Programma 101
ohjelmoitava elektroninen pöytälaskukone From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Programma 101 oli Olivettin kehittämä elektroninen ohjelmoitava laskukone[1], jota on joskus kutsuttu jopa maailman ensimmäiseksi ”pöytätietokoneeksi”[2][3] tai jopa "henkilökohtaiseksi tietokoneeksi"[4][5]. Se oli ensimmäinen ohjelmoitava laite, johon pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oli varaa. Konetta myytiin yli 40 000 kappaletta.
Remove ads
Historia
Ennen Programma 101:sta markkinoille oli tullut elektronisia pöytäkoon nelilaskimia.[6] Ensimmäisiä ohjelmoitavia pöytälaskimia olivat Mathatron (1964) ja Programma 101 (1965).[6]
Programma 101:n suunnittelu aloitettiin 1962, ja sen kehittäjä ja pääsuunnittelija oli italialainen Pier Giorgio Perotto (1930–2002). Kone tuli markkinoille 1965. Laitteen esteettisestä suunnittelusta vastasi italialainen suunnittelija Mario Bellini. Bellinin muotoilema koneen ulkonäkö voitti lukuisia teollisen muotoilun palkintoja. Programma tuli Yhdysvaltojen markkinoille alkuvuodesta 1966, jolloin sen myyntihinta oli 3 200 dollaria.[4]
Remove ads
Toimintaperiaate
Programma 101:ssä ei vielä ollut mikroprosessoria eikä mikropiirejä.[7] Kone koostui transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista. Käskyt voitiin antaa tavallisen laskimen tavoin näppäimistön kautta tai ne voitiin varastoida muistiin ja suorittaa kontrolli- ja aritmeettisten yksiköiden avulla.[1]
Koneen muistissa oli yhdeksän rekisteriä, jotka pystyivät varastoimaan numeerista dataa tai ohjelmointikäskyjä. Jokainen rekisteri kykeni varastoimaan 22-numeroisen luvun, etumerkin ja desimaalipisteen, tai kaksi 11-numeroista lukua, tai 24 ohjelmointikäskyä. Viisi rekisteriä kykeni varastoimaan käskyjä, joten ohjelman maksimipituus oli 120 käskyä.[1] Ohjelmia ja dataa kyettiin myös tallentamaan ulkoiselle magneettikortille, koska kone oli varustettu kortinlukijalla ja kortille tallentavalla yksiköllä.[1]
Laskukone käytti eräänlaista välimuistia varastoimaan viimeisimmän operaation tulos. Tämä tehtiin eräänlaisella pulssinviivästysrivillä, joka muutti datan mekaanisiksi värähdyksiksi johdossa, sarjamuodossa. Muistia kutsuttiin nimellä SAM (Sequentially Accessed Memory). Pulssinviivästysrivi oli keksitty 1940-luvulla ensimmäisiin tietokoneisiin. Vuotta myöhemmin Olivetti julkaisi mallin Programma P102, johon oli lisätty RS-232-sarjaportti, joka salli kirjoittimen, telekirjoittimen tai paperinauhojen lävistäjän tai lukijan liittämisen koneeseen.[1]
Remove ads
Vaikutus
Programma 101 oli ensimmäinen ohjelmoitava laite, johon pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oli varaa.[1] Konetta myytiin yli 40 000 kappaletta.[2]
Hewlett-Packard kopioi 101:stä muun muassa magneettikorttiratkaisun ja koneen teknisen arkkitehtuurin kolme vuotta jälkeenpäin esittelemäänsä HP 9100 -laitteeseen, jonka johdosta yhtiö joutui maksamaan Olivettille 900 000 dollaria rojalteja.[1][4]
NASA hankki 10 kappaletta 101:stä käyttöönsä, ja niitä käytettiin muun muassa Apollo 11 -ohjelmassa kuulaskeutumisen valmisteluun käytettyihin laskutoimituksiin.[8]
Alessandro Bernard ja Paolo Ceretto tekivät laitteen historiasta kertovan, 52-minuuttisen dokumenttielokuvan Programma 101 – Memory of the Future (2011), joka on esitetty ainakin Fox History Channelilla, Ruotsin Ur-kanavalla, Australian SBS-kanavalla sekä Suomessa YLE:n ohjelmistossa.[9][10]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads