Novgorodin alue
Venäjän federaation hallinnollinen alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Novgorodin alue (ven. Новгоро́дская о́бласть, Novgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueeseen, koillisessa Vologdan alueeseen, kaakossa ja etelässä Tverin alueeseen sekä lännessä Pihkovan alueeseen.[7][8]
Remove ads
Maantiede
Novgorodin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon luoteisosassa. Sen pinta-ala on 54 501 neliökilometriä.[2] Alueen suurin järvi on Ilmajärvi, ja merkittävimmät joet ovat Olhava, Msta, Lovat ja Šelon.[7][8]
Historia
Suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot valitsivat 800-luvulla Nestorin kronikan mukaan viikinki Rurikin ruhtinaakseen ja hallintoalueen "pääkaupungiksi" valittiin Olhavanjoen Novgorod. Novgorodin alue joutui 900-luvulla Kiovan alaisuuteen. Novgorod itsenäistyi Kiovasta 1136 ja muodosti ympäristöineen tasavaltamaisen valtion, joka rikastui kaupankäynnillä. Novgorodin valtio laajeni sittemmin pohjoiseen ja koilliseen. Pihkova ympäristöineen erosi Novgorodista 1348 ja muodosti oman valtion. Novgorodin valtio liitettiin Venäjään 1478.lähde?
Remove ads
Väestö
Novgorodin alueen asukasluku oli 634 111 vuonna 2010 ja näin ollen asukastiheys oli 11,6 henkeä neliökilometrillä. Kaupunkiväestön osuus oli 70,6 prosenttia. Suurimmat kaupungit ovat Novgorod, Borovitši ja Staraja Russa.[1][2]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 93,9 prosenttia asukkaista oli venäläisiä, 1,5 prosenttia ukrainalaisia ja 0,8 prosenttia valkovenäläisiä.[9]
Hallinto
- Pääartikkeli: Novgorodin alueen hallinnollinen jako
Novgorodin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Novgorod. Alueen lainsäädäntöelin on alueduuma. Toimeenpanovaltaa johtaa kuvernööri Sergei Mitin.[10]
Piirit
Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 21 piiriin ja Novgorodin kaupunkipiirikuntaan.[11]
Novgorodin alueen kaupungit
Alueella on yhteensä kymmenen kaupunkia, jotka on lueteltu oheisessa taulukossa. Asukasluku on Venäjän 2010 väestönlaskennasta. Kaupunkien ja muiden Novgorodin alueen piirikeskusten sijainti ilmenee oheisesta kartasta.[1][7]

Novgorodin alueen kartta
Remove ads
Talous
Novgorodin alue tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 127,3 miljardin ruplan osuuden eli 0,34 prosenttia Venäjän federaation BKT:stä.[3] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 200 700 ruplaa eli noin 4 917 euroa.[1][4] Tämä oli 77 prosenttia Venäjän keskiarvotasosta.lähde?
Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, radioelektroniikka-, kemian-, puunjalostus-, lasi-, posliini-, elintarvike- ja kevytteollisuus. Maatalous on keskittynyt pellavan viljelyyn ja karjankasvatukseen.lähde?
Liikenneyhteydet
Novgorodin alueen halki kulkee useita keskeisiä rautateitä. Näiden reitti tärkeimpine asemineen oli:[7][8][12]
- Pietari – Tšudovo – Malaja Višera – Okulovka – Bologoje – Tver – Moskova
- Pietari – Pavlovsk – Batetskaja – Dno – Novosokolniki – Nevel – Valko-Venäjän raja Vitsebsk – Orša
- Viron raja – Pihkova – Dno – Staraja Russa – Valdai – Bologoje – Sonkovo
- Laukaa (Luga) – Batetskaja – Novgorod
- Pavlovsk – Novgorod
- Novgorod – Tšudovo – Olhava
- Okulovka – Neboltši
- Mga – Budogoštš – Neboltši – Kaboža – Pestovo – Sonkovo
Venäjän valtateistä Novgorodin alueen läpi kulkee ainoastaan reittiä Suomen raja – Viipuri – Pietari – Tšudovo – Novgorod – Valdai – Moskova seuraava M10 (Rossija).[7][8]
Siviililentokenttä on ainakin Novgorodissa,[7] ja sotilasilmailua varten alueella on Novgorodin, Staraja Russan ja Soltsyn sotilaslentokentät.lähde?
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads