Turun Vanu
entinen suomalainen yritys From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Oy Turun Vanu – Åbo Vadd Ab oli Turussa ja Helsingissä toiminut yritys vuosina 1908 – 1992. Turun Vanu oli kauppaneuvos Aline Grönbergin Turun Vanuliikkeenä perustama ja johtama tekstiilikauppaa ja -valmistusta harjoittanut tekstiilialan ja kodinsisustuksen erikoisliike. Turun Vanun myyntitoimintaa varten perustettiin vanua, lankoja, vuodevaatetekstiilejä ja patjoja valmistavia teollisuuslaitoksia. Turun Vanulla oli oma laaja myymäläverkoston sekä yritysostojen kautta siihen sulautettiin muutamia yrityksiä. Turun Vanun liiketoiminta muuttui 1977 omistusmuutoksen jälkeen kodin sisustustavarataloksi sekä ja projektimyynti yritykseksi. Turun Vanun toiminta päättyi vuonna 1992.
Turun Vanu oli naisten johtama yritys vuoteen 1950. Johtajana oli Aline Grönberg, hän päätti kaikesta yksin. Prokuristeina hänellä vuonna 1908 ainoana myyjänä aloittanut Gerda Söderholm ja hieman myöhemmin taloon tullut, pääkassaksi ylennyt Elsa Enberg sekä 1920- luvun puolessa välissä palkattu tuotanto- ja ostopäälliköksi ylennyt Martta Elomaa. Gerda Söderholm, Elsa Enberg ja Martta Elomaa olivat aika-ajoin Turun Vanun ja siihen liittyvien yritysten johtokunnissa, prokuristeina ja omistivat välillä myös osakkeita.
Remove ads
Turun Vanun varhaisvuodet
Vuonna 1908 Turussa Aurakatu 12 a:n (nyk. Kultatalo) Antskogin verkatehtaan myymälätalon kellarikerroksesta silloinen myymälänhoitaja Alina Johnsson sai perustaa päätoimensa Anskogin Verkatehtaan Turun myymälänhoitajuuden lisäksi oman myymälänsä. Toimintaa varten perustettiin Alina Johnssonin aviomiehen Konstantin Johnssonin nimissä ”Åbo Vaddaffär, innehafvare C.C Johnsson”. Myyntiartikkeleina olivat vanu eri muodoissa sekä vuodevaatteet ja vuodetarpeet. Liikkeen ainoana apulaisena aloitti 16 -vuotias neiti Gerda Söderholm[1].
Vuonna 1909 Karl Konstantinin kuoltua Alina Johnsson perusti oman yrityksen ”Åbo Waddaffär, Alina Johnsson”. Liike tunnettiin suomeksi Turun Vanuliikkeenä. Ensimmäisen vuoden kuluessa saatiin valmiiksi 124 käsin tehtyä peitettä. Lisäksi myytiin lakanoita, tyynynpäällisiä, lankoja ja vanua. Vuonna 1912 tehtiin jo 400 peitettä.
Avioliiton myötä 1911 Alinen sukunimeksi muuttui Grönberg. 1913 Aline Grönberg lopetti Antskogilla ja muutti oman Vanuliikkeensä Åkermanin kulmaan[2] puutaloon Aurakadun puolelle.[3]. Sivumyymälöitä tuli toinen Turkuun ja yksi Saloon. Helsinki suurena markkinapaikkana oli erityisen huomion kohde, ja siellä olikin Aline Grönbergin kuollessa viisi myymälää ja Pitäjänmäellä Helsingin myymälöihin peitteitä ja patjoja tuottava teollisuuslaitos Turun Höyhen.
Remove ads
Vanun talo toimitila
Vuonna 1926 arkkitehtien Wäinö Määtän ja August Krookin piirtämä kuusikerroksinen Affärscentrum[4] laajennettiin Åkermanin kulman Aurakadun puolelle. Turkulaiset tuntevat talon Vanun talona. Aline Grönberg siirsi liiketoimintansa sinne 1925 rakennustöiden ollessa käynnissä. Liiketoiminta kasvoi ja jo parin vuoden kuluttua Turun Vanuliikkeeseen liitettiin kaksi viereistä liikehuoneistoa. Vuonna 1927 Aline Grönberg suoritti ensimmäisen yritysostonsa ja avasi kukkakaupan toimitiloissaan.
Remove ads
Toiminnan laajeneminen ja teollisuusyritysten perustaminen
Raaka-aineita valmistukseen saatiin vaihtamalla lumppuja, haahkanuntuvia, sulkia, villaa ja villakudinjätteitä myymälän valmistuotteisiin. Viimeiset raaka-aine erät ostettiin 1965.
Vuonna 1926 ostettiin ensimmäinen kuorma-auto ja Aline Grönbergin poika Erik Johsson perusti Suomen Willan, joka aloitti patjojen teollisen valmistuksen sekä myös järjestelmällisesti hankkia raaka-aineita tekstiilien valmistukseen.
Vuonna 1933 Turun Vanuliike laajeni Affärscentrumin toiseen kerrokseen Åbolands Bankin muutettua pois. Vuosien mittaan samassa osoitteessa Turun Vanuliikkeen päätoimisto laajeni kolmessa kerroksessa. Pohjakerroksessa sijaitsi puuvillatavara-, verho- ja huopavarasto sekä mainososasto ja konehuone omalla muuntajalla Maanpäällisessä kerroksessa olivat laskutusosasto, verho-, vanu-, puuvillakangas-, villakangas-, trikootavara- ja sukkaosastot. Myymälässä oli myös Aline Grönbergin ensimmäisen myymälän tiski, jossa ostettiin tai vaihdettiin raaka-aineita Turun Vanun tuotteisiin. Yläkerrokseen eli entiseen pankkisaliin johti Berliinistä ostetut Turun ensimmäiset rullaportaat. Niissä lapset saivat ”ookata” vapaasti. Pankkisali muutettiin liinavaate-, verho-, huonekalukangas- ja erikoisnäyttelyosastoiksi. Toiseen kerrokseen avatusta kahvilasta tuli turkulaisten kokoontumispaikka. Kahvilan takana oli pääkonttori, peittojen- ja verhojen ompelimo sekä räätälit ja kaksi varastoa. Kymmenkunta varastoa oli lisäksi vielä Vähä-Rauhalinnan kartanossa[5].
Vuonna 1937 Turun Vanulla oli yhteensä 244 työntekijää, joista pääkonttorissa myyjiä oli 98 ja myymälöissä 82. Näiden lisäksi kotityöläisiä oli Turussa 174 ja Helsingissä 131[5]. Turun Vanulla oli laaja tukkumyynti lähinnä Lounais-Suomessa ja tuotteita meni myös vientiin.
Talvi- ja jatkosodan aikana alkoi säännöstely ja kansalaisille jaettiin ostokortit. Tekstiilitavarat olivat säännösteltyjä ja raaka-aine hankinnat oli entistä tärkeämpää. Tuotannosta osa meni sotatalouteen mutta Vanukin sai sieltä myytävää. Sotien jälkeen myynnissä oli oli laajasti paperista tehtyjä tuotteita myynnissä.
Remove ads
Turun Vanun markkinointia ja mainontaa vuoteen 1950 asti
Saatuaan kunnon myyntitilat suurine näyttelyikkunoineen, Aline Grönberg palkkasi erityisen ikkunasuunnittelijan ja hän aloitti ensimmäisenä Turussa näyteikkunamainonnan. Kaikissa järjestetyissä näyteikkunakilpailuissa Turun Vanuliike sai aina ensimmäisen tai toisen palkinnon. Ikkunamainonta tuki liikkeessä olevia erikoisnäyttelyitä kuten valkoiset viikot, kotimaisen työn viikko tai verhonäyttely ja vuonna 1943 esiteltiin jopa ensimmäinen esittelyakvaario[6] näyteikkunassa.
Jouluikkuna oli odotettu tapahtuma. Yleisöjoukko oli niin suuri, että tarvittiin poliisivoimia ohjaamaan liikennettä. Turun Vanu huomio lapsia, tulevaisuuden ostajia, he saivat pienen joululahjan. Turun Artukaisten lentokentän valmistuttua 1937 joulupukki saapui ruotsalaisella ABAn koneella[5].
Tärkeitä mainostapahtumia olivat myös Turun Vanuliikkeen mainosrunokilpailut suomen – ja ruotsinkielisine sarjoineen, lehtimainonta, mainosvalot ja merkkivuosien kuvitetut historiikit. Turun Vanuliike osallistui säännöllisesti vuosittain koti- ja ulkomaisiin messuihin sekä erilaisiin mainoskulkueisiin.
Remove ads
Turun Vanu vuosina 1950-1977
Aline Grönbergin kuoltua, Turun Vanun osakkeet siirtyivät hänen lapsilleen Anna Alanderille, Erik Johnssonille ja Fjalar Grönbergille sekä heidän perheenjäsenilleen. Ainoat ulkopuoliset osakkeenomistajat olivat Turun Vanun prokuristit Gerda Söderholm ja Elsa Enberg. Toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Erik Johnsson. Vuosina 1951 – 1968 toiminta vielä laajeni ja Helsinkiin perustettiin useita myymälöitä.
Vuonna 1968 Erik Johnsson luopui Turun Vanun toimitusjohtajuudesta, uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Lauri Winter. Samalla kertaa Turun Vanun toiminta-ajatukseen lisättiin lause: ”omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta”. Toimitusjohtaja vaihtui vuonna 1971, jolloin Arvi Hyytiä aloitti ja hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin ekonomi Rauno Virtanen. Virtanen osti koko osakekannan ja saneerasi toimintaa mm. lopettamalla myymälöitä ja vaatteitten myynnin. Varasto myytiin Seppälälle. Virtanen lopetti myös Turun Peiteteollisuuden ja Turun Höyhenen taeollisuuslaitokset,
Remove ads
Valintatalon aika 1977 – 1992
Vuonna 1977 omistajiksi tulivat Valintatalo ja Aleksi 13. Rauno Virtanen lopetti ja Jorma Ihatsu aloitti hallituksen puheenjohtajana. Näinä vuosina Helsinkiin perustettiin kolme uutta myymälää sekä uutta kokonaispalvelumuotoa kokeiltiin vuonna 1982 Tikkurilassa Sisustajan Suurhallissa. Samassa myymäläkokonaisuudessa toimivat Turun Vanun lisäksi Maalikulma ja Mattomaailma.
Toinen uutuus oli Helsingissä vuonna 1984 Polardesign, jonka toiminta-ajatus oli ”räätälöity sisustuspalvelu”. Kolme yritystä: Turun Vanu, Sisustuspalvelu Koski & Co ja Turun Vanun omistama Polardesign inc. Tarkoituksena on myydä rakennus- ja saneerausmateriaalit sekä sisustustavarat yhdestä paikasta. Polardesign vei lisäksi suomalaisia huonekaluja Japaniin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, ja sillä oli kolme vähittäiskauppaa Hongkongissa.
Nyt keskityttiin projektimyyntiin. Turun Vanu suunnitteli sisustustekstiilit ja ompelutyön ja ylöspanon. Suurimpia projekteja olivat Hotelli Pulkovskaja Leningradissa (nyk. Park Inn by Radisson Pulkovskaya hotel), Hotelli Družba Viipurissa, Wärtsilä Turun Telakan valmistamat M/S Silvia Regina ja M/S Finlandia[7].
Vuonna 1989 toimitusjohtajaksi valitiin Lars Nyman ja vuonna 1992 Turun Vanu asetettiin konkurssiin.
Remove ads
Yritysnimen muutokset Kaupparekisteriin
Turun Vanuliikkeen/Vanun yhtiömuoto oli yksityinen elinkeinonharjoittaja vuoteen. 1943 Turun Vanusta tuli osakeyhtiö.
Remove ads
Turun Vanun ostamat yritykset
- 1927 Antskog Klädesfabrik Ab Åboförsäljning (Antskogin verkatehtaan Turun myymälä)
- 1929 Limnellin Lankakauppa
- 1930 Helsingin Vanuliike, Museokatu 28. (Muutettiin Turun Vanuliikkeen myymäläksi Helsinki III)
- 1941 Svartvaru Magasinet i Åbo Lempi Lindroos[15], josta muodostettiin Oy Mustakangas.
Turun Vanun toiminnan ympärille 1926 – 1953 perustetut muut yritykset
A. Mattlin Eftr.
1922 Aline Grönbergin tytär Anna Alander osti omiin nimiinsä Helsingistä tuote- ja lyhyttavaraliikkeen A. Mattlin Eftr. Hän muutti liikkeen naisten tavarain liikkeeksi. Ulkomaan messuilta saamansa idean mukaan hän aloitti työtakkien myynnin, josta tulikin yksi liikkeen tuottavimmista myyntituotteista. Liikkeellä oli parhaimmillaan 4 myymälää Helsingissä, joista kaksi oli yhteismyymälöitä Turun Vanun kanssa. Oman liikkeensä ohella Anna johti myös Turun Vanun Helsingin myymälöitä. Anna kuoltua 1975 liikettä jatkoi Annan aviomies Eric Alander vuoteen 1991.
Suomen Villa
Aline Grönbergin poika Erik Johnsson perusti Suomen Villan vuonna 1926 aloittaen patjojen teollisen valmistuksen. Suomen Villa osti Turun Vanuun vaihdossa saadut raaka-aineet ja myi valmistuotteensa pääasiassa Turun Vanulle[16]. Suomen Villa toimi vuoteen 1971 asti mutta poistettiin kaupparekisteristä 1995[17].
Suomen Wiltonteollisuus[18]
Erik Johnsson perusti Suomen Wiltonteollisuuden, jonka osakkeista 99 % omisti Suomen Villa. Suomen Wiltonteollisuus oli vuosina 1952 – 1977 Kaarinassa toiminut yhtiö, joka valmisti ja markkinoi Wilton- ja bukleemattoja alkuperäisillä metodeilla. Pääasiallinen myyntituote oli kuitenkin kokolattiamatot ja erikoistuotteina verhot. Suomen Wiltonteollisuus perusti, rakennutti ja hallinnoi Kaarinan mattotehdasta. Kaarinan mattotehdas myytiin sijoittajille.
Oy Mustakangas – Svartvaru Ab[19]
Kauppaneuvos Aline Grönberg osti vuonna 1941 Turussa toimineen tekstiilialan erikoiskaupan ”Svartvaru magasinet i Åbo innh Lempi Lindroos” kuolinpesältä nimen, liiketoiminnan ja varaston. Mustakangaskaupan yhtiömuodoksi tehtiin osakeyhtiö, jonka osakkeista 99 % omisti kauppaneuvos. Oy Mustakankaan myyntivalikoimiin kuului kankaita, vaatteita ja muita artikkeleita arkeen, juhlaan ja suruun. Aline Grönbergin kuoleman jälkeen vuonna 1950 osakkeet jaettiin hänen lastensa perheitten kesken. Oy Mustakangas toimi vuoteen 1957 asti.
Turun Höyhen
Turun Höyden perustettiin vuonna 1942 Pitäjänmäelle Turun Vanun Helsingin myyntitoimistojen tuotantokeskukseksi. Yhtiön osakkeet omisti kauppaneuvos Aline Grönberg ja hän oli myös toimitusjohtaja. Aline Grönbergin kuoleman jälkeen vuonna 1950 osakkeet jaettiin hänen lastensa perheitten kesken. Turun Höyhen sulautettiin Turun Vanuun 12. kesäkuuta 1969.
Turun Peiteteollisuus
Turun ja Salon myymälöiden myyntituotteiden teollinen toiminta keskitettiin Kaarinaan perustamalla vuonna 1943 Turun Peiteteollisuus Turun Vanun tukkuosastosta. Turun Peiteteollisuuden osakkeista omisti Aline Grönberg 99% ja hän oli myös toimitusjohtaja. Aline Grönbergin kuoleman jälkeen vuonna 1950 osakkeet jaettiin hänen lastensa perheitten kesken. Turun Peiteteollisuus lopetettiin 1968.
Ålands Vadd, inneh Fjalar Grönberg & Co[20]
Turun Vanun Maarianhaminan myyntitoimiston perusti Aline Grönbergin poika Fjalar vuonna 1950. Puolet yhtiön pääomasta sijoitti Aline Grönberg. Yhtiö lopetti toimintansa vuonna 1986.
Remove ads
Liikevaihto, henkilökunta ja myyntitoimistot[21]
| Vuosi | Liikevaihto |
| 1908 | 10 000 mk |
| 1915 | 270 000 mk |
| 1916 | 550 000 mk |
| 1920 | 3 000 000 mk |
| 1926 | 7 000 000 mk |
| 1929 | 12 000 000 mk |
| 1937 | 31 000 000 mk |
| 1949 | 430 000 000 mk |
| 1950 | 600 000 000 mk |
| 1981 | 32 200 000 mk |
| 1982 | 28 345 000 mk |
| 1983 | 30 170 000 mk |
| Vuosi | Henkilökuntamäärä |
| 1908 | 1 |
| 1912 | 5 |
| 1926 | 40 |
| 1929 | 68 |
| 1933 | 99 |
| 1937 | 244 |
| 1943 | 281 |
| 1950 | 292 |
| 1956 | 328 |
| Vuosi | Myyntitoimisto |
| 1908 -1913 | Turku, Aurakatu 12 a |
| 1915 | Naantali |
| 1916 -1943 | Helsinki I, Heikinkatu 6 |
| 1913 - 1979 | Turku, Aurakatu 5 |
| 1930 – 1984 | Helsinki II, Hämeentie 2 (Arena) |
| 1929 - 1954 | Salo, Leinon kulma |
| 1933 – 1963 | Helsinki III, (ent. Helsingin vanuliike). Museokatu 28 |
| 1937 - 1957 | Helsinki IV, Kluuvikatu 2 |
| 1940 - 1972 | Helsinki V, Runeberginkatu 30 |
| 1941 - 1957 | Oy Mustakangas |
| 1943 - 1961 | Helsinki I, Mannerheimintie 2 |
| 1948 - 1957 | Turku II, Stålarminkatu 2 |
| 1950 – 1986 | Ålands Vadd Ab, Marianhamina |
| 1951 - 1954 | Helsinki VI, Isokaari 1 |
| 1952 - 1982 | Helsinki VII, Mannerheimintie 20 (Forum) |
| 1954 - 1972 | Helsinki IV, Lauttasaarentie 29 |
| 1954 - 1963 | Salo, Turuntie 3 |
| 1955 - 1969 | Helsinki VIII, Hämeentie 64 (Hallitalo) |
| 1957 - 1985 | Turku, Eerikinkatu 8 (Turun Vanun pääkonttori) |
| 1961 - 1990 | Helsinki, Mikonkatu 8 (Aikatalo) (Sisustajan Kymppi ja Polardesign) |
| 1961 - 1972 | Helsinki, Iso Robertinkatu 24 |
| 1963 - 1971 | Helsinki, Porvoonkatu 14 |
| 1967 - 1979 | Helsinki, City Center (Asematunneli) |
| 1970 - 1983 | Tapiola, Heikintori Helsinki, Hämeentie 2 |
| 1981 - 1992 | Helsinki, Fabianinkatu 10 (Sisustajan Kymppi ja Polardesign) |
| 1982 - 1983 | Helsinki, Erottajankatu 19 (Sisustajan Kymppi |
| 1982 -1985 | Tikkurila, Sisustajan Suurhalli (Sisustajan Kymppi) |
| 1984 - 1987 | Helsinki, Lönnrothinkatu 45 (Polardesign) |
| 1986 - 1990 | Helsinki, Mannerheimintie 20 (Forum) (Polardesign) |
| 1986 - 1991 | Turku, Aurakatu 6 (Turun Vanu) |
Turun Vanun henkilökuntamäärissä Aline Grönbergn aikana ei ole mukana kotona työskennelleet, joita enimmillään oli yhteensä noin 300 Turussa ja Helsingissä.
Remove ads
Turun Vanun osallistuminen kotimaisiin ja ulkomaisiin messuihin
- 1922 Suomen Messuihin osallistuminen ja niihin osallistuminen katkeamatta 30 vuotta.
- 1929 Pariisin ja Tšekkoslovakian messut.
- 1934 Kotimaisen työ viikko Turussa.
- 1935 Brysselin maailmannäyttely.
- 1936 Tukholman Suomi viikko sekä Lontoon ja Bradfordin kangasmessut.
- 1937 Pariisin maailmannäyttely ja Jyväskylän messut.
- 1939 New Yorkin maailmannäyttely ja valkoviikko Turussa.
- 1930 – 1944 Leipzigin messuilla Turun Vanu oli kaikkiaan 19 kertaa
- 1941 Wienin messut
- 1946 St Erikin messut Tukholma ja samana vuonna Moskovassa.
- 1947 St Erikin messut Tukholma ja Pariisin messut ja Oslon Suomi näyttely.
- 1948 St Erikin messut Tukholma sekä ja Brysselin ja Pariisin messut.
- 1949 Pariisin messut.
- 1950 Kööpenhaminan messut ja St Erikin messut Tukholma.
- 1957 Helsingin Tekstiilimessut.
Remove ads
Messupalkintoja
- 1923 Suomen Messujen I palkinto hyvin järjestetystä osastosta.
- 1925 Suomen Messujen laatukilpailun hopeamitali.
- 1930 Suomen Messujen laatukilpailun kultamitali.
- 1935 Suomen Messujen laatukilpailun kultamitali.
- 1950 Suomen Messujen laatukilpailun kultamitali.
- 1955 Suomen Messujen tunnustus 25 vuotta osallistumisesta messutapahtumiin
Tukholmassa vuonna 1936 Suomiviikoilla Turun Vanun näyttelyyn tutustui myös kruununprinssi Gustav Aadolf[22].
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads