Horkkakatkero
putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Horkkakatkero (Gentianella amarella) on matalakasvuinen, Euraasiassa tavattava ripsikatkeroihin kuuluva niittykasvi. Suomessa se on nykyään hyvin harvinainen ja on erityisesti suojeltu laji.[2] Se on rauhoitettu Ahvenanmaan maakunnassa ja myös Ruotsissa.
Remove ads
Ulkonäkö ja koko
Kaksivuotinen horkkakatkero kasvaa 5–30 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pystyhaarainen. Varren tyvellä on kuihtunut tai tuore lehtiruusuke. Aluslehdet ovat vastapuikeita ja kielimäisiä, ylemmät lehdet ovat tylppiä ja suippoja. Kukan verhiö on viisiliuskainen. Liuskat ovat samankokoisia, kapeita ja teriöntorvea lyhyempiä. Kukan teriö on sinipunainen ja nielu ripsikiehkurainen. Horkkakatkero kukkii kesä-syyskuussa.[3][4]
Suomessa tavataan horkkakatkeron kahta kausimuunnosta, syyshorkkakatkeroa (var. amarella) ja kesähorkkakatkeroa (var. lingulata). Syyshorkkakatkerolla varren nivelvälejä on 5–8 ja välit ovat lyhyehköjä, vain vähän lehtiä pidempiä. Ylimmät ja keskimmäiset varsilehdet ovat kapeanpuikeita ja suippoja. Kesähorkkakatkerolla nivelvälejä on 3–5 ja välit ovat huomattavasti lehtiä pitempiä. Ylimmät ja keskimmäiset varsilehdet ovat tylppiä ja kielimäisiä. Syyshorkkakatkeron kukinta-aika on elo-syyskuussa, kesähorkkakatkeron kesä-heinäkuussa.[3] Toisinaan muunnoksia on pidetty alalajeina.[4]
Etelä- ja Keski-Suomessa esiintyvistä Gentianella-lajeista horkkakatkero, ketokatkero (G. campestris) ja rantakatkero (G. uliginosa) muistuttavat suuresti toisiaan.[4]
Remove ads
Levinneisyys
Horkkakatkeroa tavataan Britteinsaarilta ja Ranskasta läpi Keski-Euroopan Fennoskandiaan ja Venäjälle, jossa levinneisyysalue jatkuu Länsi-Siperiaan asti. Lajin muita alalajeja tavataan myös Itä-Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa.[5] Suomessa horkkakatkero ei ole koskaan ollut yleinen. Vahvimmat esiintymisalueet ovat olleet toisaalta Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja läntisellä Uudellamaalla, toisaalta Itä- ja Pohjois-Suomessa Kuusamon korkeudelle saakka. Nykyisin sitä kasvaa Suomessa enää noin kolmessakymmenessä paikassa.[4][6] Lajia tavataan muun muassa Kuusamossa ja Varsinais-Suomen rannikolla ja saaristossa.[7]
Remove ads
Elinympäristö
Horkkakatkero kasvaa kalkkipitoisilla kedoilla ja laitumilla. Se menestyi laitumilla, sillä karja vältti sen syömistä ja piti muun kasvillisuuden matalana. Toisaalta eläinten poikkipuremat versot haaroivat runsaasti ja tuottivat enemmän kukkia ja siemeniä. Perinteisen laidunnuksen ja maanviljelyksen on johtanutkin lajin nopeaan harvinaistumiseen.[4][8]
Uhanalaisuus
Suomessa horkkakatkero on nykyään hyvin harvinainen ja se on erityisesti suojeltu laji.[2] Se on päätetty rauhoittaa Ahvenanmaalla.[9] Suomen viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa horkkakatkero on katsottu erittäin uhanalaiseksi.[10] Laji on rauhoitettu myös Ruotsissa.[5] Sen suojeluun liittyviä IUCN:n määritelmän mukaan kategorioihin Ia, II ja III kuuluvia alueita on myös Puolassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.[11]
Remove ads
Käyttö
Horkkakatkero on ainakin Ruotsissa käytetty humalan (Humulus lupulus) sijaan juomissa.[5] Sen juuresta tehdyllä uutteella on antiseptisiä ja tulehdusta lievittäviä ominaisuuksia, ja sillä on hoidettu kuumetta, kuukautiskipuja, vatsavaivoja ja yleistä heikkoutta.[12]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads