Liikenteen biopolttoaineet Suomessa

Tämä artikkeli kertoo liikenteen biopolttoaineista Suomessa. Biopolttoaineet ovat biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettuja polttoaineita, kuten bioetanolia, biodieseliä ja biokaasua. Suomessa on useiden eri biopolttoaineiden tuotantoa sekä tuotantoon ja autojen muuntamiseen liittyvää osaamista.

Käyttö

Biopolttoaineiden käyttö (GWh)[1][2] [3]
Vuosi	Suomi	Ruotsi
2002	9	580
2003	49	1 040
2004	52	1 750
2005	0	1 940
2006	10	2 720
2007	n.d.	3 270*
* Ruotsin vuosi 2007 ei sisällä biokaasua, jonka kulutus oli 230 GWh vuonna 2006, n.d. = ei tietoa

Tilastokeskuksen mukaan Suomi käytti liikenteen biopolttoaineita (bioetanoli, biokaasu ja biodiesel) vuonna 2006 10 GWh ja vuonna 2005 0 GWh, kun vuoden 2006 energiankulutus oli 414 526 GWh. Ruotsissa käytettiin vuonna 2007 bioetanolia 2 110 GWh ja biodieseliä 1 160 GWh ja vuonna 2006 biokaasua 230 GWh. Suomessa tuotettiin biokaasua vuonna 424GWh 2006, 485 GWh 2005 ja 308 GWh vuonna 2004. Sitä ei tilastokeskuksen mukaan kuitenkaan käytetty biopolttoaineena. Vanhasen II hallitus on ehdottanut biokaasulle syöttötariffia, jolloin biokaasun käyttö liikennepolttoaineena saattaa hävitä taloudellisesti biokaasun sähköntuotannolle.

Tuki

Vuoden 2018 alusta lähtien auton etanolikonversioon on voinut saada 200 euron tuen ^[4]. Mikäli auto konvertoidaan kaasukäyttöiseksi, on tukea mahdollista saada 1000 euroa.^[5]

Valtiovarainministeriö myönsi lokakuussa 2007 pääkaupunkiseudun linja- ja jäteautoille vapautuksen kotimaisen Nesteen valmistaman palmuöljydieselin polttoaineverosta 2007-2010. Dieselin valmistevero on 31,9 senttiä/litra. Neste Oil sai 7,2 miljoonan euron verovapautuksen. Lokakuussa 2007 biodieselin veroton hinta oli 63,5 c/l. Rikittömän dieselin valmistevero ja arvonlisävero nostivat verolliseksi hinnaksi 1,16 €. Lokakuussa 2007 tavallisen dieselin myytihinta oli 1,00-1,03 €/litra.^[6]

Biopolttoaineiden tuotanto Suomessa

• Neste Oil otti Porvoon jalostamollaan käyttöön vuosina 2007 ja 2009 kaksi biodieselin tuotantolaitosta, joiden vuotuinen kapasiteetti on 340 000 tonnia.^[7]

• St1:llä on bioetanolia tuottavia laitoksia Suomessa Kajaanissa, Vantaalla, Lahdessa ja Haminassa sekä Ruotsin Göteborgissa.^[8]

• UPM tuottaa BioVerno -dieseliä ja -naftaa Lappeenrannan sellutehtaan jätteistä. Polttoaineiden tuotantokapasiteetti on 120 miljoonaa litraa vuodessa.^[9]
• Gasumilla on Suomessa yhdeksän biokaasulaitosta.^[10]

Suunniteltuja biopolttoainehankkeita

• UPM suunnitteli biojalostamon rakentamista Kotkaan ja Neste Porvooseen. Molemmat kuitenkin ilmoittivat jatkavansa laitosten suunnittelua Suomen sijasta Rotterdamiin.^[11]
• Kaidi Finland on suunnitellut biojalostamoa Kemin Ajokseen. Jalostamon kapasiteetti olisi 225 000 tonnia biopolttoaineita, josta 75 % olisi uusiutuvaa dieseliä ja 25 % uusiutuvaa bensiiniä. Raaka-aineena olisi puupohjainen biomassa. Vuonna 2018 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi laitokselle ympäristöluvan.^[12] Vapo ja Metsäliitto suunnittelivat vuodesta 2007 lähtien biojalostamoa samaan paikkaan, mutta Metsäliitto vetäytyi hankkeesta vuonna 2012 ja Vapo vuonna 2014.^[13]
• BioEnergo on suunnitellut Porin Kaanaankorpeen biokonversiolaitosta, jonka kapasiteetti on noin 63 000 kuutiometriä bioetanolia, noin 22 000 tonnia nesteytettyä biokaasua ja noin 70 000 tonnia raakaligniiniä vuodessa. Joulukuussa 2021 Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi laitokselle ympäristöluvan.^[14]
• Nordfuel on suunnitellut bioetanolia ja biokaasua tuottavaa laitosta Haapavedelle. Laitoksen tuottamilla polttoaineilla olisi mahdollista kattaa 450 000 ajoneuvon vuosittainen biopolttoaineiden tarve. Heinäkuussa 2020 aluehallintovirasto myönsi biojalostamolle ympäristöluvan.^[15]
• Ren-Gas on suunnitellut toteuttavansa useita P2X-laitoksia Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Laitokset tuottaisivat 250 miljoonaa litraa diesel-ekvivalenttia uusiutuvia kaasupolttoaineita raskaan liikenteen käyttöön. ^[16]

Lopetetut hankkeet

• Altia selvitti 60 000 tonnin vuosittaisen etanolituotannon aloittamista Koskenkorvalla Etelä-Pohjanmaalla. Hanke on myöhemmin lopetettu investointikustannusten noustua kannattavuusrajan yli.^[17]

• Lännen Tehtaat suunnitteli Säkylän seudulle viljaa käyttävää etanolitehdasta, jonka vuosituotanto olisi 65 000 tonnia etanolia.^[17][18]

• Neste Oil ja Stora Enso tutkivat koelaitoksen avulla Varkaudessa^[19], puuhaketta kuten oksia ja kantoja käyttävää dieselsynteesilaitosta. Yhtiöt eivät kuitenkaan pitäneet täysmittakaavan laitosta kannattavana investointikustannusten vuoksi ja ilmoittivat luopuvansa hankkeesta jäätyään ilman Euroopan investointipankin NER 300-rahoitusta.

Katso myös

• Ajoneuvon vaihtoehtoiset polttoaineet
• E85
• Biokaasu
• Bioetanoli
• Biodiesel