Vologdan alue

Vologdan alue (ven. Волого́дская о́бласть, Vologodskaja oblast) on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Vologdan alue Вологодская область
Maaseutua Vologdan alueella
Lippu	Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Koordinaatit: 60°05′N, 40°27′E
Valtio	Venäjä
Federaatiopiiri	Luoteinen
Piiritasoisia kaupunkeja	4
Piirejä	26
Perustettu	23. syyskuuta 1937
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Vologda (301 755)[1]
– suurin kaupunki	Tšerepovets (312 310)[1]
– kuvernööri	Oleg Kuvšinnikov
Pinta-ala	145 700 km²
Väkiluku (2010)	1 202 444[1]
– väestötiheys	8,25 as./km²
BKT (2010)	252 063,2 milj. RUB[2] (eli 0,88 % Venäjän BKT:stä)
– asukasta kohti	209 626 RUB, noin 5 135 EUR[3] (eli 80 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	35
– ISO 3166	RU-VLG
Vologdan alueen internetsivut
Infobox OK

Maantiede

Vologdan alue rajoittuu pohjoisessa Arkangelin alueeseen, idässä Kirovin alueeseen, etelässä Kostroman, Jaroslavin ja Tverin alueisiin, lounaassa Novgorodin alueeseen, lännessä Leningradin alueeseen sekä luoteessa Karjalan tasavaltaan.

Vologda

Tšere-
povets

Sokol

Veliki Ustjug

      Šeksna

Grjazovets

Babajevo

Vytegra

Harovsk

Vienanjoki

Suhona

Jug

Volga

Šeksna

Rybinskin tekojärvi

Valkea-
järvi

Ääninen

Tverin alue

Novgorodin
alue

Leningradin alue

Karjalan tasavalta

Arkangelin alue

Kostroman alue

Jaroslavlin alue

Kirovin alue

Piirikeskuksia

  100 000-400 000 as.

  30 000-100 000 as.

  10 000-30 000 as.

  < 10 000 as.

Vologdan alueen kartta

Vologdan alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon pohjoisosassa. Alueen itäosassa virtaa Vienanjoen lisäjoki Suhona. Muista joista mainittakoon Jug, Mologa ja Šeksna. Alueen eteläosassa on Volgan vesistöön kuuluva Rybinskin tekojärvi ja luoteisrajalla on Ääninen. Näiden välillä sijaitsee Valkeajärvi.

Historia

Nykyinen Vologdan alue joutui Novgorodin vaikutuspiiriin 1100-luvulla, jolloin perustettiin myös Vologdan kaupunki.^[4] Novgorodin mukana alue liitettiin Venäjään. Vuonna 1796 perustettiin Vologdan kuvernementti, joka oli nykyistä Vologdan aluetta paljon laajempi. Vologdan kuvernementti liitettiin Pohjoiseen aluepiiriin vuonna 1929, josta taas nykyinen Vologdan alue erotettiin vuonna 1937.^[5]

Väestö

Vologdan alueen asukasluku on 1 202 444 henkeä vuonna 2010.

Kaupunkilaiset

Kaupunkiväestön osuus on 70,6 %. Suurimmat kaupungit ovat Tšerepovets (312 310) ja Vologda (301 755).^[1]

Muita kaupunkeja ovat muun muassa Sokol (38 452 as.), Veliki Ustjug (31 665 as.), Grjazovets (15 528 as.), Babajevo (12 073 as.), Vytegra (10 488 as.), Harovsk (10 079 as.),Totma (9 785 as.), Belozersk (9 616 as.), Ustjužna (9 501 as.), Nikolsk (8 511 as.), Kirillov (7 728 as.), Krasavino (7 003 as.), Kadnikov (4 796 as.).^[1] Suurimmat kaupunkityyppiset taajamat ovat Šeksna (20 953 as.) ja Kadui (11 284 as.).^[1]

Etninen jakauma

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 96,6 % väestöstä on venäläisiä ja 1,0 % ukrainalaisia. Alueen länsiosassa sijaitsevissa Babajevon ja Vytegran piireissä on vanhastaan asunut vepsäläisiä, joka on suomalaisten lähisukukansa. Vuonna 2002 alueella eli 426 vepsäläistä. Suomalaisia eli alueella 300 henkeä.^[6]

Uskonto

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Vologdan alueen väestöstä oli:^[7][8][9]

• 54 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 18 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 12 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 4 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
• 3 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
• 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia ja
• < 1% šiialaisen islaminuskon kannattajia.

Hallinto

Vologdan alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Vologda. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 26 piiriin ja kahteen kaupunkipiirikuntaan.^lähde?

Kaupunkipiirikunnat

• Tšerepovets
• Vologda

Piirit

Suluissa piirin hallinnollinen keskus.

• Babajevon piiri (Babajevo)
• Babuškinin piiri (Imeni Babuškina)
• Belozerskin piiri (Belozersk)
• Grjazovetsin piiri (Grjazovets)
• Harovskin piiri (Harovsk)
• Kaduin piiri (Kadui)
• Kirillovin piiri (Kirillov)
• Kitšmengski Gorodokin piiri (Kitšmengski Gorodok)
• Mežduretšjen piiri (Šuiskoje)
• Nikolskin piiri (Nikolsk)
• Njuksenitsan piiri (Njuksenitsa)
• Šeksnan piiri (Šeksna)
• Sjamžan piiri (Sjamža)
• Sokolin piiri (Sokol)
• Tarnogski Gorodokin piiri (Tarnogski Gorodok)
• Totman piiri (Totma)
• Tšagodoštšan piiri (Tšagoda)
• Tšerepovetsin piiri (Tšerepovets)
• Ustjužnan piiri (Ustjužna)
• Ust-Kubinskojen piiri (Ustje)
• Vaškin piiri (Lipin Bor)
• Veliki Ustjugin piiri (Veliki Ustjug)
• Verhovažjen piiri (Verhovažje)
• Vologdan piiri (Vologda)
• Vožegan piiri (Vožega)
• Vytegran piiri (Vytegra)

Talous

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalli-, teräs-, metsä-, puunjalostus-, koneenrakennus-, kevyt-, elintarvike- ja lasiteollisuus. Alueella harjoitetaan myös taide- ja käsityötä. Maataloudessa on keskitytty nauta- ja siipikarjanhoitoon. Lisäksi viljellään pellavaa, vihanneksia ja perunaa. ^lähde?

Alueen länsiosassa on Äänisen ja Rybinskin tekojärven yhdistävä kanava, joka on osa Volgan-Itämeren vesiyhteyttä. Vologda on rautatieristeys, josta johtaa radat pohjoiseen Arkangeliin, itään Kiroviin, etelään Moskovaan ja länteen Pietariin.