Jätkäsaari
osa-alue Länsisataman kaupunginosassa Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Jätkäsaari (ruots. Busholmen) on Länsisataman kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Se käsittää alueen, joka alun perin muodostui Jätkäsaari-nimisestä saaresta sekä kahdesta muusta saaresta (Hietasaari, ruots. Sandholmen ja Saukko, Uttern), yhdestä luodosta (Saukonkari tai -paasi, Utterhällan) ja niiden välisistä vesialueista, jotka on sittemmin täytetty. Nykyään Jätkäsaaren erottaa mantereesta 1990-luvulla kaivettu Ruoholahdenkanava.
Jätkäsaaressa sijaitsee Suomen vilkkain matkustajasatama Länsisatama, josta on säännölliset laivayhteydet Tallinnaan.[4][5] Aikaisemmin Jätkäsaari oli konttisatama- ja teollisuusaluetta, mutta vuodesta 2010 lähtien alueelle on rakennettu uutta, pääosin asumiskäyttöön tarkoitettua kaupunginosaa. Jätkäsaarta on valmisteltu rakentamista varten ruoppaamalla rantoja ennen meritäyttöjen tekemistä ja puhdistamalla pilaantuneita maita.[6] Voimakkaasti rakentuvalla osa-alueella arvioidaan olevan vuoteen 2030 mennessä 21 000 asukasta ja 6 000 työpaikkaa.[7]
Asukkaita alueella oli vuoden 2005 alussa 2 318 ja työpaikkoja vuoden 2003 lopussa 1 033. Tuolloin suurin osa Jätkäsaaresta oli vielä satamakäytössä ja asuntoalueita oli vain sen pohjoisosassa. Vuoden 2024 lopussa alueella oli jo yli 15 600 asukasta[2].
Remove ads
Historia
).jpg)
Nykyisen Länsisataman alueen saaristoa vuoden 1897 kartassa: keskellä Jätkäsaari (ruots. Busholmen), Hietasaari (Sandholmen) ja Saukko (Uttern) sekä niiden kaakkoispuolella Munkkisaari ja Hernesaari.
.jpg)
Vuoden 1949 karttaan on merkitty muun muassa Jätkäsaaren silloinen katunimistö.
Nimen taustaa
Paikan nimi on esiintynyt vanhoissa asiakirjoissa muodoissa Busholmen (1696), Busholm (1750) ja Buus Holmen (1777).[8]
Alueen suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista. Tuolloin kuviteltiin nimen osan bus viittaavaan satamajätkiin (hamnbuse). Myöhemmin se on yhdistetty kauppalaivaa tarkoittavaan muinaisruotsin sanaan buza.[9] Jälkimmäiseen merkitykseen on yhdistetty myös esimerkiksi Tammisaaren Hästö-Busö.[8] On muitakin ehdotuksia: bus on nimittäin ruotsin paikallisissa murteissa tarkoittanut mörköä. Mörkösaareksi Jätkäsaari oli merkitty joihinkin karttoihin ainakin vuonna 1912. Toisissa selityksissä etsitään alkulähdettä sanoista buts (kumpare) tai bu/bo (karja). Todennäköistä on kuitenkin, että bus liittyy jotenkin vanhaan satamapaikkaan.[10] Saaren suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin vuonna 1909 Busholma ja vuonna 1928 nykyinen nimi.[8]
Asutushistoria
Saaren asutushistoria alkaa 1800-luvun lopulta.[10] Vuonna 1865 Jätkäsaaressa oli kirjoilla vain parikymmentä vakituista asukasta pienissä mökeissään. Pysyvästi saaressa asui ammattikalastajia, ja se toimi myös herrasväen huvilakaupunkina ja helsinkiläisten virkistysalueena.[10] Kesäisin siellä uitiin ja talvella laskettiin mäkeä.[10] Alue oli tuolloin vielä varsin metsäinen.[11]
Rahtisatamana
Länsisatama päätettiin rakentaa Jätkäsaareen vuonna 1911, mutta silti vielä 1916 kaupunki rakensi sinne uimalan, joka tosin jouduttiin purkamaan jo kolme vuotta myöhemmin.[10] Sataman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1913, ja saari yhdistettiin mantereeseen leveällä sillalla, jonka keskellä kulki myös rautatie. Päärautatieasemalta Katajanokalle vuonna 1894 valmistuneen Helsingin satamaradan uusi haara Jätkäsaareen valmistui vuonna 1916.[10][12] Satamaan valmistui pitkä laituri. Viereiset Hietasaari ja Saukko sulautettiin tasoittamalla ja täyttämällä Jätkäsaaren satama-alueeseen.[10] Yhtenäisen alueen nimitys Jätkäsaareksi vakiintui vuonna 1928.
Lars Sonck suunnitteli satama-alueelle nykyisen Tyynenmerenkadun varrelle kaksi tiilimakasiinia, jotka valmistuivat vuosina 1924 ja 1936; ensimmäinen, nimellä L3 tunnettu makasiini on Jätkäsaaren vanhin rakennus.[13][14] Molemmat makasiinit on suojeltu asemakaavassa.[15]
Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja laajentaminen jatkui 1970-luvulla. Aluetta laajennettiin edelleen merialueita täyttämällä, ja kun myös osa Jätkäsaaren pohjoispuolella sijainneesta lahdesta täytettiin, Jätkäsaari muuttui suureksi niemeksi. Seuraavina vuosikymmeninä Länsisataman liikenne kasvoi äärirajoilleen. Juna- ja kuorma-autokuljetukset satamaan ja satamasta pois alkoivat käydä ylivoimaisiksi keskustan liikennejärjestelyiden näkökulmasta. Lähes satavuotias satama muutti lopulta kapasiteetiltaan suurempaan Vuosaaren satamaan marraskuussa 2008, ja vain Viroon (lähinnä Tallinnaan) suuntautuva henkilöliikenne jäi Länsiterminaaliin. Entisen valtavan konttisataman tilalle ryhdyttiin rakentamaan uutta asuinaluetta. Viimeiset osat satamaradasta purettiin keväällä 2009.
Jätkäsaari asuinalueeksi
Koko Jätkäsaaren alue on laajuudeltaan yli 100 hehtaaria. Laivapojankujan pohjoispuolinen osa saaresta rakennettiin asuntoalueeksi jo 1990-luvulla osana Ruoholahden rakennusprojektia, ja samalla rakennettiin myös Ruoholahdenkanava, joka erotti alueen jälleen saareksi. Satamalaitoksen entiseen huolto- ja toimistorakennukseen nykyisessä Selkämerenpuistossa valmistui Ruoholahden nuorisotalo vuonna 1998.[16] Suurin osa Jätkäsaaresta jäi kuitenkin vielä sataman käyttöön.
Kun rahtilaivasatama oli marraskuussa 2008 siirtynyt Vuosaareen, Jätkäsaareen alettiin vuonna 2010 rakentaa uutta, 18 000 asukkaan ja 6 000 työpaikan kaupunginosaa osana Länsisataman aluerakentamisprojektia. Ensimmäisiä taloja päästiin rakentamaan, kun maaperä oli ensin puhdistettu ja katuja rakennettu. Alueelle rakennettiin myös imujätejärjestelmä Rööri, joka valmistui vuoden 2014 alussa.[17] Merenpohjasta Jätkäsaaren edustalta löytyi noin puolen metrin paksuinen sedimenttikerros, jossa esiintyi korkeita pitoisuuksia meren eläville haitallista tributyylitinaa.[18]
Sataman vanha Huutokonttori muutettiin pelastusasemaksi, ja se toimii myös Jätkäsaaren infokeskuksena ja kirjastona. Länsisataman viereen valmistui muun muassa Verkkokauppa.comin uusi megamyymälä sekä Tallink Siljan pääkonttori. Lokakuussa 2016 avattiin 16-kerroksinen Clarion Hotel Helsinki. Lisäksi alueelle on suunniteltu Clarioniakin korkeampaa kylpylähotellia.[19][20] Vuonna 2019 Jätkäsaareen alettiin suunnitella pysäköintitaloa ja urheilukeskusta.[21] Alueelle rakennettiin myös Kvarteret Victoria -niminen ruotsinkielinen kortteli. Koska Jätkäsaari on yksi Helsingin tuulisimmista alueista, rakennusten asettelulla pyritään luomaan suojaa tuulelta; rakennusten korkeudet nousevat loivasti sisämaata kohti, mikä ehkäisee tuulikanavien syntymistä.[22]
Jätkäsaaren rakentaminen jatkuu 2020-luvun loppuun saakka. Vuonna 2026 aletaan rakentaa uutta liikuntakeskusta uimahalleineen sekä palloilu- ja muine liikuntatiloineen. Se oli alun perin tarkoitus rakentaa entiseen tavarasataman varastoon, Bunkkeriin, mutta lopulta Bunkkeri päätettiin purkaa ja uusi liikuntakeskus rakentaa sen paikalle.[23] Tulevan liikuntakeskuksen ympärille on jo rakennettu osa liikuntapuistoa, johon kuuluvat muun muassa ulkokuntosali ja pelikenttä.[24] Lisäksi asuintalojen väliin on rakennettu Hyväntoivonpuisto, joka on viheralueen lisäksi myös keskeinen pyöräliikenteen kulkuväylä.
Bunkkeria ja sen läheisyydessä Tyynenmerenkadun toisella puolen sijainnutta Länsiterminaali 1:ä on purettu osittain samaan aikaan. Länsiterminaalin tontille suunnitellaan uutta matkustajaterminaalia, Merikeskusta.
Konserttilavana
Pop-laulaja Madonna esiintyi Jätkäsaaren aukealla kentällä 6. elokuuta 2009 osana Sticky & Sweet -kiertuettaan. Konserttiin myytiin 85 000 pääsylippua, joten se oli suurin Pohjoismaissa koskaan järjestetty maksullinen konsertti.[25]
Remove ads
Liikenne
Joukkoliikenne
Jätkäsaaressa on raitiolinjojen 1T, 7, 8, 8T, 9/N päätepysäkit.[26][27][28] Aikaisemmin Salmisaareen päättyneen linjan 8 jatke Crusellinsillan kautta Jätkäsaaren Saukonpaateen otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa ja linjan 9 jatke keskustasta Länsiterminaaliin saman vuoden elokuussa.[29] Linjan 9 päätepysäkki siirtyi elokuussa 2017 Välimerenkadun kiskojen valmistuttua Saukonpaateen, mutta toukokuussa 2021 uuden Atlantinsillan valmistuttua linjaa jatkettiin Atlantinkatua pitkin Länsiterminaalille.[30] Laivamatkustus aiheuttaa Jätkäsaaren raitiolinjoille ruuhkapiikkejä.[26]
Jätkäsaaren pohjoispuolella kanavan takana on Ruoholahden metroasema.
Taksiasema on Länsiterminaalilla. Alueelle tulee takseja myös Ruoholahden metroasemalta ja Seaside-hotellilta.[31]
Tunnelihanke
Helmikuussa 2021 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen. Tunnelin alustavaksi hinnaksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa.[32] Tunnelin on tarkoitus vähentää liikenneruuhkia erityisesti Tyynenmerenkadulla ja Länsisatamankadulla. Ruuhkaantumista on yritetty hallita myös tilannekohtaisella liikennevalo-ohjauksella sekä kannustamalla tavaraliikennettä käyttämään Vuosaaren satamaa.[33]
Remove ads
Posti ja postinumerot
Jätkäsaaressa on postitoimisto avoinna 24/7 Verkkokauppa.comin talossa. Se palvelee postinumeroita 00180 ja 00220 Helsinki. Raja kulkee Välimerenkadulla siten, että sen luoteispuoli, parittomat numerot, kuuluvat 00180:een ja loput kuuluvat 00220:een.[34]
Kuvia
Asuinrakennuksia Atlantinkadulla
Asuintaloja Ruoholahdenkanavan äärellä
Rokkiporkkana-silta ylittää Välimerenkadun
Välimerenkatu
Tyynenmerenkatu
Jätkäsaarenkuja
Purha Jätkäsaarenlaiturissa
Verkkokauppa.com ja Bunkkeri vuonna 2011
Kaavassa suojellut rakennukset
Rantamakasiini L3 (Lars Sonck, 1924) on Jätkäsaaren vanhin rakennus.[14]
Huutokonttori (Gunnar Taucher, 1937) toimii kirjastona. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla.[35]
Rantamakasiini L2 (Lars Sonck, 1936)
.jpg)
Remove ads
Julkiset taideteokset
_1993(1996).jpg)
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads