Lydda
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Lydda (m.kreik. Λύδδα, hepr. לוד, Lod), myöhemmin Diospolis (m.kreik. Διόσπολις), oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella.[1] Se on kehittynyt nykyiseksi Lodin kaupungiksi ja sijaitsi samalla paikalla.[2][3][4]
Remove ads
Maantiede
Lyddan kaupunki sijaitsi suurella Saaronin tasangolla eli Sharonin tasangolla; nimet mainitaan yhdessä Apostolien teoissa.[1][5] Kaupunki kuului Benjaminin heimon alueeseen.[1] Rannikon suunnassa Lyddasta länteen sijaitsivat Ioppe (lat. Joppa), Iamneia (Jamnia) ja Iamneia paralios (Jamnia maritima). Lyddasta pohjoiseen sijaitsi Antipatris ja itäkaakkoon Emmaus Nikopolis ja Jerusalem.[4]
Historia
Varhaishistoria
Vanhan testamentin mukaan Lyddan rakensi Benjaminin jälkeläinen Semed. Raamatunsuomennoksessa käytetään kaupungista sen hepreankielistä nimeä Lod (vanhassa suomennoksessa Lood).[1][6] Osa kaupungin asukkaista vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, ja osa palasi myöhemmin takaisin.[7][8]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
Noin 100-luvun eaa. puolivälissä seleukidit luovuttivat kaupungin makkabealaisille, jotka hallitsivat sitä siihen saakka, kunnes Pompeius Suuri valtasi alueen Roomalle.[7][9] Julius Caesar antoi vuonna 48 eaa. Lyddan juutalaisille, mutta Cassius möi sen asukkaat orjiksi vuonna 44 eaa. Kaksi vuotta myöhemmin Antonius vapautti heidät.[7][10]
Roomalaisella kaudella kaupungin viralliseksi nimeksi tuli Diospolis eli ”Zeuksen kaupunki”, mutta kansan keskuudessa säilyi nimi Lod tai kreikkalaisittain Lydda.[7] Uudessa testamentissa kaupungista käytetään Lyddan nimeä. Kaupungissa oli kristittyjä jo varhain, ja se mainitaan, kun apostoli Pietari, tultuaan heitä tapaamaan, paransi siellä halvaantuneen Aineaan.[1][7][11]
Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Lydda koki sisällissotia sekä juutalaisten kapinan Roomaa vastaan.[7] Roomalainen prokonsuli Cestius Gallus valtasi ja tuhosi kaupungin matkallaan Jerusalemiin noin vuonna 65 jaa.[1][12]
Hieronymus mainitsee kaupungin nimenmuutoksen Lyddasta nimelle Diospolis (”Lyddan versam in Diospolin”),[1][13] ja sekä hän että Eusebios teoksessaan Onomastikon pitävät sitä tärkeänä maantieteellisenä rajapisteenä teoksessaan.[1][14]
Myöhäisantiikista keskiajalle
Kaupunki oli piispanistuin varhaisista ajoista lähtien.[1] Varhaisin tunnettu piispa oli Aëtios, Areioksen ystävä; Lyddan piispan arvo on siitä lähtien ollut olemassa Jerusalemin patriarkaatissa.[7] Piispanistuimen metropolis oli Caesarea.[15] Vuonna 415 Lyddassa pidettiin Palestiinan piispojen Diospoliin kirkolliskokous, jossa harhaoppiseksi syytetty Pelagius onnistui vääristelyin saamaan itsensä vapautetuksi harhaoppisyytöksistä, vaikka samalla tuomittiin hänen harhaoppejaan.[1][7]
Lyddaa on kutsuttu myös nimellä Georgiopolis marttyyri Pyhän Georgioksen eli Yrjön kunniaksi; hänen sanotaan olleen kaupungin oma poika. Pyhiinvaeltaja Theodosius mainitsee ensimmäisenä noin vuonna 530 marttyyrin haudan. Tämän haudan päälle rakennettiin loistelias kirkko, jonka ristiritarit myöhemmin rakensivat uudelleen.[1][7]
Kun ristiretkeläiset saapuivat vuonna 1099, Lyddasta tuli latinalainen piispanistuin.[7] Nykyisin Lydda (Lyddensis) on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin.[15] Nykyinen Lod kantaa edelleen kaupungin vanhaa heprealaista nimeä.
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads