Pyhimys

Pyhimys on uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö. Pyhimysten elämä ja ihmeteot elävät usein kansan parissa tarinoina eli pyhimyslegendoina.

Tämä artikkeli käsittelee pyhäksi julistettuja henkilöitä. Rap-artistista kertoo artikkeli Pyhimys (artisti). Muita merkityksiä on täsmennyssivulla Pyhimys.

Franciscus Assisilainen, Pyhä Pietari ja Elisabet Pyhä. Pyhän Vituksen katedraalin lasimaalaus Prahassa. Päitä ympäröi sädekehä eli pyhimyskehä.

Katolinen kirkko kanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään. Pyhimyksiltä voidaan pyytää esirukouksia. Ortodoksisessa kirkossa käytetään pyhimyksestä sanaa ”pyhä”.

Kristinusko

Pyhimystarinat ja -kuvat ovat kristinuskossa välittäneet kirkon sanomaa kristillisestä uskosta ja hyveistä. Niissä on ollut mukana myös kansanuskoa ja animismia. Monet pyhimyslegendat pohjautuvat antiikin mytologiaan. Pyhimyskertomusten vaikutus näkyy muun muassa nykyajan nimissä.^[1]

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko kanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain silloin kun hyveellisyys on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla perusteluilla. Katolisen kirkon näkemyksen mukaan pyhimykset ovat Jumalan palvelijoita ja ystäviä, joiden elämä on tehnyt heidät hänen erityisen rakkautensa arvoisiksi. Katolinen kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa ja heiltä voidaan pyytää esirukouksia.^[2]

Katolinen kirkko voi julistaa pyhimykseksi henkilön, jonka kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Tätä edeltää autuaaksi julistaminen. Paavi Johannes Paavali II ehti julistaa virkansa aikana pyhimykseksi 1 100 henkilöä, mikä on tähän asti suurin määrä.^lähde?

Merkittävimmillä pyhimyksillä on katolisessa kirkossa jokavuotinen muistopäivä, tavallisimmin heidän kuolinpäivänsä. Katolisissa maissa muutamien huomattavimpien pyhimysten muistopäivät ovat samalla pyhäpäiviä. Lisäksi joidenkin pyhimysten muistopäivät saattavat olla pyhäpäiviä niissä maissa tai niillä paikkakunnilla, joiden suojeluspyhimyksenä kyseistä pyhimystä pidetään. Esimerkiksi Irlannissa kansallispyhimyksen Pyhän Patrikin päivä 17. maaliskuuta on pyhäpäivä ja samalla Irlannin kansallispäivä.^lähde?

Pyhimyksen elämää kuvaavaa kertomusta kutsutaan hagiografiaksi.^[3]

Ortodoksinen kirkko

Pääartikkeli: Pyhimykset ortodoksisessa kirkossa

Ortodoksisessa kirkossa käytetään pyhimyksestä sanaa ”pyhä”. Ortodoksisessa kirkossa paikalliskirkon tai patriarkaatin pyhä synodi kanonisoi eli julistaa virallisesti pyhäksi.^lähde?

Protestanttiset kirkot

Reformaatio hylkäsi pyhimyskultin, vaikka korostikin pyhimysten merkitystä. Useissa protestanttisissakin maissa pyhäpäivinä ovat kuitenkin säilyneet Pyhän Stefanoksen päivä eli tapaninpäivä sekä Johannes Kastajan päivä, juhannus. Suomessa olivat ennen vuotta 1774 myös apostolien muistopäivät pyhäpäiviä.^[4] Lisäksi nimipäivien vietto on saanut alkunsa katolisista pyhimysten muistopäivistä^lähde?.

Islam

Islamissa pyhistä miehistä käytetään nimeä dervissi tai marabout. Pyhien miesten kunnioitus liittyy suufilaisuuteen, joka on kansanomaisen islamin suuntaus. Heidän voimansa perustui siihen, että heillä oli baraka eli yliluonnollinen voima, joka teki heistä pyhimyksiä. He olivat profeetta Muhammedin jälkeläisiä eli šarifeja^[5][6]

Katso myös

• Luettelo pyhimyksistä
• Pyhiinvaellus
• Pyhimyskalenteri
• Hagiografiset saagat