Jumala

korkein olento, jota palvotaan yksijumalaisissa uskonnoissa From Wikipedia, the free encyclopedia

Jumala
Remove ads

Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.[1] Monoteistisissa eli yksijumalaisissa uskonnoissa, kuten kristinuskossa, palvotaan yhtä Jumalaa korkeimpana olentona.[2]

Tämä artikkeli kertoo yksijumalaisten uskontojen jumalakäsityksestä. Jumalolennoista yleisesti on oma artikkelinsa.
Thumb
Isä Jumala valtaistuimella, saksalainen maalaus 1400-luvulta.

Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalan olemassaoloon ja 19 prosenttia jonkin muun Jumalan olemassaoloon.[3]

Remove ads

Etymologia

Suomen kielen sana jumala saattaa olla kanta-arjalainen lainasana.[4][5][6]

Jumalan olemassaolo

Pääartikkeli: Jumalan olemassaolo

Teismi eli jumalausko on käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia, jotka vaikuttavat todellisuuteen ja ihmisten elämään. Polyteismissä eli monijumalaisuudessa oletetaan useita jumalolentoja. Monoteismin eli yksijumalaisuuden katsotaan syntyneen, kun paikallisten jumalien palvonnasta siirryttiin kirjauskontoihin. Niiden ensimmäisiä muotoja olivat noin 500 eaa. syntyneet juutalaisuus ja zarathustralaisuus.[7] Monoteismia edustavat nykyisin juutalaisuuden lisäksi ennen kaikkea kristinusko ja islam. Laajassa merkityksessä teistisiä käsityksiä ovat myös deismi eli käsitys Jumalasta rajoittuneena kaikkeuden alkusyyksi sekä panteismi, joka samastaa Jumalan todellisuuden kanssa.[1]

Ateismi viittaa näkemyksiin, joista puuttuu oletus Jumalan olemassaolosta. Negatiivinen ateismi viittaa siihen, ettei ole olemassa todisteita Jumalan olemassaolon puolesta, ja positiiviseksi ateismiksi kutsutaan näkemystä, jonka mukaan on tiedollista näyttöä Jumalan olemassaoloa vastaan.[8] Agnostisismiksi kutsutaan näkemyksiä, joiden kannattajat ovat tiedollisesti epävarmoja sen suhteen, onko Jumala olemassa vai ei.[9]

Vuonna 2020 tehtiin kysely filosofeille pääosin englanninkielisten maiden yliopistoissa. Kyselyyn vastanneista 1 785:stä filosofista noin 67 prosenttia ilmoitti olevansa ateisteja ja 19 prosenttia teistejä.[10]

Vuoden 2024 kyselytutkimuksen mukaan 19 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon jumalan olemassaoloon, 20 prosenttia jonkin muun jumalan olemassaoloon ja 28 prosenttia oli epävarmoja tai epäilijöitä. 27 prosenttia ei uskonut jumalan olemassaoloon.[3] Usko Jumalaan vähenee, mitä nuoremmista sukupolvista on kyse.[11][12][13][14] Alle 29-vuotiaista vastaajista 34 prosenttia ei uskonut Jumalan olemassaoloon.[15] Kaikissa ikäryhmissä kristinuskon Jumalaan uskovat olivat yleensä lähempänä oikeistolaista ja konservatiivista arvomaailmaa kuin muut ikäryhmänsä jäsenet.[16]

Remove ads

Uskontojen jumalakäsitykset

Kristinusko

Pääartikkeli: Jumala (kristinusko)

Kristityt uskovat persoonalliseen Jumalaan, joka on luonut kaiken, joka on kaikkialla läsnäoleva ja kaikkivaltias. Kristinuskon mukaan on olemassa vain yksi Jumala, jolla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.[17] Raamatun Vanhassa testamentissa Jumala esiintyy myös nimellä Jahve (”Minä olen se joka olen").[18]

Kristinusko korostaa Jumalaa kaikkeuden luojana ja persoonallisena ylläpitäjänä.[19] Kristinuskon Jumala on ikuinen, vailla alkua ja loppua. Hän loi maailmankaikkeuden tyhjästä, eikä mitään ollut ennen häntä. Kaikkeus ja Jumala ovat toisistaan erillisiä.[20] Kristinusko perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään. Kristinuskossa Jeesus on Jumalan poika, jonka seuraajat saavat pelastuksen, eli kuoleman jälkeen he eivät joudu kadotukseen, vaan elävät ikuisesti Jumalan kanssa taivaassa.[21]

Islam

Pääartikkeli: Jumala (islam)

Islamin Jumala on kristinuskon Jumalan tavoin kaikkivaltias, luomaton, ikuinen ja tuonpuoleinen.[22] Jumala on antanut ihmiselle pelastussanomansa, jota seuraamalla ihminen voi kuoltuaan päästä Paratiisiin. Muiden kohtalona on joutua Helvettiin[23] Islamissa Jumalan ykseys on korostetumpaa kuin kristinuskossa, joka sisältää kolminaisuusopin ja käsityksen Jeesuksesta Jumalan poikana. Karl-Heinz Ohlig katsoo, että Koraanin käsitys Jumalasta edustaa itäisen kristillisen perinteen varhaista näkemystä. Se tuo esiin alkuperäisen kristillisen monoteismin puhtaana versiona ilman hellenistisen trinitaarisen jumalakäsityksen myöhempiä muotoja.[22]

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads