Keski-Suomen hyvinvointialue
julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on itsehallinto Keski-Suomen alueella From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Keski-Suomen hyvinvointialue (HyväKS tai HyvaKS) vastaa 22 Keski-Suomen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista, ja sen toiminta käynnistyi 1. tammikuuta 2023. Alan tehtävät luovutettiin hyvinvointialueen vastuulle alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä.[1] Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirrettiin kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä vähentää kuntien palkkakustannuksia. Ikääntymisestä ja sairastumisista johtuvat kustannuksetkin tulivat hyvinvointialueen kannettaviksi.[2] Toimintaa varten tarvittavat tilat ja välineet siirrettiin kunnilta hyvinvointialueen hallintaan.[3] Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen pelastuslaitos purkautuivat, ja niiden omaisuus sekä velat siirtyivät hyvinvointialueelle.[4] Koko maassa on yhteensä 21 hyvinvointialuetta.[5]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän arvion mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tulee muuuttaa ikääntyneiden palvelujen raskasta rakennetta ja keskittää ympärivuorokautista asumispalvelua suurempiin yksiköihin. Aluevaltuusto on aiemmin tehnyt päätöksen, jonka mukaan alueen jokaisessa kunnassa on ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö. THL:n mukaan pieniin yksiköihin on vaikea saada riitävästi henkilökuntaa ja kustannukset ovat suuremmat. Henkilöstöpula on pakottanut sulkemaan pienempiä yksiköitä. Aluen sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset olivat yhteensä noin 1,23 miljardia euroa ja asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset 4 491 euroa. Tämä on noin viisi prosenttia yli maan keskitason. Kalliimpia olivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalvelut ja lastensuojelu, joiden nettokäyttökustannukset ovat 23 prosenttia suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin, toisena tulevat työikäisten sosiaalipalvelut (+14 prosenttia), suun terveydenhuolto (+12 prosenttia), perusterveydenhuolto (+9 prosenttia) sekä iäkkäiden sosiaalipalvelut (+ 8 prosenttia). Mielenterveys- ja päihdepalvelut (-2 prosenttia), vammaispalvelut (- 1 prosenttia) ja erikoissairaanhoito (-5 prosenttia) tuotetaan taas koko maan tasoa edullisemmin. Vaikka hoidon järjestämiseen käytetään enemmän rahaa, ovat jonot esimerkiksi avosairaanhoidon lääkärille usein hoitotakuuaikaa pidemmät. Myös erikoissairaanhoitoon pääsy, erityisesti kirurgian ja ihotautien ja allergian erikoisaloilla on ongelmallista. Aluehallintovirasto (AVI) on antanut varoituksen uhkasakosta aluen lastensuojelun sosiaalityön puutteista koska iso osa lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista ei valmistu lakisääteiseen määräaikaan mennessä. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluissa ja lastensuojelussa kustannukset ovat kasvaneet 53 prosenttia vuosina 2019–2023. Koko maassa vastaavana ajanjaksona kasvu on ollut 25 prosenttia. Iäkkäiden sosiaalipalveluissa reaaliset nettokäyttökustannukset ovat lisääntyneet 34 prosenttilla (koko maassa 25 prosenttilla) ja erikoissairaanhoidossa 15 prosenttilla (koko maassa 3 prosenttilla). Raportin mukaan asukaskohtainen alijäämä oli 415 euroa per asukas. Tämä oli maan toiseksi suurin. Alijäämä oli yhteensä 113,5 miljoonaa euroa.[6]
Kesäkussa 2025 uuden aluevaltuuston aloittaessa kerrottiin, että hyvinvointialueen tilinpäätös vuonna 2025 tulee olemaan arviolta 320 miljoonaan euroa alijäämäinen. Tilanteen korjaaminen edellyttäisi vuosittain 40–50 miljoonan euron leikkauksia toimintaan. Uhka hyvinvointialueen joutumisesta valtionvarainministeriön ohjaukseen on kasvava alijäämän johdosta. Lain mukaan kahden ensimmäisen vuoden alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Keski-Suomen hyvinvointialue on ilmoittanut, että tämä ei tule onnistumaan. Keski-Suomen hyvinvointialueeen talous on koko maan heikoin.[7] Iltalehti ja YLE kertoivat 16. kesäkuuta 2025, että valtionvarainministeriö asettaa Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyn tarkoituksena on tehdä suunnitelma hyvinvointialueen alijäämän kattamisesta lain edellyttämää kahta vuotta pidempänä aikana. Hyvinvointialueille kootaan arviointiryhmät, joiden johtoon valitaan kokenut, jo eläköitynyt asiantuntija. Ryhmän jäsenet nimetään hyvinvointialueilta, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä. Työryhmien työ valmistuu kesäkuun 2026 aikana. Tämän jälkeenratkaistaan mahdollinen jatko, eli aloitetaanko aluejakoselvitysten tekeminen.[8] Se voi johtaa hyvinvointialueen yhdistämiseen toiseen hyvinvointialueeseen.[9]
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 12. elokuuta 2025 lopettaa sopeuttamistoimenpiteenä asteittain vuokratyövoiman käytön hyvinvointialueella, muuttaa palvelujen myöntämisperusteita ja lomauttaa koko henkilöstön 1–8 päiväksi. Samalla karsitaan tukipalveluita ja pelastuslaitos lykkää Keuruun kärkiyksikön perustamista. Sosiaali- ja terveyspalveluista vähennetään 100 työtehtävää ja aluehallitus lakkautti jo kolme virkaa. Henkilöstövähennykissä pyritään välttämään irtisanomisia. Se päätti käynnistää myös uuden YT-menettelyn.[10]
Remove ads
Kunnat
Hyvinvointialueeseen kuuluu 22 kuntaa, joista 6 on kaupunkeja.[11]
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuulunut Jämsän kaupunki liittyi Keski-Suomen hyvinvointialueeseen 1. tammikuuta 2023.[12][4] Vuoden 2024 lopussa hyvinvointialueella asui 274 112 asukasta.[13]
Remove ads
Palvelut
Hyvinvointialue tuottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut koko Keski-Suomen maakunnan alueelle.[14]
Sosiaalihuolto
Sosiaalipalveluita tarjotaan mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, eri puolilla maakuntaa sijaitsevissa sosiaalitoimistoissa, terveydenhuollon yksiköissä tehtävässä sosiaalityössä, asumispalveluissa, kotouttamispalveluissa, lapsiperheiden sosiaalityössä ja tukiperhetoiminnassa.[15] Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta järjestetään koko Keski-Suomen alueella.[16] Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea mm. ateriapalveluin, turva-auttamispaveluin, kuljetuspalveluin, hygieniapalveluin, asiointipalveluin, siivouspalveluin ja vaatehuoltopalveluin. Ikääntynelle voidaan järjestää myös kuntouttava arviointijakso, kotihoitoa, etähoivaa, lääkeautomaatti ja tehostettua kotikuntoutusta. Ikäihmisille voidaan järjestää myös ikäihmisten terveystarkastuksia, muistihoitajan palveluita tai päivätoimintaa.[17] Vammaisille järjestetään mm. sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä, neuvontaa ja ensiarviointia, päivä- ja työtoimintaa, sopeutumisvalmennusta, henkilökohtaista apua, omais- ja perhehoitoa, asumispalveluita, esteettömän asumisen tukea, kuljetuspalveluita sekä kuntoutusohjausta ja -työryhmiä.[18]
Terveydenhuolto
Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan eri puolilla Keski-Suomea sijaitsevilla terveysasemilla.[19] Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan myös.[20]Äitiys- ja lastenneuvoloita on eri puolilla maakuntaa. Lisäksi on ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloita sekä perheneuvoloita.[21][22][23][24] Hammashoitoa järjestetään kaikille hammashoitoloissa.[25]Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori ja psykologipalvelut sekä nuorisovastaanotto tukevat nuoria.[26] Fysioterapiaa, toimintaterapiaa, ravitsemusterapiaa, puheterapiaa ja apuvälinepalveluita on saatavilla. [27][28][29][30]
Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään pääosin Keski-Suomen Sairaala Novassa.[31] Kotisairaala toimii tarkoituksenmukaisen matkan päässä Jyväskylästä sekä Jämsässä.[32] Laboratoriopalveluita tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[33] Lisäksi Jämsässä toimii hyvinvointialueen osittain omistama osakeyhtiömuotoinen Jokilaakson sairaala.[34][35]
Koko Keski-Suomen hyvinvointialue siirtyi toukokuussa 2025 käyttämään yhteinäistä potilastietojärjestelmää Lifecarea koko hyvinvointialueella. Viimeiseksi sen käyttäjiksi siirtyi pohjoinen Keski-Suomi.[36]
Valvira ilmoitti heinäkuussa 2023 aloittavan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn odotusaikojen valvonnan Keski-Suomessa ja 15 muulla hyvinvointialueella sekä HUS-yhtymässä. Kaikilta hyvinvointialueilta löytyy potilaita, jotka ovat odottaneet erikoissairaanhoitoon pääsyä yli terveydenhuoltolaissa säädetyn maksimiodotusajan. Sairaalapalveluiden johtaja Juha Palonevan mukaan syynä tähän on koronapandemia, hoitopalveluiden ongelmat, muutto Sairaala Novaan sekä työtaistelut. Myös kaksi kertaa vuodessa tapahtuvat lomien vuoksi tehävät toimintojen sulut lisäävät jonoja. Kiireellisen hoidon järjestämisessä ei ole ollut ongelmia. Palonevan mukaan hyvinvointialueen rahoitus ei ole riittävä, jotta jonoista päästäisiin.[37]
Pelastustoimi
Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen pelastuspalvelut.[38] Keski-Suomessa on yhteensä 45 paloasemaa.[39]
Remove ads
Virkamiesjohto
Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto valitsi 14. kesäkuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi Jan-Johannes Tolletin. Tehtävä on määräaikainen ja se kestää kuusi vuotta.[40] Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitus valitsi kokouksessaan 23. elokuuta 2022 sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi Kati Kallimon ja pelastusjohtajaksi Ville Mensalan. Virkatehtävät alkavat 1.tammikuuta 2023 ja virat ovat toistaiseksi voimassa olevia.[41] Konsernipalveluiden toimialajohtajaksi valittiin aluehallituksen 11. lokakuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Lasse Leppä.[42]
Aluevaltuusto ja -hallitus
Toimikausi 2025-2029
Aluevaltuustoon kuuluu 69 jäsentä ja se aloitti kautensa 1. kesäkuuta 2025.[43] Aluevaltuuston puheenjohtajana toimii Tony Melville (SDP). Aluehallituksen puheenjohtajana toimii Maria Kaisa Aula (Kesk.). Aluehallitukseen kuuluu kaksi varapuheenjohtajaa ja kymmenen jäsentä.[44]
Toimikausi 2022-2025
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[45] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[46] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Keski-Suomen aluevaltuustoon valittiin 69 valtuutettua.[47] Aluevaltuuston puheenjohtajana toimi Jani Kokko (SDP).[48] Aluehallituksen puheenjohtajana toimi Marja Kaisa Aula (Kesk.). Aluehallitukseen kuului 13 jäsentä.[49]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads