Ranskan jääkiekkomaajoukkue

Ranskan jääkiekkomaajoukkue edustaa Ranskaa kansainvälisissä miesten jääkiekko-otteluissa ja turnauksissa. Vuonna 2024 joukkue oli Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n hallinnoimalla maailmanrankingissa 14. sijalla.^[2] Vuonna 2024 Ranskassa oli noin 7 300 rekisteröitynyttä miesjääkiekkoilijaa ja 115 jäähallia, kun seuraavana vuonna heitä oli jo liki 10 000 ja halleja 112.^[3][4]

Ranska
Lempinimi	Les Bleus ('Siniset')
Liitto	Fédération Française de Hockey sur Glace
Valmentaja	Philippe Bozon
Eniten otteluita	Denis Perez (297)
Eniten maaleja	Philippe Bozon (57)
Eniten pisteitä	Philippe Bozon (170)
IIHF-ranking	14. (27.5.2024)[1]
Ensimmäinen ottelu
Belgia 6–1 Ranska  (Bryssel, Belgia; 4. maaliskuuta, 1905)
Suurin voitto
Ranska 24–1 Pohjois-Korea  (Budapest, Unkari; 15. maaliskuuta, 1983)
Suurin tappio
Yhdysvallat 22–0 Ranska  (Chamonix, Ranska; 30. tammikuuta, 1924)
Infobox OK

Mitalit
Ranska Salt Lake Cityssä 2002.
Miesten jääkiekko
EM-kilpailut
Hopeaa	Antwerpen 1923
Kultaa	Italia 1924

Sacha Treille

Joukkueen tunnuksessa on kukko, ja joukkue tunnetaankin Kukkoina. Joukkuetta kutsutaan peliasunsa värin mukaan myös nimellä Les Bleus ('siniset'). Joukkueen peliasun muut värit ovat valkoinen ja punainen.

Historiaa

Ranska liittyi Kansainväliseen jääkiekkoliittoon jo vuonna 1908.^[3] Ranskan joukkueen suurin saavutus on vuonna 1924 voitettu Euroopan-mestaruus. Maailmanmestaruuskisoihin joukkue on osallistunut 50 kertaa ja ollut parhaimmillaan jaetulla kuudennella sijalla vuonna 1930. Olympialaisiin Ranskan joukkue on osallistunut kymmenen kertaa, ja joukkueen paras saavutus on viides sija vuoden 1920 kesäolympialaisista.

Nykymuotoisissa maailmanmestaruuskisoissa Ranska on päässyt kahdesti pudotuspeleihin; vuonna 1995, jolloin se hävisi samoissa kisoissa maailmanmestaruuden saavuttaneelle Suomelle maalein 0–5 ja vuonna 2014, jolloin hävisi Venäjälle maalein 0–3, josta niin ikään tuli maailmanmestari sen lyötyä Suomen loppuottelussa lukemin 5–2.

1990-luvulla

Vuosina 1994–1997 joukkuetta valmensi suomalaisvalmentaja Juhani Tamminen, joka sai Helsingin Sanomien urheilutoimituksen toimittajalta Juhani Syväseltä lempinimen Aurinkokuningas.^{[5] lähde?} Lisäksi 1990-luvulla Ranskan maajoukkueen kantavia voimia oli suomalaissyntyinen maalivahti Petri Ylönen, jonka torjuntojen avulla Ranskan joukkue säilyi maailmanmestaruuskisojen ylimmällä sarjatasolla useita vuosia.

2000-luvulla

Joukkuetta valmensi suomalaisvalmentaja Heikki Leime vuosina 2000–2004.

Joukkue pelasi maailmanmestaruuskisoissa pääsarjatasolla vuodesta 2008 aina vuoteen 2019 jolloin odotusten vastaisesti Iso-Britannia voitti ratkaisevassa ottelussa Ranskan maalein 4–3.^[6][7]

Uusimmista saavutuksista suurin on 2–1-voitto Venäjästä vuoden 2013 maailmanmestaruusisoissa. Ottelussa Venäjän Aleksandr Radulov sai rangaistuslaukauksen ajassa 26.42, mutta hyvin pelannut Ranskan Florian Hardy torjui sen. Venäjän Aleksandr Perežogin teki kuitenkin heti rangaistuslaukauksen jälkeen maalin ajassa 26.57. Ranska tasoitti lukemat ajassa 29.52 Damien Fleuryn maalilla yli Venäjän maalivahdin Vasili Košetškinin patjan. Ranskan Antoine Roussel ratkaisi pelin ajassa 36.48 yksilösuorituksella harhauttaen venäläisen Sergei Mozjakinin. Pelin parhaiksi pelaajiksi valittiin Venäjän joukkueesta puolustaja Jevgeni Medvedev ja Ranskan joukkueesta maalivahti Florian Hardy. Tuon vuoden maailmanmestauuskisojen aikaan Venäjä on jääkiekon maailmanrankingissa sijalla yksi ja Ranska sijalla 14.

Vuoden 2014 kisoissa Ranska voitti jääkiekon suurmaista Kanadan ja Slovakian. Kanadan se oli onnistunut voittamaan jo vuonna 1995 maalein 4–1. Vuoden 2017 maailmanmestaruuskilpailuihin mennessä Ranskan joukkue oli kohdannut Suomen seitsemän kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa ja hävinnyt kaikki ottelut yhteismaalierolla 40–8.^[8] Vuoden 2017 maailmanmestaruuskilpailuissa Ranska voitti Suomen maalein 5–1.^[9] Ranskan saavuttama voitto kotikisoissaan oli kaikkien aikojen ensimmäinen voitto Suomesta.^[9]

Ranska pääsi vuonna 2022 takaisin maailmanmestaruuskilpailujen korkeimmalle sarjatasolle, kun Venäjä ja Valko-Venäjä suljettiin pois Venäjän aloittaman Ukrainan sodan vuoksi maailmanmestaruuskilpailuista.^[10]

Vuoden 2025 maailmanmestaruuskilpailuissa Ranska oli voittaa Suomen toisen kerran maailmanmestaruuskisojen historiassa, mutta Suomi onnistui kaventamaan ja tasoittamaan pelin varsinaisella peliajalla ja ilman maalivahtia ajassa 58.27 ja ajassa 59.32 syntyneillä maaleillaan ja lopulta voittamaan ottelun jatkoajalla.^[11][12] Ottelussa saavutettu piste oli Ranskalle ainoa turnauksessa ja maa putosi MM-kilpailujen A-sarjasta.^[13]

IIHF Hall of Fame

• Philippe Bozon (valittu vuonna 2008)
• Jacques Lacarrière (valittu vuonna 1998)

NHL-pelaajat

• Yohann Auvitu
• Pierre-Édouard Bellemare
• Paulin Bordeleau (s. Kanadassa)
• Sébastien Bordeleau (s. Kanadassa)
• Philippe Bozon
• Stéphane Da Costa

• Patrick Daley (pelasi vielä alle 20-v. MM-kilpailut Kanadan joukkueessa)
• Michel Galarneau (s. Kanadassa)
• Cristobal Huet
• André Peloffy (s. Kanadassa)
• Antoine Roussel
• Alexandre Texier

Sijoitukset

Olympialaisissa

• 1920 – 5.
• 1924 – Jaettu 5. sija
• 1928 – 6.
• 1932 – ei osallistunut
• 1936 – Jaettu 9. sija
• 1948–1964 – karsiutui
• 1968 – 14.
• 1972–1984 – karsiutui
• 1988 – 11.

• 1992 – 8.
• 1994 – 10.
• 1998 – 11.
• 2002 – 14.
• 2006 – 16. (karsiutui)
• 2010 – 20. (karsiutui)
• 2014 – 17. (karsiutui)
• 2018 – 13. (karsiutui)

Euroopan-mestaruuskilpailuissa

• 1910–1922 – ei osallistunut
• 1923 – Hopeaa
• 1924 – Kultamitali
• 1925 – ei osallistunut
• 1926 – 5.
• 1927–1929 – ei osallistunut
• 1932 – 6.

Maailmanmestaruuskisoissa

• 1930 – Jaettu 6. sija
• 1931 – 9.
• 1933 – Ei osallistunut
• 1934 – 11.
• 1935 – 7.
• 1937 – 7.
• 1938–1949 – Ei osallistunut
• 1950 – 9.
• 1951 – B-sarja; 2.
• 1952 – B-sarja; 5,
• 1953 – B-sarja; 5.
• 1955–1959 – Ei osallistunut
• 1961 – C-sarja; 2.
• 1962 – B-sarja; 3.
• 1963 – B-sarja; 6.
• 1964 – Ei osallistunut
• 1965 – Ei läpäissyt B-sarjan karsintaa
• 1966 – Ei läpäissyt B-sarjan karsintaa
• 1967 – C-sarja; 4.
• 1968 – 14. sija (kuudes B-lohkossa)
• 1969 – Ei osallistunut
• 1970 – C-sarja; 4.
• 1971 – C-sarja; 2.
• 1972 – Ei osallistunut
• 1973 – C-sarja; 6.
• 1974 – C-sarja; 5.
• 1975 – C-sarja; 5.
• 1976 – C-sarja; 3.
• 1977 – C-sarja; 4.
• 1978 – C-sarja; 6.
• 1979 – C-sarja; 3.
• 1981 – C-sarja; 5.
• 1982 – C-sarja; 4.

• 1983 – C-sarja; 5.
• 1985 – C-sarja; 1.
• 1986 – B-sarja; 4.
• 1987 – B-sarja; 4.
• 1989 – B-sarja; 3.
• 1990 – B-sarja; 4.
• 1991 – B-sarja; 3.
• 1992 – 11.
• 1993 – 12.
• 1994 – 10.
• 1995 – 8.
• 1996 – 11.
• 1997 – 11.
• 1998 – 13.
• 1999 – 15.
• 2000 – 15.
• 2001 – 1. div., lohko A; 2.
• 2002 – 1. div., lohko A; 2.
• 2003 – 1. div., lohko A; 1.^[14]
• 2004 – 16.
• 2005 – 1. div., lohko B; 2.
• 2006 – 1. div., lohko A; 2.
• 2007 – 1. div., lohko A; 1.
• 2008 – 14.
• 2009 – 12.
• 2010 – 14.
• 2011 – 12.
• 2012 – 9.
• 2013 – 13.
• 2014 – 8.
• 2015 – 12.
• 2016 – 14.
• 2017 – 9.

• 2018 – 12.
• 2019 – 15.
• 2020 – 1. div. A-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.^[15]
• 2021 – 1. div. A-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.^[16]
• 2022 – 12.^[17]
• 2023 – 12.^[18]
• 2024 – 14.^[19]
• 2025 – 16.^[20]

IIHF:n maailmanranking

• 2003 – 18.
• 2004 – 18.
• 2005 – 17.
• 2006 – 19.
• 2007 – 19.
• 2008 – 18.
• 2009 – 14.
• 2010 – 15.
• 2011 – 14.
• 2012 – 14.
• 2013 – 13.
• 2014 – 12.
• 2015 – 12.
• 2016 – 14.
• 2017 – 13.
• 2018 – 13.
• 2019 – 13.^[21]
• 2020 – 14.^[22]
• 2021 – 15.^[23]
• 2022, helmikuu – 13.^[2]

Kokoonpanoja

• Olympiakisat 1998
• Olympiakisat 2002
• Maailmanmestaruuskilpailut 2008
• Maailmanmestaruuskilpailut 2009
• Maailmanmestaruuskilpailut 2010
• Maailmanmestaruuskilpailut 2012
• Maailmanmestaruuskilpailut 2013
• Maailmanmestaruuskilpailut 2014
• Maailmanmestaruuskilpailut 2017