Rosa Liksom
suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Rosa Liksom (oik. Anni Ylävaara, s. 7. tammikuuta 1958 Ylitornio)[1] on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija. Liksom on opiskellut antropologiaa ja yhteiskuntatieteitä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Moskovassa. Hänen teoksiaan on käännetty kymmenille kielille. Novellikokoelmien ja romaanien lisäksi Liksom on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja.[2]
Remove ads
Elämä ja ura
Liksom sai jonkin verran julkisuutta esikoisteoksensa, novellikokoelma Yhden yön pysäkki (1985), yhteydessä. Tuolloin hänestä ei vielä tiedetty juuri mitään. Liksomin toinen novellikokoelma Unohdettu vartti (1986) julkaistiin hänen näyttelynsä avajaisissa Galerie Pelinillä. Liksom pukeutui tapahtumassa useiden näköishahmojen tapaan sotilasunivormuun, minkä vuoksi häntä ei tunnistettu tai pystytty haastattelemaan.[3] Liksomin kaksi ensimmäistä novellikokoelmaa ovat luettavissa kuvauksina vähäosaisista ja syrjäytyneistä. Hänen alkutuotantonsa vastaanotettiin suomalaista todellisuutta kuvaavina dokumentteina. Teoksissa Tyhjän tien paratiisit (1989), BamaLama (1993) ja Kreisland (1996) Liksomin tyyli muuttui aiemman tuotannon teemoja ja ajan puhetapoja parodioivaksi.[4]
Liksomin kirjalliset teokset loivat lyhytproosan käsitteen, ja hän jatkoi tyylilajissa usean teoksen verran saaden myös seuraajia. Viidennen lyhytproosateoksen BamaLama jälkeen Liksom irtautui lajista ja kirjoitti romaanin Kreisland, joka Helsingin Sanomien kriitikko Antti Majanderin mielestä olisi ansainnut Finlandia-ehdokkuuden.[3] Liksomin imago on nähty jonkinlaisena kokonaistaideteoksena, jonka osia hänen tuotoksensa ovat. Erityisesti Kreisland on kirvoittanut tällaisia tulkintoja.[2] Liksomin taiteilijakuvaa voidaan pitää analogiana hänen tuotantonsa sarjalliselle, itseään parodioivalle esitystavalle.[5]
Liksomin tuotanto on nähty niin pohjoissuomalaisena kansankuvauksena[6] kuin sen parodiana.[7] Liksom hyödyntää kirjoituksessaan stereotyyppisiä pohjoisuutta luonnehtivia kielikuvia, jotka hän kuitenkin kääntää parodisesti päälaelleen.[8] Erityisesti parodian kohteena on pohjoisen maisema modernin melankolian kuvana.[9] On esitetty, ettei tätä muutosta huomattu heti,[10] sillä Liksomia moitittiin muun muassa kaunokirjallisuuden ja vakavuuden hylkäämisestä.[11] Liksomin on todettu päässeen tuotannossaan irti pohjoissuomalaisesta ja kansallisesta kontekstista ja saaneen eräänlaisen maailmankansalaisen leiman.[12] Lappilaisesta taiteilijasta, Reidar Särestöniemestä, kertovan Reitari-romaanin (2002) jälkeen Liksom on jälleen palannut ”strobomaisen lyhytproosan” pariin novellikokoelmallaan Maa (2006).[13]
Liksomin kirjallista tyyliä kuvataan usein postmodernismiksi.[12] Liksomin tuotannon keskeisiä teemoja ovat nainen, vallankäyttö ja seksuaalisuus.[14] Liksom mainitaan usein toisen tornionjokilaaksolaisen kirjailijan, Timo K. Mukan, temaattisena perijättärenä: muun muassa väkivalta ja ahdistus ovat molempien teoksissa toistuvia aiheita.[12][15]
Liksom on paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta toimivan Svenska nu -verkoston valtuuskunnan jäsen.[16] Liksom oli nuorena (1974) Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton jäsen.[17]
Liksom on kirjoittanut elämäkertaromaanin Everstinna, jossa hän hyödyntää Annikki Kariniemen henkilöhahmoa. Outi Hytönen paheksuu esseessään Parnassossa hyvin voimakkaasti Liksomin teosta. Hän katsoo, että siinä esitetty kuva Kariniemestä kansallissosialismista ja fasismista lumoutuneena antaa tästä valheellisen kuvan. Hän arvostelee tapaa kuvitella henkilön elämää, sillä elämäkertaromaani leimaa alitajuisesti lukijan mielikuvia, varsinkin jos tämä ei entuudestaan tunne kuvatun henkilön vaiheita. Liksom on Lapin Kansan haastattelussa väittänyt, että Kariniemeä sanottiin Ylitorniolla natsiksi. Kariniemen elämäkerran Kairojen kosmopoliitti: Annikki Kariniemen elämä ja teot kirjoittanut Hytönen ei haastatellessaan ihmisiä elämäkertaa varten löytänyt ketään, joka tietäisi Kariniemeä kutsutun natsiksi.[18]
Remove ads
Tunnustukset ja palkinnot
Liksom voitti Finlandia-palkinnon teoksestaan Hytti nro 6 vuonna 2011.[19] Teos oli syksyllä 2013 ehdokkaana ranskalaisen Prix Médicis étranger -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[20][21] Vuonna 2013 Liksomille myönnettiin Pro Finlandia -mitali.[22]
- J. H. Erkon palkinto (1985)
- Weilin+Göösin kirjailijapalkinto (1986)
- Kalevi Jäntin palkinto (1987)
- Lapin läänin taidepalkinto (1987)
- EBU:n elokuvakäsikirjoituspalkinto (1987)
- valtion kirjallisuuspalkinto (1987 ja 1992)
- Kiila-palkinto (1991)
- valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha (1996 ja 2002)
- WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (2006)
- Finlandia-palkinto (2011)
- Pro Finlandia -mitali (2013)
- Kiila-palkinto (2016)
- Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto (2020)[23]
- Veijo Meri -palkinto (2021)[24]
- romaani Väylä oli 2021 ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi[25]
- taiteilijaeläke vuoden 2022 alusta[26]
- Aleksis Kiven palkinto 2023[27]
Remove ads
Teokset
- Yhden yön pysäkki. Novelleja. Espoo: Weilin+Göös, 1985. ISBN 951-35-3108-2
- Unohdettu vartti. Espoo: Weilin+Göös, 1986. ISBN 951-35-3930-X
- Väliasema Gagarin. Espoo: Weilin+Göös, 1987. ISBN 951-35-4162-2
- Go Moskova go. (Teksti: Rosa Liksom. Kuvat: Jukka Uotila) Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-8926-6
- Tyhjän tien paratiisit. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15998-0
- Roskaa. (Sarjakuvakirja) Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17412-2
- BamaLama. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-19070-5
- Kreisland. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20490-0
- Värityskirja. (Sarjakuvakirja) Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23160-6
- Perhe. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-0-25010-4
- Jepata Nastan lentomatka. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1931-9
- Reitari. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27272-8
- Liksom, Rosa & Kautto, Risto: Finlandia. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30368-2
- Maa. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-30802-1
- Jepata Nasta pohjoisnavalla. (Kuvittanut Charles Fréger) Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4136-3
- Hytti nro 6. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38274-5
- Väliaikainen. Helsinki: Like, 2014. ISBN 978-952-01-1096-3
- Burka. Helsinki: Like, 2014. ISBN 978-952-01-1127-4
- Everstinna. Helsinki: Like, 2017. ISBN 978-952-01-1656-9
- Väylä. Like, 2021. ISBN 978-951-1-39955-1
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads