Ilmajoki
kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865[7] perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 12 473 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 579,79 km², josta 2,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 21,1 asukasta/km². Kunnan asukkaista viidesosa on alle 14-vuotiaita ja sen asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 700 hengellä.[8]
Ilmajoen naapurikunnat ovat Isokyrö, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki. Entisiä naapurikuntia ovat Kurikkaan liitetyt Jalasjärvi ja Jurva sekä Seinäjokeen liitetyt Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoen maalaiskunta ja Ylistaro.
Ilmajoki sijaitsee Kyrönjoen yläjuoksulla ja se tunnetaan vauraana ja perinteikkäänä maanviljelyspitäjänä. Ilmajoki on maisemaltaan ja luonnoltaan pohjalaista lakeusmaisemaa. Ilmajoen maisemassa korostuvat laajoja peltomaisemien ohella punaiset kaksikerroksiset maalaistalot sekä hirsiset aitat.[9] Kyrönjoki on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi.
Ilmajoen kunnan veroprosentti oli 21,00 vuonna 2020. Ilmajoen uusiutuvan sähkön tuotanto on suurempaa kuin sähkön kulutus.[10]
Ilmajokelaisia menestyneitä urheilijoita ovat muiden muassa keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä painijat Jarkko Ala-Huikku ja Marko Yli-Hannuksela. Paikkakunnalla vuosittain järjestettävät Ilmajoen Musiikkijuhlat keräävät kesäkuussa tuhansia oopperavieraita. Vuonna 2017 Finland Festivals nimesi Ilmajoen Musiikkijuhlat vuoden festivaaliksi.[11]
Remove ads
Nimen alkuperä
Ilmajoen vanha nimi Ilmola viittaa Suur-Hauhon seudulta tulleeseen asutukseen.[12]
Historia
Esihistoria ja asutuksen syntyminen
Ilmajoen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä ja asuinpaikkoja, jotka sijoittuvat kunnan länsiosan harjujaksolle. Piirtolankankaan asuinpaikalta on löydetty koristeellista keramiikkaa ja Koskenkorvan asuinpaikalta useita kiviesineitä. Vasarakirveskulttuurin aikakaudelta on muun muassa Koskenkorvan runsaslöytöinen asuinpaikka. Kunnan alueella tehdyt löydöt ovat osoittaneet, että seudulla oli tuolloin varsin tiheä asutus. Pronssikauden asutus oli todennäköisesti harvempaa, sillä asutus sijaitsi lännempänä kapealla merenrantavyöhykkeellä. Rautakaudella Ilmajoki on todennäköisesti pysynyt eräalueena.[13]
Ilmajoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan vanhimpiin kulttuuriseutuihin. Nykyinen asutus saapui Ilmajoelle Suur-Sastamalasta ja Ylä-Satakunnasta 1400-luvulla. Alue on saanut väestöä myös Pirkkalasta ja Suur-Hauholta. Lisäksi Kyrönjokivarteen syntyneestä uudisasutuksesta saapui asukkaita Ilmajoelle. Ilmajoen asutuskeskus syntyi Kyrön asutuskeskuksen rinnalle ja 1400-luvulla Ilmajoella oli jo parikymmentä taloa. Asutus keskittyi pääasiassa Kyrönjoen rannalle. Hallinnollisesti Ilmajoki kuului Kyrön pitäjän ylimpään neljännekseen.[12]
Aika emäpitäjänä (1516–1867)
Ensimmäinen vaihe itsenäistymisessä oli oman kappeliseurakunnan perustaminen vuonna 1516. Tuolloin Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki vihki Ilmajoen kappelin. Vuonna 1532 Ilmajoesta tuli itsenäinen kirkkopitäjä, jolloin se sai myös oman kirkkoherransa. Itsenäinen hallintopitäjä Ilmajoesta muodostui 1500-luvun lopulla, jolloin se sai omat käräjät. Itsehallinnon vahvisti oma pitäjänsinetti vuonna 1599.[12] Käytännössä ero Kyröstä tapahtui todennäköisesti vasta 1550-luvulla[14] ja oma hallintopitäjä Ilmajoesta tuli viimeistään vuonna 1571, jolloin löytyy ensimmäinen maininta Ilmajoen omasta nimismiehestä.[15]
Ilmajoki kuului vuodesta 1514 kreivi Jaakko de la Gardielle lahjoitettuun Pietarsaaren lääniin. De la Gardie lahjoitti alueen edelleen Klaus Åkenpoika Tottille, jolloin se tuli osaksi laajaa Kaarleporin kreivikuntaa. Läänitys peruutettiin kruunulle isossa reduktiossa vuonna 1684.[12]
Ilmajoen emäpitäjän alue käsitti nykyiset Alavuden, Jalasjärven, Kauhajoen, Kurikan, Peräseinäjoen ja Seinäjoen alueet. 1600- ja 1700-luvulla Ilmajoen asutus tihentyi ydinalueella ja myös Alavus, Kauhajoki ja Jalasjärvi olivat voimakasta uudisasutusaluetta. Vuonna 1638 Ilmolan kappelin paikalle rakennettiin tornillinen pitkäkirkko, jonka yhteyteen nousi vuonna 1693 pohjalaismallinen renessanssitapuli.[12] Ilmajoen kirkkopitäjään muodostettiin aikakaudella uusia kappeliseurakuntia: Kauhajoki (1627), Kurikka (1672), Alavus (1674) ja Jalasjärvi (1689). Ilmajoen kirkkopitäjä hajaantui lopullisesti kuitenkin vasta 1800-lopulla, jolloin loputkin kappeliseurakkunat muutettiin itsenäisiksi seurakunniksi.[12]
Ilmajoen vanha kirkko purettiin, kun kokkolalaisen Matti Hongan rakentama nykyinen kirkko valmistui vuonna 1765.[12] Ilmajoen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1860 kirkkoherra Carl Rudolf Forsmanin toimesta. Tätä ennen opetusta oli jo annettu Ala-Lauroselan talossa.[16]
Nuijasota (1596–1597)
- Pääartikkeli: Nuijasota
Aatelisten vallan kasvua, ankaraa verotusta ja linnaleiriä vastustaneet pohjalaiset talonpojat nousivat joulun aikana 1595 ilmajokelaisen ratsutalonpojan, Jaakko Ilkan, johdolla kapinaan. Talonpojat ajoivat sotilaat pois maakunnasta, mutta talonpojat kukistettiin. Talonpoikien johtajat Jaakko Ilkkaa lukuun ottamatta mestattiin.[16]
Varsinainen nuijasota alkoi marraskuussa 1596, jolloin pohjalaiset talonpojat nousivat kuningas Sigismundin henkilökohtaista luottamusmiestä, sotapäällikkö Klaus Flemingiä vastaan. Jaakko Ilkka valittiin pohjalaisten päälliköksi. Nokian taistelun jälkeen Jaakko Ilkka mestattiin. Nuijasodan loppuvaiheessa talonpojat perustivat leirin Kyrön kirkolle ja sulkivat muuroksiin mm. Ilmajoen ja Ylistaron välisen metsätien. Fleming saapui alueelle 1 200–1 500 miehen kanssa ja löi talonpoikien etuvartion 23. helmikuuta 1597 Ilmajoen Kurikan kylässä. Seuraavana päivänä käytiin Santavuoren taistelu, jossa huovit tunkivat talonpoikia ensin alajuoksun suuntaan ja lopulta saartoivat heidät. Noin 500 talonpoikaa joutui vankilaan, 1 500 surmattiin ja loput pakenivat. Taistelun jälkeen Flemingin joukot hävittivät Ilmajokea pahoin.[16]
Maatalouden kehittyminen ja väestön kasvu
Ilmajoki oli 1500-luvulta lähtien vauras maatalouspitäjä. Aluksi pellot olivat kapeita nauhoja jokivarren savitasangoilla. Suoviljelyn tekniikan kehittymisen myötä pitäjän laajat suoalueet tulivat viljeltäviksi 1600-lvuvulta lähtien. Kydönpolton ohella alueella kuivatettiin soita. Tervanpolttoa Ilmajoella harjoitettiin 1600-luvulta lähtien ja vähitellen Ilmajoesta kehittyi Etelä-Pohjanmaan tärkein tervapitäjä. Ilmajoella oli laajat metsäalueet ja Kyrönjoki sopi mainiosti tervan kuljetuksiin rannikolle. 1770-luvulla kirkkoherra Salomon Hannelius kannusti talonpoikien tervanpolttoon, tämän käsityksen mukaan tervanpoltto edisti metsänkasvua. Tervan tuotanto vähentyi 1800-luvun puoliväliin mennessä.[16]
Alajoen suuren suoalueen kuivatus aloitettiin 1786 maaherra A. Tandefeltin aloitteesta. Laivapään ja Taipaleen kuivatus saatiin valmiiksi vuonna 1803. Suoviljelyn ansiosta Ilmajoen peltoala lisääntyi vuosina 1805–1875 aikana 14-kertaiseksi.[16]
Ilmajoen väestö kasvoi nopeasti 1800-luvulla ja samalla tilattoman väestön osuus lisääntyi voimakkaasti. Ilmajoki poikkesi muusta Etelä-Pohjanmaasta torpparien suuren lukumäärän vuoksi. Tiloja ei haluttu jakaa ja toimeentulomahdollisuudet vähenivät. 1880-luvulla pitäjän asukasmäärä oli yli 8 000 ja väestö joutui hakemaan elantoa muualta. Pelkästään Yhdysvaltoihin Ilmajoelta muutti yli 3 000 henkeä. Vuonna 1870 Ilmajoen väkiluku oli 7 400 ja vuonna 1900 jo 10 900.[16]
Kotiteollisuus ja käsityö
Ilmajoki oli 1700- ja 1800-luvulla vankka kotiteollisuus- ja käsityöpitäjä. Könnin kellontekijäsuku valmisti vuosina 1750–1860 kelloja, lukkoja ja lääkärin instrumentteja. Könninkellot tulivat tunnetuiksi ympäri Suomen ja mm. Helsingin senaatintalon ylipäädyn kello on Könnien valmistama.[16]
Muita kotiteollisuustuotteita olivat muun muassa villakankaat, ryijyt, raanut ja täkänät sekä ajokalut.[16]
Kehittyminen kuntana (1867–)
Ilmajoen kunta aloitti toimintansa vuonna 1867, kun kunnallishallinto erotettiin seurakunnasta vuoden 1865 kunnallisasetuksen seurauksena.lähde?
Puukkojunkkarien aikaan Ilmajoella tehtiin vähemmän henkirikoksia kuin puukkojunkkarien ydinpitäjissä. 1800-luvun alkupuolella kyläkuria piti yllä oltermanni- eli kyläjärjestyslaitos. Suomen ensimmäinen maamiesseura perustettiin Ilmajoelle vuonna 1803 ja seura edisti uusien koneiden ja viljelymenetelmien käyttöönottoa. Nuorisoseurayhdistys aloitti toimintansa 1880-luvulla ja Juho Erkki Antilan aloitteesta Ilmajoelle perustettiin raittiusseura, joka sai huomattavaa kannatusta. Side-seura pyrki kannattamaan yhteiskunnallisia oloja ja naisliikkeen ansiosta kansanopiston yhteyteen saatiin emäntäkoulu.[16]
Etelä-Pohjanmaan kansanopisto perustettiin vuonna 1892 Peuralan kylään. Korven tilalle perustettiin 1900-luvun alussa Etelä-Pohjanmaan tietopuolinen karjanhoitokoulu.[16]
Ilmajoen ja samalla Suomen ensimmäinen osuusmeijeri perustettiin Pukaraan vuonna 1898, jonka jälkeen pitäjään perustettiin muitakin osuusmeijereitä. Munakan saha aloitti toimintansa vuonna 1894 ja Koskenkorvan saha vuonna 1918. Koskenkorvasta muodostui Ilmajoen teollisuusyhdyskunta, jossa oli myös tiilitehdas ja vuodesta 1910 lähtien korpputehdas. Ilmajoen teollistumista edisti Suupohjan radan valmistuminen 1913, jolloin Ilmajoki sai oman aseman ja tavarakuljetukset helpottuivat.[16]
Nuijasodan muistomerkki, eli Ilkan patsas paljastettiin Ilmajoella vuonna 1925.[16]
Ilmajoesta liitettiin vuoden 2005 alussa noin 200 asukkaan alue Seinäjokeen samalla kun Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta liittyivät yhteen. Liitos tehtiin, jottei Peräseinäjoesta olisi tullut eksklaavi, sillä kunnilla ei muuten ollut yhteistä rajaa.
Remove ads
Maantiede
Luonto
Ilmajoki sijaitsee Kyrönjoen varrella, joka on Ilmajoen pisin joki. Ilmajoen kunnan alueella on kaikkiaan 10 järveä, joista suurimmat ovat Kalajaisjärvi, Vitiäisjärvi ja 4,4 hehtaarin laajuinen nimetön järvi.[17]
Ilmajoen Natura-kohteita ovat Tuoresluoman lehdot, Kivistönmäki ja Pässilänvuoren alue, johon kuuluu myös soita ja lehtoja.[18]
Arkkitehtuuri
Ilmajoella on myös useita aitoja puolitoista- ja kaksifooninkisia (-kerroksisia) pohjalaistaloja. Myös Ilmajoella valmistetut könninkellot ja Nopankylän ajokaluseppien keskittymä kertovat Ilmajoen pitkäikäisestä rakennus- ja suunnitteluperinteestä.
Kylät
Etelä-Pohjanmaan kylät ry:n rekisterin mukaan pitäjässä on 16 kyläseuraa.[19]
- Ahonkylä
- Huissi
- Jouppila
- Jäppi
- Kiikerinkylä
- Kirkonkylä
- Koskenkorva
- Könni
- Luomankylä
- Munakka
- Nopankylä
- Palo
- Peltoniemi
- Peräkylä
- Peurala
- Pojanluoma
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Ilmajoella oli 12 205 asukasta, joista 8 947 asui taajamissa, 3 210 haja-asutusalueilla ja 48:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ilmajoen taajama-aste on 73,6 %.[20] Ilmajoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ilmajoen kirkonkylä ja Koskenkorva eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ovat kasvaneet yhteen Kurikan keskustaajaman kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 489 asukasta ja sen pinta-ala on 56,66 neliökilometriä.[22]
Väestö
|
|
| Lähteet:[23] |
Ilmajoen asukasluku on yhteensä 12 473 asukasta. Ilmajoen asukasluku laski 1990-luvulta 2000-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen kunnan asukasluku on kääntynyt nousuun. Ilmajoella on ollut voimakasta kasvua erityisesti Ahonkylän alueella, joka sijaitsee Seinäjoen tuntumassa. Uusia tontteja on kaavoitettu myös keskustaan ja Koskenkorvan alueelle.[24] Oheisessa kuvaajassa on esitetty Ilmajoen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Ilmajoen asukasluku jatkaa maltillista kasvua. Väestöennusteen mukaan Ilmajoen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 12 565 asukasta, vuonna 2035 noin 12 680 asukasta, vuonna 2040 noin 12 779 asukasta ja vuonna 2045 noin 12 821 asukasta.[25]
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Ilmajoella (2024)[26]
1 henkilö (35,4 %)
2 henkilöä (33,2 %)
3 henkilöä tai yli (12,6 %)
4 henkilöä tai yli (18,4 %)
7 henkilöä tai yli (0,4 %)
Ilmajoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (73,3 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 20,6 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 6,1 prosenttia asuntokunnista.[26]
Yksinasuvien osuus Ilmajoen asuntokunnista on 35,4 prosenttia eli noin 1 900 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 33,2 prosenttia eli noin 1 800 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 12,6 prosenttia eli noin 690, yli neljän asukkaan asuntokuntia 18,4 prosenttia eli noin 1 000 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 20.[26]
Kieli ja etnisyys
Ilmajoki on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Ilmajoen väestöstä enemmistönä 97,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,2 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,1 prosenttia.[4]
Ilmajoella asui vuoden 2023 lopussa 141 ulkomaan kansalaista, mikä on 1,1 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Ilmajoella 24 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (24) ja turkkilaiset (24).[27]
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ilmajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[28]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ilmajoella toimii Ilmajoen helluntaiseurakunta.[29]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ilmajoen alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[30]
Remove ads
Talous
Ilmajoen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[31]
Muut sektorit (1,2 %)
Talousalueena Ilmajoki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.[32]
Ilmajoella oli vuonna 2022 yhteensä 3 445 työpaikkaa ja kunnassa asui 5 469 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 38,2 prosenttia. Ilmajoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 65,9 prosenttia, jalostuksen 22,5 prosenttia ja alkutuotannon 10,4 prosenttia.[31]
Ilmajoen työpaikkaomavaraisuus on 63,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,4 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,0 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Ilmajoella on 126,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[31]
Yritykset
Yritystoiminnalla on pitkät perinteet Ilmajoella, jossa on lähes 1 000 yritystä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien vuosittain toteuttamassa selvityksessä Ilmajoki on ollut toistuvasti kärkisijoilla yrittäjämyönteisenä paikkakuntana.[33] Ilmajoen tärkeimpiä toimialoja ovat rehu, maitotuotteet, logistiikka ja alkoholin tuotanto. Merkittäviä yrityksiä ovat jätehuoltoon erikoistunut Lakeuden Etappi, ilmanvaihtokoneita toimittava Energent sekä kone- ja laitevalmistukseen erikoistunut JPT-Industria.[34] Ilmajoen suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös huonekaluliike Lähdesmäki, Maansiirto Veljekset Rinta sekä sähköasennusliike Ilmajoen Sähkökoje.[35]
Ilmajoella toimii myös Logistiikkalaitokseen (ent. Länsi-Suomen Huoltorykmentti) kuuluva puolustusvoimien yksikkö, joka perustettiin kuntaan Lääkintävarikkona vuonna 1949. Taajaman eteläpuolella teollisuusalueella sijaitseva yksikkö kulkee kuntalaisten puheessa edelleen nimellä Lääkintävarikko. Se vastaa kenttälääkintäkaluston varastoinnista ja kunnossapidosta.
Teollisuus
Teollisuuslaitoksista suurin on Altian Koskenkorvan tehdas, jossa valmistetaan etanoliraaka-ainetta tunnettuun Koskenkorvan viinaan. Koskenkorvasta on tullut yksi Suomen merkittäviä brändejä, joka tunnetaan myös maailmalla.[36]
Elinkeinorakenne
Ilmajoki on edistyksellinenlähde? pitäjä bio- ja ympäristötaloudessa. Paitsi, että Ilmajoki on uusiutuvassa sähkössä omavarainen, Altia tuottaa pääosan prosessienergiastaan sivujaepohjaisista peltobiomassoista. Laskunmäen voimakkaasti kasvava yritysalue on tunnettu kierrätysalaan erikoistuneista yrityksistään ja paikkakunnalla valmistetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistuslaitteita ja energiatehokkaita ilmanvaihtoratkaisuja.
Ilmajokelaisista yrityksistä kolme on voittanut maakunnallisen yrittäjäpalkinnon: Kuljetusliike Koivulahti, Hellsten Flooring ja Lähdesmäki Oy. Kolme ilmajokelaista yritystä, Memorial Oy, JPT Industria ja Vision Bear Oy on valittu vuoden kasvuyritykseksi.[37][38] Luomuliitto on valinnut vuoden 2008 luomuyrittäjäksi Ilmajoen Makkaramestarit. Yritys toimii Ilmajoen Pojanluoman kylässä.[39]
Vuonna 2012 yksittäisistä peltohehtaareista on maksettu Ilmajoella 15 000–16 000 euroa.[40] Vuonna 2013 korkein maksettu hehtaarihinta kipusi 22 000 euroon.[41]
Remove ads
Koulutus
Peruskoulujen ja lukion lisäksi Ilmajoella on kaksi koulutuskeskus Sedun toimipistettä, Maatalous- ja metsäoppilaitos (Sedu Ilmajoentie) ja Sedu Rengonharju. Kunnassa toimivat myös Etelä-Pohjanmaan Opisto sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike- ja maatalouslinjat Ilmajoen kampuksella, osin samoissa tiloissa Sedu Ilmajoentien kanssa.[42][43]
Kulttuuri
Tapahtumat
Ilmajoen suurin tapahtuma on vuosittain järjestettävä Ilmajoen musiikkijuhlat. Tapahtuma palkittiin vuonna 2017 vuoden festivaalina. Musiikkijuhlien oopperat kuvaavat Suomen kansakunnan vaiheita.[44] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Ilmajoella vuonna 1985.[45]
Museot
Ilmajoella sijaitsevia museoita ovat Ilkan kentän ääressä sijaitseva Ilmajoen museo, vanhan pohjalaistalon esimerkki Yli-Lauroselan talomuseo sekä kelloseppätaitoa ja alkoholin tuotantoa esittelevä yksityinen Koskenkorva-museo.
Taide
Ilmajoella sijaitsevia julkisia taideteoksia ja nähtävyyksiä ovat Ilkan kenttä ja siellä sijaitsevat Ilkan patsas vuodelta 1924[46] sekä Lakeuden raivaaja -patsas vuodelta 1954, Nuijamiesten muistomerkki Koskenkorvan Piirtolankankaalla sekä Jaakko Ilkan kotitalon muistomerkki Koskenkorvalla.
Ruoka
Ilmajoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[47] Perinneruokia tarjoavat Ilmajoen keskustan Kestikartano, joka on perustettu vuonna 1971 nimellä Jussin Kestikartano, sekä tilausravintolana toimiva Koskenkorvan Trahteeri.[48]
Luontokohteet
- Alajoen kauniit peripohjalaiset lato- ja jokimaisemat
- Santavuori ja sen näkötorni, sekä tuulivoimalat
- Seitsemän sillan pyöräreitti kulkee läpi Ilmajoen kulttuurimaiseman.
- Tuoresluoman lehdot, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava lehto
- Tuoresluoma, Loukasmäen lähde, Hassulannevan lähde ja Kilsukylän lähde, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.
Urheilu
Ilmajoella on yli kaksikymmentä toimivaa urheiluseuraa[49] ja reilut seitsemänkymmentä julkisessa käytössä olevaa liikuntapaikkaa. Tunnetuimmat ilmajokelaiset urheilumuodot ovat paini ja pesäpallo. Kunnan keskustassa Urheilutiellä sijaitseva Ilmajoki-halli tarjoaa mahdollisuuksia urheiluun niin harraste- kuin kilpatasollakin. Palveluvalikoimaa täydentää sen yhteydessä toimiva Virkistysuimala Pore[50]. Toinen suosittu liikuntakeskittymä on Koskenkorvan kylässä sijaitseva Honkalanmäen urheilukenttä, jossa harrastetaan yleisurheilua ja jalkapalloa. Kentän läheisyydessä sijaitsevat myös Koskenkorvan urheilutalo ja pesäpallostadion.
Urheilun saralla Ilmajoki on kasvattanut useita menestyneitä painijoita kuten Arvo Haaviston ja Marko Yli-Hannukselan. Myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kotikunta on Ilmajoki. Tämän lisäksi Ilmajoella on miesten superpesisjoukkue Koskenkorvan Urheilijat (KoU), joka pelaa kotiottelunsa Koskenkorvalla sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Naisten pesäpalloa Ilmajoella puolestaan edustaa Ilmajoen Kisailijat (IK), jonka edustusjoukkueet pelaavat ottelunsa keskustan tuntumassa sijaitsevalla Keskuskentällä. Vaikka Ilmajoki yhdistetäänkin pesäpalloon ja painiin, niiden harrastajamäärä ei yhteenlaskettunakaan yllä jalkapallon tasolle.[51] Talvella pelattavista lajeista salibandy on noussut Ilmajoella ykköslajiksi. ISB Ilmajoki toimii ilmajokisten omana seurana, joka on perustettu vuonna 2000.[52]
Ilmajokiset 15 olympiaurheilijaa maalataan kankaalle. Maalausprojekti valmistuu vuoteen 2021 mennessä, jolloin Ilmajoen Kisailijat täyttää 100 vuotta. Olympiaurheilijat maalaa taiteilija Jussi Toukonen ja valmiit taulut ripustetaan Ilmajoki-hallin seinälle.[53]
Ilmajokiset olympiaosallistujat
Remove ads
Liikenne
Ilmajoen halki kulkevat valtatiet 3, 19 ja 18 sekä kantatie 67. Hiljattain rakennettu valtatie 19 eli Seinäjoen itäinen ohikulkutie[54] alkaa Ilmajoen Rengonkylän kohdalta ja kulkee ohi Seinäjoen keskustan Nurmoon. Tie on Suomen toiseksi vilkkain etelä-pohjoissuuntainen liikenneväylä Helsinki–Jyväskylä–Oulu-valtatien jälkeen. Kantatie 67 on maakunnan sisäisen liikenteen valtasuoni, jossa autoja kulkee lähes 10 000 vuorokaudessa.[55]
Ilmajoen Rengonkylässä sijaitsee kansainväliset mitat täyttävä yksityisesti operoitu lentokenttä. Lisäksi kunnan lävitse kulkee Suupohjan ratana tunnettu rataosa Seinäjoki–Kaskinen. Ilmajoelta on 17 kilometriä Seinäjoelle, 70 kilometriä Vaasaan, 150 kilometriä Tampereelle ja 360 kilometriä Helsinkiin.
Remove ads
Hallinto ja politiikka
Hallinto
Ilmajoen kunnanjohtaja vuodesta 2022 on Ari-Pekka Laitalainen.[56]
Ilmajoen kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa. Kuntavaaleissa 2021 äänestysvilkkaus oli 58,2 %. Ilmajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Ahti Ranto (kesk.)[57][58] ja kunnanhallituksen puheenjohtajana Antti Ålander (kesk.)[59][60].
Politiikka
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[61] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
Tunnettuja ilmajokisia
- Pauli Aaltonen, kuvanveistäjä[62]
- Sanna Aaltonen, ryijymestari[62]
- Jarkko Ala-Huikku, painija ja urheilutoimittaja[63]
- Erkki Ala-Könni, kansanmusiikkivaikuttaja ja professori [64]
- Valentin Annala, kansanedustaja[65]
- Juho Erkki Antila, kansanedustaja[66]
- Yrjö Antila, kansanedustaja[67]
- Hannu-Pekka Björkman, näyttelijä[68]
- Oona-Emilia Enkelsaari, tietokirjailija, näyttelijä ja malli[69]
- Carl Gustaf von Essen (1815–1895), kappalainen ja valtiopäivämies
- Martti Eurola, kauppaneuvos[70]
- Juho Forsell, taidemaalari[71]
- Paavo Fossi, kirjailija[72]
- Arvo Haavisto, olympiavoittaja
- Riitta-Liisa Haavisto, tekstiilitaiteilija[73]
- Salomon Hanelles, maanviljelijä ja Suomen ensimmäisen maamiesseuran perustaja
- Salomon Hannelius, kirkkoherra ja Turun akatemian fysiikan dosentti[74]
- Iisakki Hannuksela, maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Jaakko Ilkka, nuijamiesten päällikkö
- Matti Järviharju, poliitikko[75]
- Antero Karttunen, musiikkitoimittaja[64]
- Niina Kelo, yleisurheilija[76]
- Jussi Kiikeri, pesäpalloilija[77]
- Erkki Kiskola, kunnanjohtaja[78]
- Erkko Kivikoski, elokuvaohjaaja[79]
- Viljo Koivisto, opetusneuvos
- Riitta Korpela, laulaja[80]
- Paavo Korpisaari, taloustieteilijä[81]
- Sami Koski, salibandyn pelaaja
- Jaakko Kujala, pienviljelijä ja kansanedustaja
- Kaarlo Lanne, maanviljelijä ja kunnallisneuvos
- Lasse Lintala, musiikkivaikuttaja[82]
- Tapio Luoma, arkkipiispa[83]
- Tiina Luoma, äänisuunnittelija[84]
- Rainer Mahlamäki, arkkitehti[85]
- Kauko Mansikka, fyysikko[64]
- Marko Maunuksela, tangokuningas ja radiojuontaja[86]
- Heikki Metsä-Ketelä, teollinen muotoilija[87]
- Olavi Meurman, kasvinjalostaja ja professori[88]
- Otto-Iivari Meurman, arkkitehti[89]
- Yrjö Meurman, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori[90]
- Nándor Mikola, taiteilija[91]
- Juha Mäenpää, kansanedustaja[92]
- Marja-Leena Mäkelä, kirjallisuusvaikuttaja[85]
- Matti Mäkelä, kirjailija[93]
- Jaakko Mäki, Suomen kansanvaltuuskunnan komissaari ja kansanedustaja
- Matti Paasivuori, SDP:n puheenjohtaja, ammattiyhdistysjohtaja[94]
- Juhani Pakkala, teollisuusneuvos
- Lauri Pakkala, kirjailija[95]
- Gabriel Peldan, suomalaisen rippikoulun isä[96]
- Gabriel Peldanus, kirkkoherra[97]
- Katarina Peltola, kouluvaikuttaja[98]
- Pentti Peltola, lääkäri ja professori[64]
- Arvo Penttilä, järjestöjohtaja, maanviljelysneuvos[99][100]
- Olavi Peräsalo, kirurgian professori[101]
- Veikko Peräsalo, yleisurheilija[102]
- Riitta Pihlajamäki, journalisti ja tv-johtaja[85]
- Tero Pitkämäki, keihäänheittäjä[103]
- Hermanni Pojanluoma, maanviljelijä, kunnallisneuvos ja kansanedustaja
- Juha Puhtimäki, pesäpalloilija[104]
- Mauri Pyhälahti, pesäpalloilija[105]
- Jaakko Pöyry, yritysjohtaja[106]
- Martti Rahnasto, maatalousjärjestöaktiivi[64]
- Eino Rautavaara, oopperalaulaja[107]
- Jussi Rintamäki, yleisurheilija
- Ahti Rytkönen, kielitieteilijä[108]
- Antti Rytkönen, kirjailija[109]
- Vieno Saaristo, näyttelijä[110]
- Iisakki Saha, kansanedustaja[111]
- Veikko Salmi, kansanedustaja[112]
- Eva-Riitta Siitonen, ylipormestari, maaherra, Euroopan parlamentin jäsen [113]
- Virpi Talvitie, kuvittaja[85]
- Katri Tapola, kirjailija[85]
- Päivi Tapola, kirjailija[85]
- Tuulikki Tapola o.s. Schreck, lapsinäyttelijä ja opettaja[114]
- Väinö Tikkaoja, kansanedustaja[115]
- Jussi Toukonen, heraldikko[116]
- Timo Tuominen, näyttelijä[117]
- Bartholdus Vhaël, suomen kieliopin kirjoittaja[118]
- Jukka Vieno, näytelmäkirjailija ja runoilija[85]
- Paavo Virkkunen, eduskunnan puhemies, kokoomuksen puheenjohtaja, kirkkoherra[119]
- Pietari Wästi, valtiopäivämies[120]
- Marko Yli-Hannuksela, painija[121]
Yhtyeet, yhdistykset tai ryhmät
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads