Sm6

sähkömoottorijuna From Wikipedia, the free encyclopedia

Sm6
Remove ads

Sm6 on VR-Yhtymän kallistuvakorinen suurnopeusjuna. Seitsemästä vaunusta koostuvia junayksikköjä on neljä, ja ne ovat Alstomin Italiassa valmistamia. Vuosina 2010–2022 junia liikennöitiin Allegro-nimellä Helsingin ja Pietarin välillä. Junat olivat VR-Yhtymän ja Venäjän rautateiden (RŽD) yhdessä omistaman Karelian Trainsin omistuksessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Allegron liikennöinti loppui ja viimeiset vuorot ajettiin maaliskuussa 2022. Joulukuussa 2023 VR ilmoitti lunastavansa junakaluston itselleen. Kalusto tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2025 VR:n kotimaan kaukoliikenteessä[1] Pendolino Plus -nimellä.[2]

Pikafaktoja Perustiedot, Tekniset tiedot ...
Remove ads

Liikennöinti

Thumb
Allegron venäläinen Pietari–Helsinki-lippu.

Allegro kulki Helsingin päärautatieaseman ja Pietarin Suomen aseman välillä[3] vuosina 2010–2022. Juna pysähtyi Pasilassa, Tikkurilassa, Lahdessa, Kouvolassa, Vainikkalassa ja Viipurissa.[4] Allegro ei pysähtynyt Pasilassa 2016–2020, mikä lyhensi sen matka-aikaa 9 minuuttia.[5][6] Vuonna 2018 sen matka-aika oli 3 tuntia ja 27 minuuttia.[7] Matka-ajan lopullinen tavoite oli kolme tuntia.[8] Allegrossa raja- ja tullitarkastukset suoritettiin liikkuvassa junassa matkustajien ollessa paikoillaan. Matkustajilla oli myös mahdollisuus vaihtaa valuuttaa junassa.[9] Junassa oli 342 paikkaa sekä kaksi paikkaa liikuntarajoitteisille.[10] Allegrolla tehtiin noin puoli miljoonaa matkaa vuodessa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja Venäjälle asetettujen pakotteiden myötä Allegron liikennöinti päättyi. Viimeiset vuorot ajettiin 27. maaliskuuta 2022. Suomen valtion omistajaohjauksen mukaan liikennöinti ei ollut enää tarkoituksenmukaista.[11] Allegro oli viimeinen suora junayhteys Venäjän ja Euroopan unionin jäsenmaan välillä.[12]

Remove ads

Sm6- junayksiköt kotimaan liikenteessä

Joulukuussa 2023 VR ilmoitti ottavansa Sm6-kaluston käyttöön kotimaan kaukoliikenteessä.[1] Tuotenimeksi tulee Pendolino Plus, ja ensimmäiset reitit ovat HelsinkiTurku sekä Helsinki–Oulu.[2]. VR aloittaa Helsingin ja Turun välisen kaupallisen liikenteen Pendolino Plus- junilla 3.11.2025.

Sm6:n kokoonpanoon kuuluu seitsemän vaunua.[10] Vaunujen järjestys ja tyypit ovat kotimaan sisäisessä liikenteessä "Pendolino Plus"-tuotenimen alla seuraavat[13]:

  • 1 (tai 8): Ekstra Plus -luokka (1. luokka), vaunun perällä on neuvotteluhytti
  • 2 (tai 9): Ekstra Rauhallinen -luokka (1. luokka), vaunussa kaksi pyörätuolipaikkaa, isompi WC ja tilaa esimerkiksi lastenrattaille. Vaunussa myös puhelinkoppi
  • 3 (tai 10): ravintolavaunu, jossa on konduktöörin työpiste
  • 4 (tai 11): Eko-luokan (2. luokka) vaunu, jossa muutama yhden ja kahden hengen hytti työskentelyhytti. Vaunussa myös puhelinkoppi.
  • 5 (tai 12): Eko-luokan (2. luokka), jossa on paikat lemmikkien kanssa matkusteleville
  • 6 (tai 13): Eko-luokan (2. luokka) vaunu
  • 7 (tai 14): Eko-luokka (2. luokka), jonka perällä on lasten leikkipaikka

Junassa on kotimaan liikenteessä 346 paikkaa. VR kertoo, että vaikkakin junan pyörätuolipaikat ovat muutoin lisämaksullisessa Ekstra Rauhallinen- luokassa, hinnoitellaan ne silti toisen luokan Eko-paikkojen mukaisesti. VR tuo myös uudet palveluvastaavat kotimaan päiväjuniin Pendolino Plussan Ekstra Plus -luokissa.

Remove ads

Teknisiä tietoja

Thumb
Sm6:n ohjaamo.

Sm6 muistuttaa ulkoisesti VR:n käyttämää Sm3-junaa, mutta perustuu uudempaan Pendolino-sukupolveen. Junassa on Suomen ja Venäjän rataverkkojen käyttämien eri jännitteiden vuoksi kaksivirtajärjestelmä sekä molempien maiden kulunvalvonta- ja radiojärjestelmät.[10] Kaksivirtajärjestelmän ansiosta Allegron matka-aika lyheni, koska rajalla ei tarvinnut vaihtaa veturia, kuten vanhoissa Sibelius- ja Repin-junissa.[14] Venäjällä laiturikorkeus on suurempi kuin Suomessa, joten Venäjän-puoleisilla asemilla Allegron oven eteen käännettiin askelma.[10]

Yksi on ensimmäisen luokan vaunu, viisi toisen luokan vaunua ja yksi ravintolavaunu. Konduktöörin työpisteen lisäksi junassa oli rajaviranomaisten käytössä oleva hytti.[15] Vaunut Venäjän-liikenteen aikana olivat:

  • 1 (tai 8): ensimmäisen luokan vaunu, jonka perällä on neuvotteluhytti
  • 2 (tai 9): palveluvaunu, toisen luokan vaunu, jossa on pyörätuolipaikat, isompi WC ja tilaa esimerkiksi lastenrattaille
  • 3 (tai 10): ravintolavaunu, jossa on konduktöörin työpiste
  • 4 (tai 11): toisen luokan vaunu, jossa oli rajaviranomaisten työpiste
  • 5 (tai 12): toisen luokan vaunu
  • 6 (tai 13): toisen luokan vaunu, jossa on paikat lemmikkien kanssa matkusteleville
  • 7 (tai 14): toisen luokan vaunu, jonka perällä on lasten leikkipaikka

Vaunut numeroidaan yleensä 1–7, mutta joskus käytetään myös numeroita 8–14. Numeroita 8–14 käytetään varsinkin silloin, jos on peräkkäin kaksi junayksikköä, jolloin ensimmäisessä yksikössä käytetään numerointia 1–7 ja toisessa yksikössä 8–14.

Sm6:n kokonaispituus on 184,8 metriä. Sen suurin leveys on 3,2 metriä ja korkeus kiskon pinnasta 4,27 metriä. Vetoteho pyörän kehällä on 5 500 kW ja maksimi vetovoima pyörän kehällä 226 kN. Sm6:n raideleveys on 1 522 millimetriä.[10] Junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa.[16] Sm6 on varustettu aktiivisella kallistusjärjestelmällä, joka kallistaa junaa kaarteissa jopa kahdeksan astetta. Kallistus mahdollistaa 20–30 prosenttia suuremmat nopeudet kaarteissa verrattuna perinteisiin juniin.[8]

Sm6:n kunnossapidon päävarikko on Ilmalan varikko Helsingissä. Allegro-liikenteen aikana myös Pietarissa oli varikko, jossa voitiin tehdä joitakin huoltoja, lähinnä venäläiseen kulunvalvontaan ja radioihin liittyviä.[10]

Remove ads

Historia

Allegron sisätilat ennen junan peruskorjausta 2018–2019
Thumb
1. luokan matkustamo.
Thumb
2. luokan matkustamo.
Thumb
Bistro-ravintolavaunu.

VR:n ja RŽD:n puoliksi omistama Karelian Trains tilasi Alstomilta neljä Allegro-junayksikköä 120 miljoonalla eurolla vuonna 2007.[16] Junat rakennettiin Alstomin Saviglianon-tehtaalla Italiassa ja ne laivattiin Vuosaaren sataman kautta Suomeen tammikuusta 2010 alkaen.[17] Suomessa junayksiköt saivat sarjatunnuksen Sm6.

Allegro korvasi aiemmin liikennöineet suomalaisen Sibelius-junan ja venäläisen Repin-junan ja nopeutti rautatieliikenteen matka-aikaa Helsingin ja Pietarin välillä viidestä ja puolesta tunnista kolmeen ja puoleen tuntiin.[8][9] Allegro aloitti liikennöinnin 12. joulukuuta 2010. Kunniavieraina ensimmäisellä matkalla olivat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin. Ensimmäisen vuoden aikana Allegrolla tehtiin yli 300 000 matkaa, mikä oli enemmän kuin oli ennakoitu ja enemmän kuin mitä matkamäärät Helsingin ja Pietarin välillä olivat aiemmin olleet. Toukokuussa 2011 vuorojen määrä kaksinkertaistettiin neljään vuoroon joka päivä. Suurin osa matkustajista oli venäläisiä. Allegron liikennöinti ylitti miljoonannen matkan määrän syyskuussa 2013 ja matkamäärät olivat siitä lähtien noin puoli miljoonaa vuodessa.[9]

Allegron käyttöönoton yhteydessä 2010 RŽD:n pääjohtaja Vladimir Jakunin ehdotti, että Allegrolla voisi olla samanlainen järjestely kuin laivoilla, joilla matkustavat suomalaiset turistit pääsevät Pietariin enintään 72 tunniksi ilman viisumia.[18] Tasavallan presidentti Tarja Halonen ehdotti vastavuoroista viisumivapautta, jossa sama järjestely koskisi myös venäläisiä matkustajia.[19] Vuonna 2012 Venäjän Helsingin-suurlähetystö ilmoitti, että viisumivapaus ei ollut mahdollista junamatkustajille ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevan lain vuoksi. Laivamatkustajan asumispaikaksi voitiin rekisteröidä laivan hytti, mutta junamatkustajille käytäntö ei ollut mahdollinen.[20]

Kaikki neljä junayksikköä remontoitiin vuosina 2018–2019. Matkustamoiden ilmettä päivitettiin uusimalla penkkien verhoilut ja lattiapinnat sekä ravintolavaunun ja leikkipaikan ilme kokonaisuudessaan. Ykkösluokassa penkit saivat täysnahkaverhoilun, ristiseläntuen ja uuden niskatuen.[7]

Allegron liikennöinti keskeytettiin koronaviruspandemian vuoksi 18. maaliskuuta 2020.[21] Liikennöinti käynnistyi jälleen rajoituksineen 12. joulukuuta 2021.[22] Liikennöinti lopetettiin 28. maaliskuuta 2022 johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.[23]

Maaliskuussa 2023 VR kuuli, että Ukrainan rautatiet on pyytänyt luovuttamaan junat. Junat omisti Karelian Trains, joka on VR:n ja Venäjän rautateiden puoliksi omistama. Pääministeri Sanna Marin oli muutamia päiviä aiemmin sattumalta tavannut Ukrainan rautateiden toimitusjohtajan vieraillessaan Kiovassa.[24]

VR tiedotti joulukuussa 2023 lunastavansa junat Karelian Trainsilta, koska RŽD oli laiminlyönyt yhteisyrityksen lainavastuita ja veroja. Samalla VR kertoi ottavansa Sm6-junat käyttöön kotimaan kaukoliikenteessä vuonna 2025.[1] Tuotenimeksi tulee Pendolino Plus, ja ensimmäiset reitit ovat HelsinkiTurku sekä Helsinki–Oulu.[2]

Remove ads

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads