa neljän euron kilowattituntihinnoilla, joka on 4 000 euroa megawattitunnilta.[11] Joulukuussa 2022 eduskuntapuolueet kannattivat hintakattoa sähkön hinnalle.[12] Perussuomalaisten mielestä he esittivät hintakattoa ensimmäisenä heinäkuussa 2022.[13]
Remove ads
Vaalipiirit ja vaaliliitot
Kansanedustajat valitaan 13 vaalipiiristä, joiden paikkaluku määräytyy asukasluvun perusteella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä, josta valitaan aina yksi edustaja.[14]
Remove ads
Tulokset


Ääniharavat
Vaalipiirien suurimmat ääniharavat
Remove ads
Eduskuntapuolueiden keskeiset vaaliteemat
Taulukossa on koottuna keskeisiä vaaliteemoja suomalaisilta eduskuntapuolueilta. Tiedot on kerätty joko puolueiden nettisivujen vaaliohjelmista tai puoluejohdon ulostuloista valtakunnallisessa mediassa.
Remove ads
Eduskuntaan valitut
- Pääartikkeli: Luettelo vaalikauden 2023–2027 kansanedustajista
Eduskuntaan palanneet kansanedustajat
Seuraavat aiemmin kansanedustajina toimineet valittiin uudelleen eduskuntaan.
Remove ads
Eduskunnan jättäneet, pudonneet ja paluussa epäonnistuneet kansanedustajat
Kansanedustajat, jotka eivät asettuneet ehdokkaaksi
Seuraavat vaalikaudelle 2019–2023 valitut kansanedustajat eivät lähteneet enää ehdolle.
Uudelleen ehdolla olleet, mutta valitsematta jääneet kansanedustajat
Paluussa epäonnistuneet ehdokkaat
Seuraavat aiemmin kansanedustajina toimineet olivat ehdolla, mutta eivät tulleet valituiksi.
Remove ads
Kannatustutkimukset
Valtakunnalliset puoluekannatuskyselyt
- Pääartikkeli: Puoluekannatus Suomessa#Eduskuntavaalit 2023
Vaalipiirikohtaiset puoluekannatuskyselyt
Helsinki
Häme
Kaakkois-Suomi
Keski-Suomi
Pirkanmaa
Satakunta
Savo-Karjala
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Remove ads
Jälkianalyysejä
Vaalien jälkeen nousi puheenaiheeksi taktinen äänestäminen, ja vasemmistoliiton ja vihreiden monien kannattajien epäiltiin äänestäneen taktisesti sosialidemokraatteja. Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion kyselytutkimuksen (2023) mukaan näissä vaaleissa suhteellisesti eniten sellaisia äänestäjiä, jotka pitivät enemmän jostain toisesta puolueesta kuin siitä jota äänestivät, saivat eduskuntapuolueista kristillisdemokraatit (28 %), liike nyt (24 %) ja kokoomus (20 %). Sosialidemokraatit saivat vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajilta yhteensä 2,2 prosenttiyksikköä tällaisia taktisia ääniä ja menettivät niitä näille kahdelle puolueelle yhteensä 0,6 prosenttiyksikköä.[128]
Remove ads
Vaalikoneita
Vaalikoneiden avoimuus
Helsingin Sanomat ilmoitti 23. helmikuuta avaavansa vaalikoneensa lähdekoodin[129]. Lähdekoodi julkaistiin GitHubissa.
Järjestöjen ym. vaalikoneet
Huomautukset
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads