Siroseppelvarpu

Siroseppelvarpu^[1] eli pikkuseppelvarpu, seppelvarpu (Neillia incisa) on ruusukasvien heimoon ja neillioiden sukuun kuuluva koristekasvi, joka aiemmin luokiteltiin kuuluvaksi seppelvarpujen (Stephanandra) sukuun.

Siroseppelvarpu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Rosales
Heimo:	Ruusukasvit Rosaceae
Suku:	Neilliat Neillia
Laji:	incisa
Kaksiosainen nimi
Neillia incisa (Thunb.) S. H. Oh
Synonyymit
Spiraea incisa Thunb. Stephanandra flexuosa Siebold & Zucc. Stephanandra incisa (Thunb.) Zabel
Katso myös
Siroseppelvarpu Wikispeciesissä   Siroseppelvarpu Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ulkonäkö ja koko

Siroseppelvarpu on 1,5–2,5 metriä korkea kesävihanta ja nopeakasvuinen pensas, jolla on ohuet, kaarevat, karmiininpunaiset versot. Kasvin lehdet ovat 2–4,5 senttimetriä pitkät, syvälohkoiset; syksyllä niissä on voimakas ruskaväri.

Kaksineuvoiset, toukokuun loppupuolella tai alkukesällä puhkeavat kukat ovat valkoisia, halkaisijaltaan noin 5 millimetriä; ne ovat kerääntyneet kukkasarjoiksi versojen päihin. Karvainen, noin 2 millimetriä pitkä hedelmä kypsyy syys-lokakuussa. Siemenet ovat pallomaisia.

Levinneisyys

Siroseppelvarpu on kotoisin Kiinasta (Liaoning, Shandong) ja muualta Itä-Aasiasta Japanista (Hokkaidō, Honshū, Kyūshū, Shikoku), Koreasta ja Taiwanilta.^[2] Japanissa laji on erittäin yleinen.

Elinympäristö

Laji kasvaa luonnossa matalien vuorten rinteillä, usein purojen varsilla.

Käyttö

Siroseppelvarpua on viljelty koristekasvina Pohjois-Amerikassa vuodesta 1872 lähtien. Nykyisin taimitarhat viljelevät lajia yleisesti koristeeksi Yhdysvalloissa ja laji on levinnyt luontoon Yhdysvaltain Virginian osavaltiossa. Lajin arvellaan tulevaisuudessa valtaavan kaikki Pohjois-Amerikan lauhkeat metsät.

Venäjälle laji vietiin vuonna 1959; ensimmäisen yksilön korkeus oli 33-vuotiaana 1,5 metriä, latvan halkaisija 220 senttimetriä.

Lisääminen

Kasvia on helppo lisätä siemenistä ja pistokkaista, jotka juurtuvat hyvin ilman esikäsittelyä.

Talvenkestävyys

Talvenkestävyys on keskimääräinen. Vaikeina talvina kasvi jäätyy lumen yläpuolella, mutta toipuu nopeasti keväällä. Oksat on suositeltavaa taivuttaa maahan loppusyksyllä. Menestymisvyöhykkeet Venäjällä: 3a (-37,2 – -40 °C), 7b (-12,2 – -15 °C).

Lajikkeita

• Neillia incisa 'Crispa'. Korkeus 50–80, latvan halkaisija 150 senttimetriä. Ryppyiset lehdet ja pienet, huomaamattomat kukat. Käytetään maanpeitekasvina.