Jarkko Laine

suomalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä (1947–2006) From Wikipedia, the free encyclopedia

Jarkko Laine
Remove ads

Jarkko Aarre Juhani Laine (17. maaliskuuta 1947 Turku19. elokuuta 2006 Turku) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä.[1] Hän toimi Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana 1987–2002 ja sai kirjallisuuden valtion­palkinnon 1972, 1974, 1977 ja 1985. Urallaan Laineelta ilmestyi 20 runokokoelmaa ja seitsemän romaania. Hän kirjoitti myös novelleja, mieteproosaa, sitaattiantologioita, näytelmiä, kuunnelmia ja laulunsanoituksia.[2]

Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1947 syntynyttä kirjailijaa. Muista merkityksistä katso Jarkko Laine (täsmennyssivu).
Pikafaktoja Henkilötiedot, Kirjailija ...
Remove ads

Elämä ja ura

Laine aloitti uransa underground-runoudella. Hän debytoi kirjallisuuslehti Parnasson lyriikkakilpailussa vuonna 1967 ja hänen esikoiskokoelmansa Muovinen Buddha ilmestyi samana vuonna.[2] Sen jälkeen Laine julkaisi lähes vuosittain jonkin teoksen, joskus kaksikin. Vaikka hänet tunnetaan erityisesti runoilijana, hän julkaisi myös romaaneja ja muuta proosaa. Laine toimi Parnasson toimitussihteerinä 1969–1986 ja päätoimittajana 1987–2002. Hän myös suomensi muun muassa Mark Twainia, Bram Stokeria, Richard Brautigania, William Shakespearea ja yhdysvaltalaista runoutta.[2]

Runojen lisäksi Laine tunnetaan myös sanoituksistaan. Hänen tekemiään ovat muun muassa Rauli Badding Somerjoen esittämät ”Bensaa suonissa” (1970), ”Hymyile Miss Universum” (1970) ja ”Pilvet karkaa, niin minäkin” (1970), ”Fiilaten ja höyläten” sekä Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen ”Kekkonen-rock” (1969). Suomen Talvisodan underground-hankkeen puitteissa Laine nousi suomalaisen rocklyriikan edelläkävijäksi ja uudistajaksi. Muun muassa Eppu Normaalin Mikko Saarela piti Lainetta tärkeimpänä innoituksen lähteenään suomalaisista kirjallisista vaikuttajista.lähde?

Laine oli kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa 1999[3] sekä Turun kaupunginvaltuustoon kunnallisvaaleissa 2000[4].

Laine kuoli 59-vuotiaana vaikeaan sairauteen.[5] Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.[6]

Laineen postuumisti julkaistu ajatelmakokoelma Kolmas mustakantinen vihko valittiin Vuoden aforismikirjaksi 2007. Hänen mukaansa on nimetty vuodesta 2011 kahden vuoden välein jaettu Jarkko Laine -palkinto.

Muistomerkki

Jarkko Laineen seura pystytti Turkuun Laineen muistoksi kuvanveistäjä Erik Mäkisen tekemän pronssisen muistomerkin Elämys on vuokrahuone, joka paljastettiin vuonna 2013 osoitteessa Itäinen pitkäkatu 70/ Kupittaankatu olevan puutaloyhtiön kivisen portinpylvään päähän Kupittaankadun puolelle. Jarkko Laine asui talossa vuosina 1951–1960.[7] Kupittaankadun, Vuorityömiehenkadun ja Itäisen Pitkänkadun rajaaman puutaloyhtiön omistaa omistaa nykyään TVT Asunnot Oy. Muistomerkin huomattiin kadonneen marraskuussa 2023. Talot ovat olleet tyhjillään.[8] Puutaloasuntojen vuokralaiset irtisanottiin maaliskuussa 2022 ja asukkaat muuttivat pois loppuvuodesta 2022.[9]

Remove ads

Romaani- ja runotuotanto

Laineen teosten läpikäyvä teema on eksistenssi, jota kuvaa hänen American Cowboy -teoksessa oleva säe “millekään et voi mitään itsellesi vain”. [10]

Laineen tuotanto voidaan jakaa kolmeen kauteen. Nuoruudentuotanto on impulsiivista, riehakasta ja uteliasta ja sisältää paljon vanhojen tottumusten satirisointia beat-hengessä. Tämä kausi rajautuu vuosiin 1967–1972. Keski-ikäistymisen kausi alkoi vuonna 1973. Kirjoittaja on silloin kypsä ja oppinut, mikä näkyy ymmärryksenä asioiden monikerroksisuudesta. Huumori ja satiiri säilyivät kuitenkin tyylillisinä peruselementteinä. Kolmas kausi alkoi 1980-luvulla. Tällöin teksteihin palasi nuoruustuotannon katujen, baarien, huoltoasemien ja kerrostalojen kuvasto. Herkkäviritteisyys on tälle kaudelle leimallinen piirre.[10]

Remove ads

Teokset

Runoteokset

Muut teokset

  • Haamumaili. Helsinki: Otava, 1968.
  • Niin kulki Kolumbus. Helsinki: Otava, 1969.
  • Kuin ruumissaatto. Helsinki: Otava, 1970.
  • Vampyyri eli miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa. Helsinki: Otava, 1971.
  • Nick Naantali itäisillä mailla eli Häpeä sille joka tästä pahaa ajattelee s.o. Seikkailuja suvisessa Suomessa ja Neuvostojen maassa ynnä ”Magno conatu nugas”. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01596-6
  • Futari: Lehtiä potkupalloilijan salatusta elämästä. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04558-X
  • Vaikeita asentoja. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-07147-5
  • Saksalainen vävy. Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-1-09214-6
  • Maailman yksinäisin mies ja muita todellisia kuvitelmia. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11056-X
  • Räävelinkadun hullu parturi. Helsinki: Otava, 1996. ISBN 951-1-12889-2
  • Mustakantinen vihko: Muistiinpanoja. Turku: J. Laine, 1999. ISBN 952-91-0732-3
  • Soutajat Aurajoella: Lehtiä muistiinpanovihosta. Turku: Turun yliopisto, 2001. ISBN 951-29-1914-1
  • Laine, Jarkko & Into, Markku & Numminen, M. A.: Naapuri. Helsinki: Johnny Kniga, 2002. ISBN 951-0-27477-1
  • Toinen mustakantinen vihko: Kriipustuksia, muistiinpanoja, reunamerkintöjä. Turku: Enostone, 2003. ISBN 951-9036-34-2
  • Intialainen horoskooppi ja muita satunnaisia makulatuurikatkelmia. Helsinki: Johnny Kniga, 2003. ISBN 951-0-28277-4
  • Tupakointi on halvempaa kuin rakentaminen. Helsinki: Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31794-2
  • Kolmas mustakantinen vihko: Muistiinmerkintöjä. Helsinki: Johnny Kniga, 2007. ISBN 978-951-0-32961-0

Sitaattisanakirjoja (toimittajana)

Remove ads

Palkinnot

  • Otavan nuorten kirjailijoiden palkinto 1968
  • Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1970
  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1972 (näytelmäkirjailijoille), 1974 (kääntäjäpalkinto), 1977, 1985
  • Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 2003
  • Finlandia-palkintoehdokas 1989 ja 1992

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads