Magnus Enckell
suomalainen taidemaalari (1870–1925) From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Knut Magnus Enckell (9. marraskuuta 1870 Vehkalahti – 26. marraskuuta 1925 Tukholma) oli suomalainen taidemaalari. Enckelliä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä symbolismin edustajista.[1]
Remove ads
Elämäkerta
Magnus Enckellin vanhemmat olivat Haminan kirkkoherra, lääninrovasti Carl Wilhelm Enckell (1818-1883) ja Alexandra Fredrika Vendla Helena Appelberg (k. 1914). Hän pääsi ylioppilaaksi 1889 Porvoon ruotsalaisesta lyseosta ja harjoitti taideopintoja Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja ulkomailla. Ensimmäisen näyttelynsä hän piti 1893.[1][2][3][4]
Enckellin nuoruudentöiden värimaailma oli niukka ja askeettinen: harmaata, mustaa ja ruskeaa.[5] Esimerkiksi Tampereen tuomiokirkon alttarimaalaus Ylösnousemus ja askeettinen, nuorta poikaa kuvaava Herääminen ovat tältä ajalta.[6] 1906-1907 maalattu Ylösnousemus on Enckellin ainoa fresko. Seurakuntalaiset arvostivat sitä heti sen valmistumisesta lähtien.[7]
Vuonna 1904 valmistui puolipyöreä öljymaalaus Kultaaika (sittemmin Helsingin yliopiston kirjastossa), joka osoitti Enckellin siirtyneen siihen asti käyttämästään ruskean- ja harmaanvoittoisesta värityksestä heleämpään ja valoisampaan koristeelliseen värinkäsittelyyn. Vuonna 1908 ottivat useat suomalaiset taiteilijat Enckellin aloitteesta osaa Pariisin syyssalonkiin (Salon d’automne), jossa Enckell oli komissariona ja jonka jäseneksi hänet valittiin. Seuraavana vuonna Enckell maalasi Uusmaalaiselle osakunnalle erittäin värivoimakkaan Albert Edelfeltin muotokuvan.[3]
Vuoden 1909 jälkeen Enckell oli kuin toinen maalari: värien runsaus ja pointillismia lähestyvä ”puhtaan paletin” käyttö ovat Septem-ryhmän ja muun muassa Alfred Finchin vaikutusta.[8]
Enckell lienee ollut homoseksuaali,[5] mutta hänellä oli poika, Jorgen Magnus Enckell (1903–1989), jonka äiti oli Anna Emilia Holmlund.[9]
Enckell osti vuonna 1920 Villa Eka -huvilan Ellan de la Chapellelta, jonka perhe oli ollut hänelle tuttu jo kouluajoista.[10] Hän asui elämänsä viimeiset ajat vuodesta 1924 Helsingissä Floravägen (nyk. Urheilukatu) 6-8:ssa.[11]
Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 Enckell sai hopeamitalin. Hän oli Ranskan kunnialegioonan ritari ja Suomen Taideyhdistyksen luottamusneuvoston jäsen.[2]
Enckell kuoli näyttelymatkalla Tukholmassa keuhkokuumeeseen, ja hänet on haudattu Husulan hautausmaalle Haminaan.[12]
Haminan kaupunki ilmoitti Enckellin 150-vuotissyntymäpäivänä 9. marraskuuta 2020, että hänelle asennetaan Raatihuoneenkadun Tähtikadulle oma tähti.[13] Tähti paljastettiin 10. syyskuuta 2021.[14]
Remove ads
Suurnäyttely
Ateneumissa oli tarkoitus järjestää syksystä 2020 kevääseen 2021 kestävä suuri näyttely Enckellin tuotannosta viiden vuosikymmenen ajalta; maalauksista, piirustuksista, luonnoskirjoista ja valokuvista.[15] Koronaviruspandemian takia näyttely oli kuitenkin avoinna vain kuukauden. Suurnäyttely oli uudelleen esillä Tampereen taidemuseossa 2. lokakuuta 2021 – 31. tammikuuta 2022.[16]
Teoksia
Lepäävä poika, 1892
Poika ja kallo, 1893
Herääminen, 1894
Salome, 1906
Rouva Anni Lagerborg, 1914
Mies ja joutsen, 1918
Lepohetki, 1919
Joulukuusi Kilon kartanon salissa, noin 1919
_-_1894_-_The_raising.jpg)
Palkinnot
- II palkinto dukaattikilpailussa 1895
- Hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä 1900
- I palkinto valtion henkilömaalauskilpailussa 1902
- I palkinto Turun Tuomiokirkon lasimaalauskilpailussa 1924
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads