Kalvola
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Hämeenlinnaa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kalvola on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia. Ennen lakkauttamistaan kunta sijaitsi hallinnollisesti Kanta-Hämeen maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Kalvolan naapurikunnat olivat Hattula, Kylmäkoski, Tammela, Toijala, Urjala ja Valkeakoski. Aikaisempia naapurikuntia olivat Valkeakoskeen vuonna 1973 liitetty Sääksmäki ja Hattulaan vuonna 1971 liitetty Tyrväntö.
Kalvolan kautta kulkee kaksi Suomen keskeisimpiin kuuluvaa liikenneväylää, valtatie 3 ja Riihimäki–Tampere-rata. Aikaisemmin Kalvolan kautta kulki Hämeenlinnan ja Tampereen välinen kantatie 56 valtatie 3:n reitin ollessa Vanajaveden itäpuolella. Kalvolassa on sattunut kaksi tuhoisaa junaonnettomuutta, Iittalan junaturma talvisodan aikana vuonna 1940 ja Kuurilan junaturma talvella 1957. Jälkimmäinen on Suomen historian pahin rauhanaikainen raideliikenneonnettomuus.
Iittalasta on matkaa Hämeenlinnan keskustaan 20 kilometriä ja Tampereelle vajaat 60 kilometriä.
Kalvolassa asui ennen kunnan lakkauttamista 3 587 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 338,2 km2, josta 37,66 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,94 asukasta/km2.
Kunnan keskustaajama oli Iittala, jossa sijaitsee Iittala-brändin lasitehdas. Iittalan taajama syntyi alun perin juuri lasitehtaan perustamisen myötä. Pääosa Kalvolan asutuksesta on sen itäosissa Helsinki–Tampere-pääradan varrella.
Remove ads
Historia
Kalvola kuuluu Iittalan lounaispuolella olevan Äimäjärven ympärillä olevan asutuksensa osalta Hämeen vanhimpiin pitäjiin. Alueelta löydetyt esineet viittaavat varhaiseen rautakauteen. Vanajaveden ja Äimäjärven rannoilla olleista vanhoista kyläkeskuksista suuntautui eränkäynti lounaaseen Tammelan ylängölle, osittain nykyisten Forssan ja Tammelan alueille. Vuonna 1560 Kalvolassa oli maakirjan mukaan 135 taloa ja vuonna 1634 pitäjän väkiluvuksi ilmoitettiin 1 154.[4]
Kalvolan suurimpia maatiloja ovat olleet Kuurilan ja Niemen kartanot. Kuurilan kartano muodostui tiloista, jotka kuningas Eerik XIV antoi läänitykseksi Kristina Hornille vuonna 1567. Sittemmin kartanon omistajina ovat olleet mm. Tott-, Tammelander- ja Granfelt-suvut. Myös Niemen kartanon omistajat tunnetaan 1500-luvulta lähtien, ja se joutui vuonna 1618 Turun linnan ja läänin – vuodesta 1616 myös Hämeen läänin – käskynhaltijalle Johan De la Gardielle. Kartanot olivat liitettyinä yhteen 1600-luvulta lähtien vuoteen 1943 saakka.[4]
Kalvola mainittiin itsenäisenä pitäjänä vuonna 1494, mutta vuonna 1540 Hattulan kappelina, josta se itsenäistyi vuonna 1660. Kalvolan kirkon on suunnitellut Ilmari Launis ja se valmistui vuonna 1921.[5] Edellinen, vuonna 1802 valmistunut puukirkko tuhoutui kansalaissodan aikana. Hautausmaalla oleva kivisakasti on ilmeisesti kuulunut pitäjän ensimmäiseen, keskiaikaiseen puukirkkoon. Hautausmaalla olevan sankarimuistomerkin on muotoillut Tapio Wirkkala.[4] Kalvolan graniittinen kunnantalo vuodelta 1910 on Lars Sonckin piirtämä ja nykyään yksityisasuntona[6]; alun perin rakennus oli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claës Norstedtille suunniteltu[7].
Remove ads
Kylät
- Ahlajärvi
- Heinu
- Hietajärvi
- Hitumaa
- Iittala
- Kanajärvi
- Kankaanpää
- Kautio
- Keikkala
- Kotkajärvi
- Kutila
- Kutinen
- Kuurila
- Könnölä
- Lintumaa
- Niemi
- Mäyrä
- Ohtinen
- Ojajärvi
- Orjanhirsi
- Paakkonen
- Sauvala
- Saviniemi
- Sittala
- Sääksniemi
- Taljala
- Turkinmäki
- Unonen
- Rimmilä
- Pirttikoski
Politiikka
Kalvolan kunnanvaltuustoon kuului lakkauttamisen aikaan 21 valtuutettua. Vuoteen 2000 asti valtuustossa oli vasemmistoenemmistö ja SDP oli yleensä kunnan suurin puolue, Iittalassa oli perinteinen vahva työväenliike. Viimeinen kunnanjohtaja oli Antti Salonen ja viimeinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja puolestaan Timo Saviniemi (kok.).
| Paikkajako ja äänestysprosentti kunnallisvaaleissa | |||||||||
| Vuosi | Paikat | Äänestys- prosentti | |||||||
| SDP | KESK | KOK | SKDL VAS |
SKL KD |
Muut | ||||
| 1976 | 10 | 5 | 5 | 1 | -- | -- | 83,6% | ||
| 1980 | 10 | 4 | 6 | 1 | -- | -- | 84,2% | ||
| 1984 | 10 | 5 | 5 | 1 | -- | -- | 81,0% | ||
| 1988 | 10 | 5 | 4 | 1 | 1 | -- | 79,2% | ||
| 1992 | 11 | 5 | 3 | 1 | 1 | -- | 77,1% | ||
| 1996 | 10 | 5 | 4 | 1 | 1 | 70,3% | |||
| 2000 | 10 | 6 | 4 | -- | 1 | -- | 68,1% | ||
| 2004 | 9 | 6 | 4 | 1 | 1 | 66,8% | |||
| Lähteet: Tilastokeskus ja Oikeusministeriö[8] | |||||||||
Eduskuntavaalien 2011 tulokset Kalvolan äänestysalueella;
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 32 %
- Kansallinen Kokoomus 22,2 %
- Perussuomalaiset 21,3 %
- Suomen Keskusta 11,3 %
- Suomen Kristillisdemokraatit 4,7 %
- Vasemmistoliitto 4,6 %
- Vihreä liitto 2,9 %
Kuntaliitos
Marraskuussa 2007 Kalvolan kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kuntaliitossuunnitelman, jonka mukaisesti Kalvola liittyi yhdessä Hauhon, Hämeenlinnan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa uudeksi Hämeenlinnaksi[9] vuoden 2009 alussa.
Tunnettuja kalvolalaisia
- Leila Haaparanta, filosofi
- Emanuel Kanajärvi, kirjojen kerääjä
- Kalevi Koskinen, oopperalaulaja ja laulupedagogi
- Teuvo Laine, Puolustusvoimien ylikapellimestari
- Edvard Mikkola, kansakoulunopettaja, toimittaja, kirjailija ja runoilija
- Marko Palo, jääkiekkoilija
- Hannu Toivonen, jääkiekkoilija
- Olli J. Uoti, poliitikko, kansanedustaja, syntynyt Kalvolassa 1930
- Verneri Viillos, fakiiri
Kulttuuri
Murre
Kalvolan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[10]
Ruokakulttuuri
Kalvolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla mykykeitto, verileipä ja marjapöperö.[11]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads