Joonas Kemppainen
suomalainen jääkiekkoilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Joonas Kemppainen (s. 7. huhtikuuta 1988 Kajaani) on suomalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija. Hän oli pelipaikaltaan keskushyökkääjä.[4]'
Kemppainen pelasi 11 kauden ajan SM-liigassa Ässissä, HPK:ssa ja Kärpissä yhteensä 577 runkosarjaottelua tehden 222 tehopistettä, ja 80 pudotuspeliottelua tehden 42 tehopistettä. Hän pelasi 44 NHL-ottelua Boston Bruinsissa kaudella 2015–2016, jonka jälkeen vietti kuusi kautta KHL:ssä Sibir Novosibirskissa, Salavat Julajev Ufassa ja SKA Pietarissa. Hän palasi Kärppiin vielä kahdeksi kaudeksi, kunnes päätti pelaajauransa vuonna 2024. Kemppainen voitti Kärpissä kaksi Suomen-mestaruutta.
Maajoukkuetasolla Kemppainen edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2015 ja 2017 sekä olympialaisissa 2018.
Remove ads
Ura
Seuraura
Uran alku
Joonas Kemppaisen kasvattajaseura on Kajaanin Hokki. Hän pelasi kaudella 2003–2004 seuran C-nuorissa, jossa Kemppainen teki yli kolme pistettä per peli-tahdilla 22 ottelussa tehot 33+34=67. Hän, puolustaja Eetu Heikkinen sekä hyökkääjä Vesa Jyrkkä siirtyivät Porin Ässien B-nuoriin kaudeksi 2004–2005 Ässien silloisen toimitusjohtajan Juhani Tammisen houkuttelemina.[5] Kemppainen nostettiin seuran SM-liigarinkiin jo kaudeksi 2005–2006.[6] Hän pelasi kautensa kuitenkin pääasiassa Ässien A-nuorissa. Kemppainen vahvisti myös seuran B-nuoria, jossa hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[4]
Kemppainen teki huhtikuussa 2006 Ässien kanssa kaksivuotisen SM-liigasopimuksen.[7] Hän teki liigadebyyttinsä kauden 2006–2007 kolmannella kierroksella 19. syyskuuta 2006 vieraissa JYPiä vastaan. Kemppaisen liigauran avausmaali syntyi 24. lokakuuta 2006 vieraissa Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan.[8] Kaikkiaan hän pelasi tulokaskaudellaan 43 runkosarjaottelua tehopistein 1+3=4. Kemppainen pelasi kauden aikana miesten pelejä myös kolmen Mestis-ottelun verran Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. Hän pelasi osan kaudestaan myös Ässien A-nuorissa. Kemppainen ei onnistunut vakiinnuttamaan pelipaikkaansa Ässien SM-liigajoukkueessa, jossa hän pelasi kaudella 2007–2008 22 runkosarjaottelua tehopistein 1+1=2. Hän pelasi kauden aikana myös Mestistä yhteensä 13 ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa sekä Mikkelin Jukureissa, jonne Ässät lainasi Kemppaisen yhdessä Sakari Salmisen kanssa marraskuussa 2007. Kaksikko haki Jukureista pelituntumaa myös antaakseen näyttöjä alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuihin.[9] Ässät tiedotti helmikuussa 2008, että Kemppainen on kieltäytynyt allekirjoittamasta jatkosopimusta seuran kanssa. Hän pelasi loppukauden ainoastaan seuran A-nuorissa, jossa Kemppainen voitti SM-hopeaa.[4]
Hämeenlinnan Pallokerho 2008–2010
Kaudeksi 2008–2009 Kemppainen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon.[10] Joukkuetta valmensi hänelle nuorten maajoukkueesta tuttu Jukka Rautakorpi. HPK:n apuvalmentajana toimineen Pasi Arvosen mukaan Rautakorpi opetti Kemppaisen huippu-urheilijan elämäntavoille ruokailuista, levosta ja harjoittelusta lähtien sekä opetti hänet puolustamaan suurella alivoimavastuulla. Kemppaisen mukaan Rautakorpi opetti hänelle ammattilaisurheilijan vaatimustason.[11] Kemppainen onnistui murtautumaan HPK:ssa SM-liigaan ja hän pelasi kaudella 2008–2009 54 runkosarjaottelua tehopistein 7+15=22 sekä kuusi playoff-ottelua tehden yhden maalin. Seuraavalla kaudella 2009–2010 Kemppainen teki runkosarjassa 26 tehopistettä. Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[4]
Siirtyminen Kärppiin ja lopullinen läpimurto SM-liigassa
Kemppainen teki toukokuussa 2010 kolmivuotisen sopimuksen Oulun Kärppien kanssa.[12] Hän oli joukkueen ainoa, joka pelasi Kärppien kauden 2010–2011 kaikki 60 runkosarja- ja kolme playoff-ottelua.[13] Kausi toi Kemppaiselle runkosarjassa vain tehot 2+5=7, mutta kaudella 2011–2012 hän ohitti edellisen kautensa tehopisteet jo syksyn aikana. Kemppaisen kolme ensimmäistä ottelua toivat tehot 2+2=4, joilla hän johti koko Kärppien sisäistä pistepörssiä ja sai kantaa joukkueesta ensimmäisenä Veikkauksen Kultaista kypärää. Kemppainen muodosti Kimmo Koskenkorvan ja Julius Junttilan kanssa Kärppien alkukauden tehokkaimman ketjun, joka toimi pääasiassa joukkueen nelosketjuna. He tekivät kolmessa ensimmäisessä ottelussa yhteistehot 7+5=12.[14] Kemppainen teki runkosarjassa lopulta 23 tehopistettä. Hän pelasi jälleen ainoana joukkueesta kaikki 60 runkosarjaottelua,[15] mutta Kemppaisen kausi päättyi loukkaantumiseen jo ensimamäisessä playoff-ottelussa.[16]
Kaudella 2012–2013 Kemppainen pelasi jälleen Kärppien kauden kaikki 60 runkosarjaottelua.[17] Jatkoaika.com-verkkolehden silloisen toimittaja Janne Onnelan mukaan Kemppaisen, Antti Mäkilän ja Simon Suorannan muodostama nelosketju oli joukkueen kauden kenties ehjin kokonaisuus.[18] Helmikuussa 2013 Kemppainen teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Kärppien kanssa.[19] Kaudella 2013–2014 hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 14+17=31.[20] Kemppainen jakoi kolmella osumallaan SM-liigan alivoimamaalipörssin voiton joukkuetoverinsa Julius Junttilan ja Pelicansin Pekka Saarenheimon kanssa.[21] Hän voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden.[4]
Kaudella 2014-2015 Kemppainen jatkoi vahvoja otteitaan johtamassaan "JJJ-ketjussa", jonka hän muodosti Joonas Donskoin ja Julius Junttilan kanssa.[22] Hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 11+21=32. Kemppainen jakoi kolmella osumallaan liigan alivoimamaalipörssin voiton Tapparan Jarkko Malisen ja HIFK:n Teemu Ramstedtin kanssa.[21] Hän voitti myös koko pudotuspelien pistepörssin tehoilla 10+14=24, joilla sivusi koko SM-liigan pudotuspelien kaikkien aikojen yhden kauden piste-ennätystä, jonka teki Bluesin Ben Eaves kaudella 2008–2009 tehoilla 4+20=24.[23] Kemppainen oli myös Kärppien paras maalintekijä. Hän voitti kauden päätteeksi toisen peräkkäisen Suomen-mestaruutensa. Kemppainen valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen.[4][24] Hän oli myös Mestarien liigassa Kärppien paras syöttäjä ja jakoi joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Joonas Donskoin kanssa tehoilla 2+10=12. He jakoivat myös Kärppien sisäisen tehotilaston voiton lukemalla +11.[25]
NHL-sopimus Boston Bruinsiin
Toukokuussa 2015 NHL-varaamaton Kemppainen teki vuoden mittaisen, kaksisuuntaisen ja 700 000 dollarin arvoisen sopimuksen Boston Bruinsin kanssa.[26][27] Hän otti harjoitusleirin päätteeksi paikan joukkueen NHL-kauden 2015–2016 avauskokoonpanosta. Kemppainen teki NHL-debyyttinsä näin ollen runkosarjan avauskierroksella 8. lokakuuta 2015 Winnipeg Jetsia vastaan. Hän pelasi Bruinsin nelossentterinä laidoillaan Zac Rinaldo ja Chris Kelly.[28] Kemppainen sai ottelussa jääaikaa 14.13 minuuttia.[29] Hän teki NHL-uransa avausmaalin 23. lokakuuta 2015 vieraissa New York Islandersia vastaan. Kemppainen sai Bruinsin 3–5-voittoon päättyneessä ottelussa myös syöttöpisteen Ryan Spoonerin tekemään voittomaaliin. Kemppainen valittiin ottelun ykköstähdeksi.[30] Joulukuussa 2015 hän joutui sivuun ylävartalovamman vuoksi,[31] mikä piti Kemppaisen sivussa peleistä lähes kuukauden ajan tammikuulle 2016 saakka.[32] Hän pelasi NHL:ssä kauden aikana varsin pienessä roolissa tehden 44 runkosarjaottelussa tehot 2+3=5. Helmikuussa 2016 Bruins lähetti Kemppaisen ensimmäisen kerran AHL-joukkue Providence Bruinsin vahvuuteen,[33] jossa hän pelasi kauden aikana kaikkiaan 11 runkosarjaottelua tehopistein 1+4=5.[4]
KHL 2016–2022
Kaudeksi 2016–2017 Kemppainen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella KHL-seura Sibir Novosibirskiin.[34] Kaudeksi 2017–2018 hän siirtyi jatkamaan KHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella Salavat Julajev Ufan riveihin.[35] Kemppainen muodosti Teemu Hartikaisen sekä ruotsalaisen Linus Omarkin kanssa koko KHL:n runkosarjan tehokkaimman hyökkäysketjun, joka palkittiin kauden päätteeksi Best Troika Awardilla.[36] Kemppainen jakoi tehoilla 16+21=37 joukkueen sisäisen maalipörssin toisen sijan Omarkin kanssa edellään Hartikainen sekä sijoittui sisäisessä pistepörssissä neljänneksi. Hän voitti myös Ufan sisäisen tehotilaston lukemalla +12. Pudotuspeleissä Kemppainen jakoi sisäisen tehotilaston voiton Omarkin kanssa lukemalla +7.[37] Kaudella 2018–2019 hän jakoi Hartikaisen kanssa Ufan sisäisen maalipörssin toisen sijan edellään Anton Burdasov sekä sijoittui sisäisessä pistepörssissä kolmanneksi. Pudotuspeleissä Kemppainen oli joukkueen paras maalintekijä kymmenellä osumallaan.[38] Hän voitti myös koko KHL:n pudotuspelien voittomaalipörssin viidellä osumallaan.[4] Kuudennessa neljännesvälieräottelussa 7. maaliskuuta 2019 Metallurg Magnitogorskia vastaan Kemppainen ratkaisi Ufalle puolivälieräpaikan tehtyään 3–2-voittomaalin ensimmäisessä jatkoerässä ajassa 71.54.[39]
Kemppainen siirtyi kaudeksi 2019–2020 jatkamaan KHL-uraansa vuoden mittaisella sopimuksella SKA Pietariin.[40] Toukokuussa 2020 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[41] Kemppainen oli 15 osumallaan SKA:n kolmanneksi paras maalintekijä Kirill Martšenkon kanssa.[42] Toukokuussa 2021 hän teki seuran kanssa taas vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[43] Kemppainen oli SKA:n kolmanneksi paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies tehoilla 13+14=27.[44] Hän pelasi siellä neljä playoff-ottelua, kunnes Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Kemppaisen uutisoitiin maaliskuussa palaavan Suomeen loukkaantumisen vuoksi. Myöhemmin huhtikuussa hän kuitenkin kertoi, että mitään vammaa ei ollut, vaan Kemppainen halusi vain mahdollisimman pian pois Venäjältä.[45]
Paluu Kärppiin ja uran loppu
Kaudeksi 2022–2023 Kemppainen palasi vuoden mittaisella sopimuksella Oulun Kärppien SM-liigajoukkueeseen.[1] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[46] Kemppainen sivusi SM-liigan yhden kauden piste-ennätystään tehoilla 14+18=32, joilla hän jakoi Kärppien sisäisen maalipörssin toisen sijan Ville Leskisen kanssa edellään Teemu Turunen sekä sijoittui sisäisessä pistepörssissä neljänneksi.[47] Huhtikuussa 2023 Kemppainen teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimmuksen.[48]
Kemppainen muodosti kaudella 2023–2024 Kärppien ykkösketjun Ville Koivusen ja Teemu Turusen kanssa.[49] Hän teki runkosarjassa 55 ottelussa 30 tehopistettä ja pudotuspeleissä 12 ottelussa seitsemän tehopistettä.[4] Kemppainen voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[50]
Kärpät koitti koko kauden 2024–2025 ajan tavoitella jatkosopimusta Kemppaisen kanssa mutta tuloksetta. Helmikuussa 2025 Kemppainen kertoi Kaleva-lehdelle uransa olevan virallisesti ohi.[51]
Maajoukkueura
Kemppainen voitti pronssia alle 18-vuotiaiden U-18 Junior World Cupissa vuonna 2005.[52] Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2005 ja 2006, joista jälkimmäinen turnaus päättyi hopeaan. Kemppainen pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2008.[4]
Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä 6. syyskuuta 2008 Finnkampenissa Södertäljessä Ruotsia vastaan.[53] Kemppaisen ensimmäinen A-maajoukkuemaali syntyi 6. syyskuuta 2009 Česká Pojišťovna Cupissa Karlovy Varyssa Ruotsia vastaan.[54]
Kemppainen pelasi MM-kilpailuissa vuosina 2015 ja 2017. Vuoden 2015 turnauksessa hän oli Suomen toiseksi paras pistemies Jussi Jokisen jälkeen yhdeksällä tehopisteellään.[55] Valmentajat valitsivat Kemppaisen Suomen turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[4] Kemppainen sai MM-debyytissään 1. toukokuuta 2015 Yhdysvaltoja vastaan syöttöpisteen Suomen ainoan maalin tehneen Jyrki Jokipakan osumaan. Hänet palkittiin Suomen joukkueesta ottelun parhaana pelaajana.[56] Vuoden 2017 turnauksessa Kemppainen valittiin Ruotsia vastaan pelatun välieräottelun päätteeksi joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[57]
Kemppainen edusti Suomea Pyeongchangin olympialaisissa 2018. Hänet valittiin Suomen joukkueeseen myös Pekingin olympialaisiin 2022, mutta Kemppainen joutui jättämään turnauksen väliin koronavirustartunnan vuoksi. Hänet joukkueessa korvasi Joonas Nättinen.[58]
Kemppainen pelasi yhteensä 65 A-maaottelua tehden 16 maalia ja yhteensä 34 tehopistettä.[4]
Remove ads
Tilastot
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads