Wu-kiina

Wu-kiina on Kiinan toiseksi puhutuin kieli mandariinikiinan jälkeen. Se on eräs kiinalaisista kielistä, jotka käyttävät samaa kiinalaista kirjoitusta, mutta eivät ole puhuttuna keskenään ymmärrettäviä.

wu-kiina
Wu-kiinan puhuma-alue
Oma nimi	吳語 /wuny/
Tiedot
Alue	Kiina
Puhujia	81,5 miljoonaa
Sija	18.
Kirjaimisto	kiinalainen kirjaimisto latinalaiset aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	Sinotiibetiläiset kielet
Kieliryhmä	kiinalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-3	wuu
Ohje
Infobox OK

Puhuttua Linhain wu-kiinaa

Wu-kiinaa puhutaan enemmistökielenä Shanghain itsehallinnollisessa kunnassa ja Zhejiangin maakunnassa. Lisäksi sitä puhutaan ympäröivällä alueella Jiangsun, Anhuin ja Fujianin maakunnissa.^[1] Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan wu-kiinan puhujia oli 87 miljoonaa, jonka jälkeen luku kasvoi väestönkasvun myötä 90–95 miljoonaan. 2020-luvun alussa puhujia oli 81,5 miljoonaa, mikä tekee siitä maailman 18. puhutuimman kielen.^[2]

Kieltä voidaan kirjoittaa kiinalaisten kirjoitusmerkkien lisäksi myös latinalaisin aakkosin.^[3]Historiassa Wu-kiinaksi Raamatut kirjoitettu kokonaan latinalaisella.

Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen kielen puhujia on yhä enenevissä määrin pyritty saamaan puhumaan standardimandariinikiinaa, jota käytetään mm. median ja koulutuksen kielenä Wu-kiinan sijaan.^[4]

Äänteet

Konsonantit

	labiaali	labiodentaali	alveolaari	palataali	velaari	glottaali
klusiili	b p pʰ		d t tʰ		g k kʰ	ʔ
nasaali	m		n	ɲ	ŋ
hankausäänne		v f	z s	ʒ ʃ		ɦ h
affrikaatta			ts tsʰ	dʒ tʃ tʃʰ
lateraali			l

Wu-kiinassa on kolmenlaisia konsonantteja: soinnillisia, soinnittomia ja aspiroituja soinnittomia konsonantteja.

Vokaalit

Wu-kiinassa vokaaleiden ääntäminen vaihtelee murteittain. Vaihtoehtoiset ääntämykset on merkitty kauttaviivalla.

	Etinen		Keskinen		Takainen
Suppea	i y				u/v
Puolisuppea	e	ø		ɵ/ɤ	o/ʊ
Puoliväljä		ɛ	ə/ɐ		ɔ
Väljä			a

Toonit

Wu-kiina on tonaalinen kieli muiden kiinalaisten kielten tapaan, mutta joissakin wu-murteissa ei ole merkitystä vaan ainoastaan sävelkorkeudella, esim. shanghainkiinassa on kaksi sävelkorkeutta: korkea ja matala. Sävelkorkeus on erottamaton osa jokaista tavua. Näin ollen sanan merkitys muuttuu, mikäli se lausutaan eri äänenkorkeudella. Esimerkiksi sana ”mo” tarkoittaa matalalla sävelkorkeudella sulkaa (毛mɔ˩˩˧) ja korkealla äänenkorkeudella kissaa (猫mɔ˥˧).

Murteet

Wu-kiinan pohjoiset murteet eroavat merkittävästi eteläisistä murteista.

• Taihun murretta (太湖片) puhutaan Jiangsun maakunnan eteläosassa, mukaan lukien Suzhou, Wuxi ja Changzhou, sekä Shanghaissa ja Zhejiangin maakunnan pohjoisosassa, mukaan lukien Hangzhou, Shaoxing, Ningbo, Huzhou ja Jiaxing.
• Taizhoun murretta (台州片) puhutaan Taizhoun seudulla, Zhejiangin maakunnassa.
• Oujiangin murretta (瓯江片) puhutaan Wenzhoussa, Zhejiangin maakunnassa, tämä eroaa siinä määrin kaikista muista kiinan murteista että eräät tutkijat pitävät sitä omana kielenään.
• Wuzhoun murretta (婺州片) puhutaan Jinhuan seudulla, Zhejiangin maakunnassa.
• Chu-Qu-murretta (处衢片) puhutaan Lishuissa ja Quzhoussa Zhejiangin maakunnassa sekä Shangraossa ja Yushanissa Jiangxin maakunnassa.
• Xuanzhoun murretta (宣州片) puhutaan Xuanchengissä Anhuin maakunnassa.

Murteista tärkein on Taihun murre, jota puhutaan Jangtse-joen alajuoksun ja rannikon suurissa kaupungeissa. Sen alamurteista suurin ja arvovaltaisin on Kiinan suurimmassa kaupungissa, Shanghaissa puhuttu shanghainkiina, jota käsitteleviä oppikirjoja on saatavilla monenlaisella kielillä.