Krasnojarskin aluepiiri

From Wikipedia, the free encyclopedia

Krasnojarskin aluepiiri
Remove ads

Krasnojarskin aluepiiri (ven. Красноя́рский край, Krasnojarski krai) on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue). Se sijaitsee itäisessä Siperiassa Aasiassa ja kattaa valtavan alueen Jeniseijoen molemmin puolin Pohjoiselta jäämereltä Etelä-Siperian vuoristoon asti.[3] Tässä suurelta osin tiettömässä aluepiirissä asuu 2,8 miljoonaa ihmistä.

Pikafaktoja Krasnojarskin aluepiiri Красноя́рский край ...
Remove ads

Maantiede

Thumb
Krasnojarskin aluepiiri
Bor
Suurimmat taajamat
  > 300 000 as.
 100 000‑300 000 as.
  30 000‑100 000 as.
  10 000‑30 000 as.
  < 10 000 as.
Krasnojarskin aluepiirin kartta

Aluepiiri rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Sahan tasavaltaan ja Irkutskin alueeseen, etelässä Tuvaan, lounaassa Hakassiaan ja lännessä Kemerovon ja Tomskin alueisiin sekä Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomisiin piirikuntiin.[4][5][3]

Aluepiirin pinta-ala 2 339 700 neliökilometriä[4] muodostaa kymmenesosan koko Venäjästä ja on 4,5 kertaa Ranskan tai 6,9 kertaa Suomen kokoinen. Taimyrin niemimaan pohjoispuolella Karanmeren ja Laptevinmeren välissä sijaitseva Severnaja Zemljan saariryhmä kuuluu aluepiiriin.

Ilmasto on mantereinen. Tammikuun keskilämpötila on pohjoisessa −36 °C ja etelässä −18 °C; heinäkuun keskilämpötila vaihtelee noin 13 °C:sta pohjoisessa (joskin Pohjoisen jäämeren äärellä alle 10 °C) ja kohoaa noin 20 °C:seen etelässä. Sade tulee pääosin kesäkaudella. Vuotuinen sademäärä vaihtelee pohjoisen 200–300 millimetristä keskiosan ylänköalueen 400–600 millimetriin ja kohoaa 800–1 200 millimetriin Siperian eteläosien vuorten pohjoisrinteillä, mutta eteläosan vuoriston sisäosien valuma-alueilla voi jäädä 250–300 millimetriin.[4]

Maa sulaa roudasta 73–76 päiväksi pohjoisessa (Hatanga, Tura) ja 103–120 päiväksi etelässä (Jeniseisk, Krasnojarsk). Etenkin Nižnjaja Tunguskan (Ala-Tunguska) pohjoispuolella on laajalti ikiroutaa; pintakerroksen kesällä sulaessa sen alapuolinen syvempi maa pysyy jäässä. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat pohjoisesta alkaen: arktinen aavikko, tundra, metsätundra, taiga, metsäaro ja aro. Metsissä vallalla ovat lehtikuuset, Podkamennaja Tunguskan (Kivinen Tunguska) eteläpuolella myös männyt, kuusi ja pihta.[4]

Joista merkittävin on Jenisei, jonka tärkeimmät sivuhaarat ovat Tuba, Mana, Kan, Angara, Bolšoi Pit, Podkamennaja Tunguska, Nižnjaja Tunguska, Kureika, Abakan, Sym ja Turuhan. Muita jokia ovat Obin sivujoki Tšulym, Pjasina, Taimyra ja Hatanga, jotka laskevat Jäämereen. Suurimmat järvet ovat Taimyr, Pjasino, Lama, Gubokoje, Keta ja Hantaiskoje.[4]

Krasnojarskin aluepiirissä sijaitsee useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.[6][4]

Remove ads

Historia

Krasnojarskin aluepiiri muodostettiin vuonna 1934.[4] Siihen kytkettiin myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat sekä Hakassien autonominen alue. Hakassien autonominen alue kuitenkin irtaantui aluepiiristä vuonna 1991, julistautuessaan Hakassian tasavallaksi. Evenkia ja Taimyr olivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tasavertaisia Krasnojarskin aluepiirin kanssa Venäjän federaation hallinnossa 1. tammikuuta 2007 asti, jolloin ne liitettiin Krasnojarskin aluepiiriin.

Kenraali Aleksandr Lebed valittiin aluepiirin kuvernööriksi 1998, mutta hän kuoli helikopteriturmassa 2002.

  • Thumb
    Krasnojarskin aluepiirin alue vastaa suurelta osin Venäjän imperiumin Jenisein kuvernementin aluetta (kartta vuodelta 1825).
Remove ads

Väestö

Aluepiirin väkiluku on 2 828 187 (2010) ja väestötiheys 1,22 as/km². Kaupunkilaisia oli 76,3 % väestöstä. Miesten osuus oli 46,6 % ja nasten 53,4 % (2010)[7]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan aluepiirin suurimmat, yli 50 tuhannen asukkaan kaupungit olivat Krasnojarsk (973 826 as.), Norilsk (175 365 as.), Atšinsk (109 155 as.), Kansk (94 226 as.), Železnogorsk (84 795 as.), Minusinsk (71 170 as.), Zelenogorsk (66 056 as.), Lesosibirsk (61 139 as.) ja Nazarovo (52 817 as.).[7] Joulukuussa 2012 uutisoitiin Krasnojarskin ylittäneen miljoonan asukkaan rajan.[8]

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Krasnojarskin aluepiirin asukkaista oli:[9][10][11]

  • 30 % ortodokseja (kuului Venäjän ortodoksinen kirkkoon),
  • 35 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
  • 15 % ateisteja, ei usko jumalaan,
  • 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolilaisia tai protestantteja,
  • 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
  • 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
  • < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
  • < 1 % šiialaisen islaminuskon kannattajia,
  • < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
  • < 1 % vanhauskoisia,
  • < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja) ja lisäksi oli
  • monia helluntailaisia.

Hallinto

Krasnojarskin aluepiiriin kuuluvat myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat, jotka olivat vuoteen 2007 asti erillisiä federaation subjekteja (alueita). Aluepiirissä on 44 piiriä ja 17 kaupunkipiiriä.[12] Pääkaupunki on Krasnojarsk. Aluepiiriä johtaa kuvernööri ja paikallishallinnollisen elimen nimi on lakiasäätävä kokous.

Kaupunkipiirit



Piirit
  • Abanin piiri
  • Atšinskin piiri
  • Balahtan piiri
  • Berjozovkan piiri
  • Biriljussyn piiri
  • Bogotolin piiri
  • Bogutšanyn piiri
  • Bolšaja Murtan piiri
  • Bolšoi Upuin piiri
  • Dzeržinskojen piiri
  • Evenkian piiri
  • Idrinskojen piiri
  • Ilanskin piiri
  • Irbeiskojen piiri
  • Jemeljanovon piiri


  • Jeniseiskin piiri
  • Jermakovskojen piiri
  • Kanskin piiri
  • Kazatšinskojen piiri
  • Karatuzkojen piiri
  • Kežman piiri
  • Kozulkan piiri
  • Krasnoturanskin piiri
  • Kuraginon piiri
  • Manan piiri
  • Minusinskin piiri
  • Motyginon piiri
  • Nazarovon piiri
  • Nižni Ingašin piiri
  • Novosjolovon piiri


  • Partizanskojen piiri
  • Pirovskojen piiri
  • Rybnojen piiri
  • Sajanin piiri
  • Šarypovon piiri
  • Severo-Jeniseiskin piiri
  • Suhobuzimskojen piiri
  • Šušenskojen piiri
  • Taimyrin piiri
  • Tasejevon piiri
  • Turuhanskin piiri
  • Tjuhtetin piiri
  • Ujarin piiri
  • Užurin piiri
  • Thumb
    Krasnojarksin aluepiirin hallintorakennus.
  • Thumb
    Krasnojarskin vesivoimala Divnogorskissa.
Remove ads

Talous

Aluepiirin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 1 050,2 miljardia ruplaa, joka oli 2,8 prosenttia maan kansantuotteesta.[1] Asukasta kohti laskettuna alueella kansantuotetta kerrytettiin 371 300 ruplaa (9 096 EUR) vuonna 2010.[2] Tämä on 142 prosenttia Venäjän keskiarvosta.[1]

Aluepiiriin tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine-, metsä- ja kemianteollisuus sekä energiantuotanto ja värimetallurgia. Alueen maanviljely tuottaa leipäviljaa, perunoita ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan maito- ja lihakarjaa, lampaita ja siipikarjaa. Lisäksi on mehiläistenhoitoa.

Liikenneyhteydet... [3][13]

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads