Ilmalan varikko

Ilmalan varikko (liikennepaikka Ilmala ratapiha, lyh. Ilr) on VR-Yhtymän varikkoalue Pohjois-Pasilassa Helsingissä. Se sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta ja noin kilometrin päässä Pasilan asemasta. Lisäksi varikon kupeessa sijaitsee Ilmalan rautatieasema. Varikko rajoittuu lännessä Postin lajittelukeskukseen, etelässä Hakamäentiehen, idässä Veturitiehen ja pohjoisessa Postipuiston asuinalueeseen.

Ilmalan varikko
Ilmakuva varikkoalueesta.
Perustiedot
Lyhenne	Ilr
Rataosa	Helsinki–Riihimäki
Ratakilometri	4+950[1]
Sijainti	60°12′45″N, 024°55′33″E
Osoite	Veturitie 20, 00240 Helsinki
Etäisyydet	Helsinki 4 km
Avattu	10. kesäkuuta 1980[2]
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Asemarakennus
Tyyppi	varikko
Rakennettu	1960–1970-lukujen vaihde
Helsinki–Riihimäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Tampereelle  Lahteen  Kesijärvelle 71,3 Ri Riihimäki asema 69,9 Rila Riihimäki lajittelu 68,6 Rit Riihimäki tavara 66,5 Arp Arolampi 64,~ Monni Seututien 143 ylitys Hyvinkään konepaja  Karjaalle 58,6 Hy Hyvinkää  Karkkilaan Seututien 290 alitus Valtatien 25 alitus 54,4 Palopuro (uusi) 52,7 Palopuro (vanha) 49,~ Takoja 47,8 Jk Jokela 45,~ Hui Huikko 44,2 Nup Nuppulinna 40,7 Pur Purola 40,4 Purola Metson raide 38,7 Sau Saunakallio 36,6 Jp Järvenpää asema 35,2 Lul Lustikulla 34,6 Ain Ainola Seututien 145 ylitys 33,5 Rnm Ristinummi 31,1 Kytömaa  Lahteen  Porvooseen 28,7 Ke Kerava asema  kaupunkiradalle  Vuosaareen Seututien 148 ylitys Seututien 152 ylitys 15,7 Tkl Tikkurila 15,4 Keravanjoki Kehä III:n alitus 13,9 Pla Puistola 12,5 Tna Tapanila Malmin hautausmaalle (pur.) 10,7 Ml Malmi 9,3 Pmk Pukinmäki Kehä I:n ylitys 8,6 Vantaanjoki 7,2 Olk Oulunkylä 5,7 Käp Käpylä Kantatien 45 alitus 4,9 Ilr Ilmala ratapiha 4,6 Pslt Pasila tavara 4,2 Pau Pasila autojuna-asema  Turkuun 3,1 Psl Pasila asema 3,0 Psla Pasila alapiha  Keravalle  Katajanokalle (pur.) 0,0 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset
Infobox OK

Varikolla hoidetaan suurin osa kaukojunaliikenteen henkilöjunien huolloista sekä koko Helsingin lähijunaliikenteen kaluston huolto,^[3] johon kuuluvat sekä laajemmat kunnostus- ja korjaustoimenpiteet että päivittäishuolto ja junien siivous.^[4] Varikkoalueen koko on noin 60 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 65 kilometriä raiteita.^[5] Työntekijöitä alueella on noin 800 henkilöä.^[6]

Historia

Varikko on rakennettu soiselle maaperälle 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Samalla paikalla oli aluksi ampumarata, sitten Valtionrautateiden kaatopaikka, joka myöhemmin siirtyi Helsingin kaupungin omistamaksi Pasilan kaatopaikaksi vuonna 1949. 1940-luvulla alueelle alettiin suunnitella VR:n henkilöliikenteen varikkoaluetta. Kaatopaikkatoiminta lakkautettiin vuonna 1963, ja varikon rakennustyöt aloitettiin 1967. Ensimmäiseksi alueelle rakennettiin työmaaraide lokakuussa 1968, joka erkani rantaradasta vähän ennen Ilmalan rautatieasemaa. Vuonna 1970 otettiin käyttöön sähkömoottorijunahalli A1. Ennen varikon valmistumista sähkömoottorijunat oli huollettu Pasilan ratapihalla hinaamalla ne sinne dieselveturilla. Vuonna 1971 valmistui sähköjunahalli B1, vuonna 1975 kaukojunahalli ja 1976 veturitalli 1. Vaunujen huolto siirtyi Helsingin ratapihalta Ilmalaan kun uudet vaunuhallit valmistuivat Ilmalaan 1976–1978. Vuonna 1979 valmistui dieselmoottorijunahalli 1 ja vuonna 1980 dieselveturitalli 2. Varikkoa oli rakennettu yhteensä 13 vuotta ja se vihittiin käyttöön lopulta 10. kesäkuuta 1980.^[2]

Valmistumisen jälkeen varikkoa on useasti laajennettu. Vuonna 2006 varikolla aloitettiin VR:n ja Liikenneviraston yhteistyöprojekti, jossa varikon asetinlaitteet ja turvalaitetekniikka uudistettiin. Myös alueen raiteistoa, ratapihavalaistusta sekä varikkotiet kunnostettiin. Lisäksi alueella laajennettiin kaukojunahallia sekä rakennettiin uudet huoltotasot kauko- ja lähijunille.^[7] Projekti maksoi noin 185 miljoonaa euroa, ja se valmistui vuonna 2012.^[8]

Varikko

Näkymä ratapihalle pohjoisesta Veturitien sillalta.

Alueen koko on noin 60 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 65 kilometriä raiteita. Lisäksi raiteita ohjataan asetinlaitteella, joka käsittää 210 varikon vaihdetta. Varikolla on lämmitettyä hallitilaa yhteensä 5,5 hehtaaria.^[6][8]

Varikko koostuu kahdesta vaunuhallista, vetokalustovarikosta sekä seisontaraiteista. Uudempi halleista on tarkoitettu Pendolino-junille sekä Venäjän-liikenteen Sm6- eli Allegro-junille. Vetokalustovarikolla sijaitsevat veturitalli ja lähiliikenteen junien huoltohalli. Etelän suunnasta Ilmalan ratapihalle vie kaksi huoltoraidetta, jotka erkanevat varikolle Ilmalan seisakkeen kohdalla. Pohjoispään raideyhteys erkanee Käpylän aseman kohdalla. Varikon alittaa huoltotunneli, joka yhdistää hallit Veturitien varrella olevaan huoltoasemaan.

Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä 1990–2000-lukujen vaihteessa otettiin Ilmalan seisakkeen lähistöllä vaihdeyhteys, joka yhdistää rantaradan Ilmalan varikkoraiteisiin. Yhteyden käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Kivihaassa sijaitsevan vaihteen avulla voidaan kaikilta rantaradan raiteilta liikennöidä myös Ilmalan varikon ja Helsingin aseman välisille huoltoraiteille.^[2]

Maaperäongelmia

Ilmalan varikon ongelmaksi on useasti muodostunut soinen maaperä sekä entinen kaatopaikka-alue, jolle se on rakennettu. Rakentamisen yhteydessä alueelle tuotiin Hakkilan sorakuopalta suuria määriä soraa.^[2] Alueelle rakennetut rakennukset on paalutettu normaalia syvemmälle, ja paaluja on koko varikon alla yhteensä noin 250 kilometriä.^[9]

Myöhemmin varikkoalue vajosi täyttömaan alla olevan orgaanisten jätteiden hajotessa ja maan tiivistyessä. Pahimmillaan vajoaminen on ollut jopa 2 metriä kolmessakymmenessä vuodessa. Maan vajoaminen jatkuu yhä, mutta huomattavasti hitaammin kuin aikaisemmin.^[2]

Asuinrakentamissuunnitelma

Helsingin kaupunki suunnittelee korvaavansa varikon asuinalueella. Se edellyttäisi maa-alueen siirtymistä valtiolta Helsingille, ja lisäksi täytyisi rakentaa uusi lähijunavarikko muualle. Korvaavaa varikkoa on suunniteltu Espoon ja Kirkkonummen rajalle. Rakenteilla olevan Espoon kaupunkiradan liikenne tulee vaatimaan lisää varikkotilaa, eikä Ilmalan varikkoa juuri ole mahdollista laajentaa.^[10]