Troglitatsoni

Troglitatsoni (C₂₄H₂₇SNO₅) on tiatsolidiinidionijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä on käytetty lääketieteessä diabeteksen hoitoon, mutta se vedettiin markkinoilta vuosina 1997–2000 vakavien haittavaikutusten vuoksi.^[3]

Troglitatsoni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
5-{{#parsoidfragment:0}}4-[(6-hydroksi-2,5,7,8-tetrametyyli-3,4-dihydrokromen-2-yyli)metoksi]fenyyli]metyyli]-1,3-tiatsolidiini-2,4-dioni
Tunnisteet
CAS-numero	97322-87-7
ATC-koodi	A10BG01
PubChem CID	5591
DrugBank	DB00197
Kemialliset tiedot
Kaava	C24H27NO5S
Moolimassa	441,536
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	184–186 °C [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Proteiinisitoutuminen	> 99 %[2]
Metabolia	Hepaattinen
Puoliintumisaika	16–34 h[2]
Ekskreetio	?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	suun kautta

Vaikutusmekanismi ja käyttö

Troglitatsoni sitoutuu peroksisomiproliferaattoriaktivoituihin reseptoreihin, minkä seurauksena solujen herkkyys insuliinille lisääntyy ja monien hiilihydraattien ja lipidien aineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmeneminen aktivoituu. Troglitatsoni alentaa veren glukoosipitoisuutta, ja myös kolesterolipitoisuus alenee. Yhdisteellä on havaittu olevan myös tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia. Troglitatsonia on käytetty insuliinille resistenttien diabetestyyppien hoidossa. Japanissa se tuli markkinoille vuonna 1995, Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuonna 1997.^[2][4][5][6]

Haittavaikutukset

Vakavin troglitatsonin haittavaikutus on maksavaurio, joka voi olla tappava. Maksatoksisuus johtuu maksan solujen suolapumppujen toiminnan estymisestä, ja lisäksi yhdiste voi olla glutationireduktaasin inhibiittori, mikä lisää oksidatiivista stressiä maksasoluissa. Erityisen myrkyllinen on troglitatsonista maksassa muodostuva sulfaattimetaboliitti. Troglitatsoni vedettiin Isossa-Britanniassa ja muualla Euroopassa markkinoilta vuonna 1997 vain kolme kuukautta lääkkeen markkinoille tulon jälkeen ja Yhdysvalloissa ja Japanissa vuonna 2000. Lääkkeen ovat korvanneet pioglitatsoni ja rosiglitatsoni, jotka ovat paitsi tehokkaampia, myös maksatoksisuudeltaan alhaisempia.^{[4][5][6][7][8]}