Taivassalo
kunta Varsinais-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Taivassalo (ruots. Tövsala) on Suomen kunta, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 722 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 217,71 km², josta 74,62 km² on merialueita ja 1,39 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 12,15 asukasta/km².
Taivassalossa on eniten kalastajia koko Saaristomeren alueella.[8]
Remove ads
Maantiede
Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa. Sen naapurikunnat ovat Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. Entisiä naapurikuntia ovat Maskuun liitetty Askainen, Uuteenkaupunkiin liitetty Lokalahti, Mynämäkeen liitetty Mietoinen ja Naantaliin liitetty Velkua. Matkaa Turkuun on noin 50 km.[9]
Taivassalossa on kolme järveä: Kuutniemenaukko, Mustajärvi, ja nimetön 2,75 hehtaarin järvi.[10]
Taivassalossa on kaksi Natura-kohdetta, tammimetsää ja kallioketoja sisältävä Orikvuori ja matalien merenlahtien muodostama Kolkanaukko.[11]
Aiemmin Taivassalo on ollut saari[12], mutta on maankohoamisen takia kasvanut kiinni mantereeseen.
Kyliä
Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehas, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä.
Kaustion kartta[13] vuodelta 1696, maanmittari Olof Mörtin tekemä. Uskoisten kartta[13] vuodelta 1699, sama tekijä.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Taivassalossa oli 1 654 asukasta, joista 640 asui taajamassa, 999 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taivassalon taajama-aste on 39,0 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Taivassalon kirkonkylä.[15]
Remove ads
Historia
Taivassalo mainitaan jo 1300-luvun dokumenteissa. Pyhän Ristin kirkko valmistui vuonna 1350. Taivassalolainen Maunu Särkilahti valittiin Turun piispaksi vuonna 1489.[16]
Taivassalossa on useita keskiaikaisia kartanoita: Viiainen, Järppilä, Iso-Särkilä, Kahitluoto, Paltvuori, Ketarsalmi, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano. Vuodesta 1638 kuninkaallinen postitie kulki reittiä Tukholma–Taivassalo–Turku. Tukholmaan vietiin silakkaa ja muita elintarvikkeita, ja sieltä tuotiin suolaa, tupakkaa ja rautaa.[16]
Suomen sodan ensimmäisiin taisteluihin Suomessa kuului 16. toukokuuta 1808 Taivassalon Helsinginrannassa käyty taistelu.[16]
Kustavi, Velkua ja Iniö itsenäistyivät Taivassalon pitäjästä 1900-luvun alussa.[16]
Taivassalosta lähti vuosisadan vaihteessa yhteensä 900 ihmistä siirtolaiseksi Amerikkaan.[16]
Taivassalon hautausmaalle on haudattu 71 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.[17]
Remove ads
Hallinto
Taivassalon kunnanjohtaja on elokuusta 2023 alkaen Sanna Häkli. Taivassalon kunnanjohtajana toimi vuodesta 2001 alkaen maaliskuuhun 2023 Vesa Rantala. Valintansa aikoihin hän oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, 26-vuotias.[18]
Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa. Kaudella 2025–2029 keskustalla on kahdeksan paikkaa, kokoomuksella kuusi, perussuomalaisilla kaksi ja vasemmistoliitolla yksi.[7]
Talous
Taivassalosta louhitaan vientiin voimakkaan punaista tasarakeista graniittia.[19]
Vuonna 2015 kunnassa oli 493 työpaikkaa. Niistä 17,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 52 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin koko maassa (3 %), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %).[20]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Heikolan kuljetus ja Rannikon Merityö.[21]
Remove ads
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Remove ads
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Taivassalossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[23]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taivassalon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[24]
Palvelut
Taivassalon yhtenäiskoulussa opetetaan luokkia 1–9. Sen rakennus valmistui vuonna 2014. Sen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli.[25]
Nähtävyydet
- Pyhän Ristin kirkko
- Viiaisten kartanomuseo
- Järppilän kartano
- Muntin silta
- Kaitaisten silta
- Suuri Postitie
- Kyynelten kallio
Kulttuuri
Murre
Taivassalon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Taivassalon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään, jonka muodostavat Vehmaa, Lokalahti ja Kustavi.[26]
Ruokakulttuuri
Taivassalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkasoppa.[27]
Tunnettuja asukkaita
- Milla Lahdenperä (s. 1974), kansanedustaja (kok.)[28]
- Alfred Onninen (1876–1950), kauppaneuvos, syntynyt Taivassalossa
- Juho Rannikko (1873–1933), kansanedustaja (suom. ja kok.)[28]
- Ari Salonen (s. 1957), pikajuoksija
- Reima Salonen (s. 1955), kilpakävelijä[29]
- Anneli Sari (s. 1947), laulaja, syntynyt Taivassalossa
- Mauno Suoramaa (1919–1996), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Maunu Särkilahti (k. 1500), Turun piispa vuosina 1489–1500
- Kosti Vehanen (1858–1887) toimittaja ja valtiopäivämies
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads