Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2012

Yleisurheilussa kilpailtiin Lontoon vuoden 2012 kesäolympialaisissa 3.–12. elokuuta. Tapahtumia oli miehille 24 ja naisille 23, eli yhteensä 47. Yleisurheilulajien suoritukset tehtiin Lontoon olympiastadionilla lukuun ottamatta kävelykisoja ja maratoneja, joiden lähtö ja maali olivat The Mallilla.^[1][2] Olympiastadionin yleisökapasiteetti oli 80 000 henkilöä.^[3]

Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2012
Pikajuoksut
100 m		Miehet		Naiset
200 m		Miehet		Naiset
400 m		Miehet		Naiset
100 m aidat				Naiset
110 m aidat		Miehet
400 m aidat		Miehet		Naiset
4×100 m viesti		Miehet		Naiset
4×400 m viesti		Miehet		Naiset
Kestävyyslajit
800 m		Miehet		Naiset
1500 m		Miehet		Naiset
5000 m		Miehet		Naiset
10000 m		Miehet		Naiset
3000 m esteet		Miehet		Naiset
Maraton		Miehet		Naiset
20 km kävely		Miehet		Naiset
50 km kävely		Miehet
Hypyt ja heitot
Pituushyppy		Miehet		Naiset
Kolmiloikka		Miehet		Naiset
Korkeushyppy		Miehet		Naiset
Seiväshyppy		Miehet		Naiset
Kuulantyöntö		Miehet		Naiset
Kiekonheitto		Miehet		Naiset
Keihäänheitto		Miehet		Naiset
Moukarinheitto		Miehet		Naiset
Moniottelut
Seitsenottelu				Naiset
Kymmenottelu		Miehet

Lajit ja mitalistit

Miehet

Juoksu- ja kävelylajit

Laji	Sijoitukset			Selostus
100 m		Usain Bolt  Jamaika	9,63 OR	Miesten 100 metrin finaalin lähtö. Miesten sadan metrin finaalissa kolme kilpailijaa juoksi matkan alle 9,80 sekunnissa. Pekingissä 2008 mestaruuden vienyt Usain Bolt voitti nytkin kultamitalin uudella olympiaennätysajalla 9,63. Häntä ennen miesten sadan metrin juoksun olympiavoiton uusimiseen olivat pystyneet ainoastaan Archie Hahn ja Carl Lewis. Hopealle sijoittui Boltin tavoin Jamaikaa edustanut Yohan Blake ajalla 9,75. Neljä sadasosaa Blakelle hävinnyt Yhdysvaltain Justin Gatlin otti pronssimitalin. Saman maan pikajuoksijat Tyson Gay ja Ryan Bailey sijoittuivat neljänneksi ja viidenneksi ajoilla 9,80 ja 9,88.[4][5] Tyson Gay hylättiin myöhemmin dopingin vuoksi.[6]
		Yohan Blake  Jamaika	9,75 PB
		Justin Gatlin  Yhdysvallat	9,79 PB
200 m		Usain Bolt  Jamaika	19,32 SB	Jamaika otti 200 metrillä kolmoisvoiton, kun saman harjoitustallin jäsenet Usain Bolt, Yohan Blake ja Warren Weir juoksivat maaliin ajoilla 19,32, 19,44 ja 19,84 sekuntia. Weirin tulos oli hänen henkilökohtainen ennätyksensä. Lisäksi Boltin, Blaken sekä ajalla 19,90 neljänneksi sijoittuneen Yhdysvaltain Wallace Spearmonin ajat olivat heidän kauden parhaansa. Alankomaiden edustaja Churandy Martina oli viides tuloksella 20,00. Boltin voiton myötä sama mies onnistui ensimmäisen kerran historiassa viemään kaksissa peräkkäisissä olympialaisissa kultamitalin sekä 100 että 200 metrin juoksussa. Edellisen kerran kahden eri juoksumatkan kaksissa perättäisissä olympialaisissa oli kyennyt voittamaan Lasse Virén. Hänen voittonsa tulivat 5 000 ja 10 000 metrin matkoilla Münchenissä 1972 ja Montrealissa 1976.[7][8]
		Yohan Blake  Jamaika	19,44 SB
		Warren Weir  Jamaika	19,84 PB
400 m		Kirani James  Grenada	43,94 NR	Olympiakullan 400 metrillä vei Kirani James maailman kärkiajalla 43,94. Näin Grenada sai maan historian ensimmäisen olympiavoiton. Edellisen kerran joku muu kuin yhdysvaltalainen urheilija oli voittanut olympialaisten miesten 400 metrin juoksun Moskovassa 1980. Lontoossa hopeamitalin sai Dominikaanisen tasavallan Luguelín Santos tuloksella 44,46. Pronssimitali meni puolestaan Trinidad ja Tobagoon Lalonde Gordonin kellotettua ajan 44,52.[9][10]
		Luguelín Santos  Dominikaaninen tasavalta	44,46
		Lalonde Gordon  Trinidad ja Tobago	44,52 PB
800 m		David Rudisha  Kenia	1.40,91 WR	Miesten 800 metrin finaali osoittautui kaikkien aikojen kovatasoisimmaksi. Kenian David Rudisha juoksi matkan uudeksi maailmanennätykseksi ajan 1.40,91. Hopeaa sai Botswanan Nijel Amos, joka puolestaan teki juniorien maailmanennätyksen sekä maansa ennätyksen tuloksella 1.41,73. Pronssimitalin vei oman ennätyksensä tehnyt Kenian Timothy Kitum ajalla 1.42,53. Sijoille neljä ja viisi tulivat Yhdysvaltoja edustaneet Duane Solomon ja Nick Symmonds, joista kumpikin teki henkilökohtaisen ennätyksensä. Heidän aikansa olivat 1.42,82 ja 1.42,95. Etiopian Mohammed Aman juoksi maansa uudeksi ennätykseksi tuloksen 1.43,20 ja sijoittui kilpailun kuudenneksi. Finaalin kahdeksasta osallistujasta kaikkiaan seitsemän onnistui tekemään oman ennätyksensä.[11][12]
		Nijel Amos  Botswana	1.41,73 NR
		Timothy Kitum  Kenia	1.42,53 PB
1 500 m		Taoufik Makhloufi  Algeria	3.34,08	Algerian Taoufik Makhloufi voitti 1 500 metrin juoksun tuloksella 3.34,08. Hopeamitalin sai yhdysvaltalainen Leonel Manzano, joka juoksi matkan aikaan 3.34,79. Saman maan Matthew Centrowitz sijoittui neljänneksi tuloksella 3.35,17. Pronssin otti Marokon Abdalaati Iguider neljä sadasosasekuntia Centrowitzia paremmalla ajalla. Loppukilpailussa viidenneksi sijoittunut Henrik Ingebrigtsen juoksi Norjan ennätykseksi ajan 3.35,43.[13][14]
		Leonel Manzano  Yhdysvallat	3.34,79 SB
		Abdalaati Iguider  Marokko	3.35,13
5 000 m		Mohamed Farah  Iso-Britannia	13.41,66	Mohamed ”Mo” Farah juoksee joukon kärjessä 5 000 metrin juoksun loppukilpailussa. Lontoon vuoden 2012 olympialaisissa Mohamed Farah kykeni voittamaan kultamitalin sekä 5 000 että 10 000 metrin juoksussa. 5 000 metrin finaalissa Farahin aika oli 13.41,66. Hopeaa otti Etiopian Dejen Gebremeskel tuloksella 13.41,98. Pronssimitali puolestaan meni Kenian Thomas Pkemei Longosiwalle, jonka aika oli 13.42,36. Kilpailun neljänneksi ja viidenneksi tulivat Yhdysvaltain Bernard Lagat sekä Kenian Isiah Kiplangat Koech tuloksilla 13.42,99 ja 13.43,83.[15][16]
		Dejen Gebremeskel  Etiopia	13.41,98
		Thomas Pkemei Longosiwa  Kenia	13.42,36
10 000 m		Mohamed Farah  Iso-Britannia	27.30,42	Hopeamitalisti Galen Rupp. Loppukierroksen kirikamppailu päättyi britannialaisen Mohamed Farahin voittoon. Etiopian Kenenisa Bekele jäi kilpailussa neljänneksi. Häntä ennen maaliin tulivat Galen Rupp ja Tariku Bekele.[17][18]
		Galen Rupp  Yhdysvallat	27.30,90
		Tariku Bekele  Etiopia	27.31,43
Maraton		Stephen Kiprotich  Uganda	2.08.01	Maratonilla kullan vei Ugandan Stephen Kiprotich, joka juoksi matkan aikaan 2.08.01. Hopea- ja pronssimitalin saivat puolestaan kenialaiset Abel Kirui ja Wilson Kipsang Kiprotich ajoilla 2.08.27 ja 2.09.37. Yhdysvaltain Mebrahtom Keflezighi oli neljäs tuloksella 2.11.06 ja Brasilian Marílson dos Santos viides loppuajalla 2.11.10.[19][20]
		Abel Kirui  Kenia	2.08.27
		Wilson Kipsang Kiprotich  Kenia	2.09.37
110 m aitajuoksu		Aries Merritt  Yhdysvallat	12,92 PB	110 metrin aitajuoksussa olympiavoiton vei Yhdysvaltojen Aries Merritt, joka teki oman ennätyksensä ja maailman kauden kärkituloksen 12,92. Myös hopeamitali meni Yhdysvaltoihin, kun Jason Richardson aitoi matkan aikaan 13,04 sekuntia. Hansle Parchment teki finaalissa Jamaikan ennätyksen 13,12 sekuntia ja otti pronssimitalin. Pekingissä neljä vuotta aiemmin olympiavoittoon yltänyt Dayron Robles ei takareisivamman takia kyennyt kilpailemaan tasaväkisesti muiden kanssa. Britanniaa edustanut Lawrence Clarke oli neljäs ja Barbadoksen Ryan Brathwaite viides. Heidän tuloksensa olivat 13,39 ja 13,40.[21][22]
		Jason Richardson  Yhdysvallat	13,04
		Hansle Parchment  Jamaika	13,12 NR
400 m aitajuoksu		Félix Sánchez  Dominikaaninen tasavalta	47,63 SB	400 metrin aitajuoksun voitti Dominikaanisen tasavallan Félix Sánchez ajalla 47,63, joka oli hänen kauden parhaansa.[23] Sánchez oli aiemmin voittanut kultamitalin Ateenan olympialaisissa 2004 täsmälleen samalla tuloksella, joka oli myös tuolloin hänen kauden paras aikansa.[24][25] Yhdysvaltain Michael Tinsley teki oman ennätyksensä 47,91 ja otti hopeaa. Pronssimitalin sai Puerto Ricon Javier Culson, jolla oli vaikeuksia seitsemännen aidan kohdalla. Daegussa 2011 maailmanmestaruuden voittanut britannialainen David Greene jäi neljänneksi ajalla 48,24. Yhdysvaltain Angelo Taylor sijoittui viidenneksi tuloksella 48,25.[26]
		Michael Tinsley  Yhdysvallat	47,91 PB
		Javier Culson  Puerto Rico	48,10
3 000 m estejuoksu		Ezekiel Kemboi  Kenia	8.18,56	3 000 metrin estejuoksun kulta- ja pronssimitali menivät Keniaan, kun Ezekiel Kemboi otti olympiavoiton ajalla 8.18,56 ja Abel Kiprop Mutai tuli kolmantena maaliin. Mutain tulos oli 8.19,73. Ranskan Mahiedine Mekhissi-Benabbad vei hopeamitalin ajalla 8.19,08. Neljänneksi sijoittui etiopialainen estejuoksija Roba Gari ja viidenneksi kenialainen Brimin Kiprop Kipruto.[27][28] Jukka Keskisalo keskeytti finaalin.[27]
		Mahiedine Mekhissi-Benabbad  Ranska	8.19,08
		Abel Kiprop Mutai  Kenia	8.19,73
20 km kävely		Chen Ding  Kiina	1.18.46 OR	Miesten 20 kilometrin kävelyn osallistujia Buckinghamin palatsin edustalla 4. elokuuta 2012. 20 kilometrin kävelyssä neljästä ensimmäisestä sijasta kolme meni Kiinaan, kun Chen Ding voitti kultaa olympiaennätysajalla 1.18.46, Wang Zhen otti pronssia ja Cai Zelin sijoittui neljänneksi. Hopeamitalin sai Guatemalan Erick Barrondo.[29] Barrondosta tuli ensimmäinen guatemalalainen olympiamitalisti.
		Erick Barrondo  Guatemala	1.18.57
		Wang Zhen  Kiina	1.19.25
50 km kävely		Jared Tallent  Australia	3.36.53 PB	Kilpailun voitti alun perin venäläinen Sergei Kirdjapkin (3.35.59), mutta hänet hylättiin vuonna 2016 dopingrikkomuksen takia.[30][31]
		Si Tianfeng  Kiina	3.37.16 PB
		Robert Heffernan  Irlanti	3.37.54 NR
4 × 100 m		Jamaika Nesta Carter Michael Frater Yohan Blake Usain Bolt	36,84 WR	4 × 100 metrin viestin voitti Jamaika, joka juoksi matkan uudeksi maailmanennätykseksi ajan 36,84 sekuntia. Alun perin toiseksi juoksi Yhdysvallat (Trell Kimmons, Justin Gatlin, Tyson Gay ja Ryan Bailey) entistä ME-tulosta 37,04 sivunneella ajalla. Joukkue kuitenkin hylättiin myöhemmin Tyson Gayn dopingkäryn takia[6]. Kolmantena maaliin juoksi Kanada, mutta se joutui hylätyksi ratarikon takia. Jamaikan joukkueessa juossut Usain Bolt saavutti voiton myötä kolmannen kultamitalinsa Lontoon olympialaisissa.[32][33]
		Trinidad ja Tobago Keston Bledman Marc Burns Emmanuel Callender Richard Thompson	38,12
		Ranska Ronald Pognon Christophe Lemaitre Pierre-Alexis Pessonneaux Jimmy Vicaut	38,16
4 × 400 m		Bahama Chris Brown Demetrius Pinder Michael Mathieu Ramon Miller	2.56,72 NR
		Yhdysvallat Bryshon Nellum Joshua Mance Tony McQuay Angelo Taylor	2.57,05 SB
		Trinidad ja Tobago Lalonde Gordon Jarrin Solomon Ade Alleyne-Forte Deon Lendore	2.59,40 NR

AR: Maanosan ennätys | CR: Kisaennätys | NR: Kansallinen ennätys | OR: Olympiaennätys | PB/PR: Henkilökohtainen ennätys | SB: Kauden paras | WL: Maailman kauden kärkitulos | WR: Maailmanennätys

Kenttälajit

Laji	Sijoitukset			Selostus
Korkeushyppy		Erik Kynard  Yhdysvallat	233	Miesten korkeushyppykilpailun voitti alun perin Venäjän Ivan Uhov. Hän ylitti korkeudet 233, 236 ja 238 ensimmäisillä yrityksillään. Uhov jäi kuitenkin myöhemmin kiinni dopingin käytöstä ja hänet hylättiin jälkikäteen vuonna 2021[34]. Yhdysvaltain Erik Kynard hyppäsi tuloksen 233. Pronssimitali, sittemmin hopeamitali, jaettiin riman 229 sentin korkeudelta ylittäneiden kolmen miehen kesken. He olivat Kanadaa edustanut Derek Drouin, Qatarin Mutaz Essa Barshim sekä britannialainen Robert Grabarz.[35][36]
		Mutaz Essa Barshim  Qatar Derek Drouin  Kanada Robert Grabarz  Iso-Britannia	229
Seiväshyppy		Renaud Lavillenie  Ranska	597 OR	Renaud Lavillenien ensimmäinen yritys korkeudesta 597 epäonnistui. Seiväshyppyfinaalissa Saksan Björn Otto ja Raphael Holzdeppe ylittivät kumpikin ensimmäisellä yrityksellään korkeuden 591, kun taas samassa vaiheessa riman ylityksessä epäonnistunut Renaud Lavillenie jätti kaksi yritystä olympiaennätyskorkeuteen 597. Yrityksistä toinen päättyi ylitykseen. Holzdeppe ja Otto eivät sen sijaan onnistuneet hyppäämään 591 senttimetriä korkeammalta, joten aiemmin samana vuonna Helsingin EM-kisoissa mestaruuden voittanut Lavillenie vei nimiinsä myös olympiakullan.[37][38]
		Björn Otto  Saksa	591
		Raphael Holzdeppe  Saksa	591 PB
Pituushyppy		Greg Rutherford  Iso-Britannia	831	Greg Rutherford hyppää pituuden loppukilpailussa. Pituushypyssä Britannian Greg Rutherford otti olympiakullan tuloksella 831. Hopean vei Australian Mitchell Watt ja pronssin Yhdysvaltain Will Claye. Ruotsin Michel Tornéus sijoittui neljänneksi ja Saksan Sebastian Bayer viidenneksi. Edellisen kerran miesten pituushypyn olympiakulta oli mennyt Britanniaan Tokiossa 1964. Silloin mestari oli Lynn Davies.[39]
		Mitchell Watt  Australia	816
		Will Claye  Yhdysvallat	812
Kolmiloikka		Christian Taylor  Yhdysvallat	17,81	Kolmiloikassa kultamitalin otti hallitseva maailmanmestari Christian Taylor tuloksella 17,81, joka oli hänen kauden parhaansa. Taylorin tavoin Yhdysvaltoja edustanut Will Claye sai hopeamitalin 17,62 metrin pituisen hyppynsä perusteella. Pronssimitalisti oli aiemmin saman vuoden aikana järjestetyissä Helsingin EM-kilpailuissa mestaruuden voittanut italialainen Fabrizio Donato, jonka paras hyppy kantoi 17,48 metriä.[40][41]
		Will Claye  Yhdysvallat	17,62
		Fabrizio Donato  Italia	17,48
Kuulantyöntö		Tomasz Majewski  Puola	21,89 SB	Tomasz Majewski juhlimassa olympiavoittoaan Lontoossa 2012. Puolan Tomasz Majewski voitti kuulantyönnön loppukilpailun tuloksella 21,89 metriä. Näin hän uusi Pekingin olympialaisissa 2008 saavuttamansa olympiakullan. Hopealle sijoittuneen Saksan David Storlin parhaan työnnön pituus oli 21,86 metriä, joten hän jäi vain kolmen sentin päähän Majewskista. Pronssimitali meni Yhdysvaltain Reese Hoffalle.[42][43]
		David Storl  Saksa	21,86
		Reese Hoffa  Yhdysvallat	21,23
Kiekonheitto		Robert Harting  Saksa	68,27	Kiekonheiton finaalissa iranilainen Ehsan Hadadi heitti heti ensimmäisellä yrityksellään tuloksen 68,18 metriä ja piti kärkipaikkaa pitkään hallussaan. Lopulta voiton kuitenkin vei Saksan Robert Harting, joka onnistui viidennellä kierroksella heittämään tuloksen 68,27. Hadadi sai hopeaa. Viron Gerd Kanter otti pronssimitalin kauden parhaalla tuloksellaan 68,03. Liettuan Virgilijus Alekna pystyi parhaimmillaan 67,38 metrin mittaiseen heittoon ja sijoittui neljänneksi. Tuloksen 67,19 tehnyt Puolan Piotr Małachowski oli puolestaan viides.[44][45]
		Ehsan Hadadi  Iran	68,18
		Gerd Kanter  Viro	68,03 SB
Moukarinheitto		Krisztián Pars  Unkari	80,59	Helsingin Euroopan-mestaruuskilpailuissa moukarinheiton loppukilpailun voittaneesta Unkarin Krisztián Parsista tuli lajin olympiavoittaja tuloksella 80,59. Pekingin olympialaisissa 2008 mestaruuden vienyt Primož Kozmus otti puolestaan hopeaa 79,36 metrin pituisella heitolla, joka oli hänen kauden parhaansa. Pronssimitalin sai Japanin Kōji Murofushi tuloksella 78,71.[46][47]
		Primož Kozmus  Slovenia	79,36 SB
		Kōji Murofushi  Japani	78,71 SB
Keihäänheitto		Keshorn Walcott  Trinidad ja Tobago	84,58 NR	Keihäänheitossa olympiavoiton vei suuryllättäjä Trinidad ja Tobagon Keshorn Walcott, joka teki finaalissa maansa uuden ennätyksen 84,58 metriä. Alun perin hopeasijalle ylsi Ukrainan Oleksandr Pjatnytsja tuloksella 84,51. Pronssimitalin otti Suomen Antti Ruuskanen 84,12 metrin pituisella heitollaan. Tšekin Vítězslav Veselý oli neljäs ja Suomen Tero Pitkämäki viides. Heidän tuloksensa olivat 83,34 ja 82,80 metriä.[48][49] Pjatnytsjan Lontoon dopingnäyte osoittautui uusintatestissä positiiviseksi vuonna 2016 ja hänet hylättiin. Ruuskanen sai hopeamitalinsa Lahden MM-hiihtojen yhteydessä 23.2.2017.[50]
		Antti Ruuskanen  Suomi	84,12
		Vítězslav Veselý  Tšekki	83,34
Kymmenottelu		Ashton Eaton  Yhdysvallat	8 869	Maailmanennätyksen haltijana kilpailuun lähtenyt Ashton Eaton otti kymmenottelun olympiavoiton 8 869 pisteen turvin. Hän ei jäänyt kauaksi Roman Šebrlen 8 893 pisteen olympiaennätyksestä. Hopeaa sai Eatonin tavoin Yhdysvaltoja edustanut Trey Hardee tuloksella 8 671. Hardee oli voittanut lajin edellisen maailmanmestaruuden Daegussa 2011. Kuuban Leonel Suárezin 8 523 pisteen arvoinen kokonaissuoritus takasi hänelle pronssimitalin. Suárezin keihäänheitossa tekemä 76,94 metrin tulos oli ottelijoiden keskuudessa olympiahistorian pisin.[51] Belgialainen Hans Van Alphen sijoittui 8 447 pisteellään kilpailun neljänneksi. Viides oli Kanadan Damian Warner, joka teki oman ennätystuloksensa 8 442.[52][53]
		Trey Hardee  Yhdysvallat	8 671 SB
		Leonel Suárez  Kuuba	8 523 SB

AR: Maanosan ennätys | CR: Kisaennätys | NR: Kansallinen ennätys | OR: Olympiaennätys | PB/PR: Henkilökohtainen ennätys | SB: Kauden paras | WL: Maailman kauden kärkitulos | WR: Maailmanennätys

Naiset

Juoksu- ja kävelylajit

Laji	Sijoitukset			Selostus
100 m		Shelly-Ann Fraser-Pryce  Jamaika	10,75	Pekingin olympialaisissa 2008 sadalla metrillä kultamitalin voittanut Shelly-Ann Fraser-Pryce uusi mestaruutensa. Kilpailussa Fraser-Prycen jälkeen sijoille 2–5 tulivat järjestyksessä Carmelita Jeter, Veronica Campbell-Brown, Tianna Madison ja Allyson Felix.[54][55]
		Carmelita Jeter  Yhdysvallat	10,78 SB
		Veronica Campbell-Brown  Jamaika	10,81 SB
200 m		Allyson Felix  Yhdysvallat	21,88	Yhdysvaltoja edustanut Allyson Felix juoksi selkeään voittoon naisten 200 metrin loppukilpailussa. Hänen aikansa oli 21,88 sekuntia. Jamaikan Shelly-Ann Fraser-Pryce otti puolestaan hopeamitalin omalla ennätystuloksellaan 22,09. Pronssisijalle ylsi Yhdysvaltain Carmelita Jeter tuloksella 22,14. Sekä Ateenassa 2004 että Pekingissä 2008 olympiakullan vienyt Veronica Campbell-Brown juoksi matkan aikaan 22,38 ja oli neljäs. Viidenneksi sijoittui Sanya Richards-Ross tuloksella 22,39.[56][57]
		Shelly-Ann Fraser-Pryce  Jamaika	22,09 PB
		Carmelita Jeter  Yhdysvallat	22,14
400 m		Sanya Richards-Ross  Yhdysvallat	49,55	Yhdysvaltain Sanya Richards-Ross voitti 400 metrin olympiakullan ajalla 49,55. Neljä vuotta aiemmin olympiavoiton vienyt Britannian Christine Ohuruogu sai tällä kertaa hopeaa. Hän taittoi matkan 49,70 sekunnissa. Loppukilpailussa Venäjän Antonina Krivošapka oli matkan puolivälin kohdalla vielä koko joukon ensimmäisenä mutta joutui lopulta tyytymään kuudenteen sijaan. Pronssimitalin otti Yhdysvaltain DeeDee Trotter ajalla 49,72. Hallitseva maailmanmestari Amantle Montsho jäi kolmen sadasosan päähän Trotterista ja sijoittui neljänneksi.[58][59]
		Christine Ohuruogu  Iso-Britannia	49,70 SB
		Deedee Trotter  Yhdysvallat	49,72 SB
800 m		Caster Semenya  Etelä-Afrikka	1.57,23 SB	Kilpailun voitti alun perin Venäjän Marija Savinova ajalla 1.56,19. Etelä-Afrikan Caster Semenya juoksi pitkään viimeisten joukossa mutta paransi sijoitustaan toistuvasti viimeisen sadan metrin aikana ja ylitti maaliviivan toisena tuloksella 1.57,23. [60][61] Savinovan suoritus hylättiin vuonna 2017 dopingin takia.[62]
		Jekaterina Poistogova  Venäjä	1.57,53 PB
		Pamela Jelimo  Kenia	1.57,59
1 500 m		Maryam Yusuf Jamal  Bahrain	4.10,74	Kilpailun alkuperäinen kärkikaksikko, turkkilaiset Aslı Çakır Alptekin (4.10,23) ja Gamze Bulut (4.10,40), hylättiin myöhemmin dopingin takia. Myös alun perin neljänneksi sijoittunut Venäjän Tatjana Tomašova, seitsemänneksi sijoittunut Valko-Venäjän Natallja Kareiva ja yhdeksänneksi sijoittunut Venäjän Jekaterina Kostetskaja hylättiin myöhemmin dopingin takia. Aregawi sijoittui alun perin viidenneksi ja Rowbury kuudenneksi.[63][64] Tomašova ehti nousta kisan hopeamitalistiksi ennen kuin hänenkin suorituksensa hylättiin vuonna 2024.[65][66]
		Abeba Aregawi  Etiopia	4.11,03
		Shannon Rowbury  Yhdysvallat	4.11,26
5 000 m		Meseret Defar  Etiopia	15.04,25
		Vivian Cheruiyot  Kenia	15.04,73
		Tirunesh Dibaba  Etiopia	15.05,15
10 000 m		Tirunesh Dibaba  Etiopia	30.20,75 SB	Naisten 10 000 metrin finaali käynnissä 3. elokuuta 2012. Kilpailun lopulta voittanut Tirunesh Dibaba juoksee tässä vaiheessa toisena. Naisten 10 000 metrin juoksun voitti Etiopian Tirunesh Dibaba selkeällä erolla seuraavaksi tulleisiin Kenian Sally Jepkosgei Kipyegoon ja Vivian Jepkemoi Cheruiyotiin. Dibaban aika oli 30.20,75, jolla hän voitti uransa kolmannen olympiakullan.[67][68]
		Sally Jepkosgei Kipyego  Kenia	30.26,37 PB
		Vivian Jepkemoi Cheruiyot  Kenia	30.30,44 PB
Maraton		Tiki Gelana  Etiopia	2.23.07 OR	Juoksijoita Lontoon olympialaisten naisten maratonilla. Maratonilla kultamitalin saavutti Etiopian Tiki Gelana olympiaennätyksellä 2.23.07. Hopea meni kenialaiselle Priscah Jeptoolle, jonka aika oli ainoastaan viisi sekuntia heikompi kuin Gelanan. Venäjän Tatjana Petrova-Arhipova vei puolestaan pronssin omalla ennätyksellään 2.23.29. Lontoon maratonin kaksi kertaa voittanut Kenian Mary Keitany oli pitkään mukana voittotaistelussa, mutta noin kaksi kilometriä ennen maaliviivaa hänen tahtinsa hiipui. Keitanyn lopullinen sijoitus oli neljäs ja aika 2.23.56. Hän oli voittanut huhtikuussa Lontoon kilpailun tuloksella 2.18.37.[69][70]
		Priscah Jeptoo  Kenia	2.23.12
		Tatjana Petrova-Arhipova  Venäjä	2.23.29 PB
100 m aitajuoksu		Sally Pearson  Australia	12,35 OR	Naisten 100 metrin aitajuoksussa kilpailun ennakkosuosikki Australian Sally Pearson saavutti kultamitalin uudella olympiaennätysajalla 12,35 sekuntia. Hänen jälkeensä maaliin tulivat Yhdysvaltoja edustaneet Dawn Harper ja Kellie Wells ajoilla 12,37 ja 12,48. Sekä Wells että Harper juoksivat oman ennätyksensä. Myös kilpailun neljäs sija meni Yhdysvaltoihin, kun LoLo Jones aitoi tuloksen 12,58, joka oli hänen kauden parhaansa.[71][72]
		Dawn Harper  Yhdysvallat	12,37 PB
		Kellie Wells  Yhdysvallat	12,48 PB
400 m aitajuoksu		Lashinda Demus  Yhdysvallat	52,77 SB	Naisten 400 metrin aitajuoksun loppukilpailu 8. elokuuta 2012. 400 metrin aitajuoksussa viidestä kärkinaisesta jokainen teki kauden parhaan tuloksensa. Kilpailun voitti alun perin Venäjän Natalja Antjuh omalla ennätyksellään ja maailman kauden kärkituloksella 52,70 sekuntia. Hänet kuitenkin lopulta hylättiin dopingin takia vuonna 2022[73] ja kansainvälinen olympiakomitea vahvisti lopullisen mitalijärjestyksen maaliskuussa 2023[74]. Yhdysvaltain Lashinda Demus oli kilpailussa alun perin toinen ajalla 52,77. Demus oli lähellä saavuttaa Antjuhin loppusuoralla mutta ei aivan ehtinyt. Kolmantena maaliin juoksi Tšekin Zuzana Hejnová tuloksella 53,38, neljäntenä Jamaikan Kaliese Spencer ajalla 53,66, ja alun perin viides oli oman ennätyksensä 53,92 aitonut Yhdysvaltain Georganne Moline.[75][76]
		Zuzana Hejnová  Tšekki	53,38 SB
		Kaliese Spencer  Jamaika	53,66 SB
3 000 m estejuoksu		Habiba Ghribi  Tunisia	9.08,37 NR	Kilpailun voitti alun perin venäläinen Julija Zaripova (9.06,72), mutta hänet hylättiin vuonna 2016 dopingrikkomuksen takia.[30]
		Sofia Assefa  Etiopia	9.09,84
		Milcah Chemos  Kenia	9.09,88
20 km kävely		Qieyang Shijie  Kiina	1.25.16 AR	Kilpailussa ensimmäisenä maaliin maailmanennätysajalla tullut Venäjän Jelena Lašmanova hylättiin myöhemmin dopingrikkomuksen vuoksi. Myös hopealle sijoittunut Venäjän Olga Kaniskina hylättiin, vuonna 2016, dopingrikkomuksen takia[30]. Kiinan Qieyang Shijie teki 20 kilometrin uudeksi Aasian-ennätykseksi ajan 1.25.16.[77][78]
		Liu Hong  Kiina	1.26.00
		Lü Xiuzhi  Kiina	1.27.10
4 × 100 m		Yhdysvallat Tianna Madison Allyson Felix Bianca Knight Carmelita Jeter	40,82 WR	Naisten 4 × 100 metrin viestijuoksufinaalissa rikottiin DDR:n 27 vuoden ikäinen ME-tulos, joka oli 41,37 sekuntia. Yhdysvaltain Tianna Madison, Allyson Felix, Bianca Knight ja Carmelita Jeter juoksivat matkan 40,82 sekunnissa ja paransivat näin maailmanennätystä peräti 0,55 sekunnilla. Hopeaa ottanut Jamaikan joukkue teki historian kolmanneksi nopeimman ajan 41,41 s, joka oli maan uusi ennätys. Jamaikan tavoin maansa ennätyksen tehnyt Ukraina saavutti pronssia tuloksella 42,04. Neljännen ja viidennen sijan ottivat Nigerian ja Saksan joukkueet ajoilla 42,64 ja 42,67.[79][80]
		Jamaika Shelly-Ann Fraser-Pryce Sherone Simpson Veronica Campbell-Brown Kerron Stewart	41,41 NR
		Ukraina Olesja Povh’ H’rystyna Stui Marija Rjemjen Jelizaveta Bryzhina	42,04 NR
4 × 400 m		Yhdysvallat DeeDee Trotter Allyson Felix Francena McCorory Sanya Richards-Ross	3.16,87 SB	Yhdysvallat otti olympiavoiton 4 × 400 metrin viestijuoksussa kauden parhaalla tuloksellaan 3.16,87. Yhdysvaltain viestijoukkueeseen kuulunut Allyson Felix saavutti voiton myötä kolmannen kultamitalinsa Lontoon olympiakisoissa.[81][82] Alun perin toiseksi sijoittunut Venäjän joukkue (Julija Guštšina, Antonina Krivošapka, Tatjana Firova, Natalja Antjuh; ajalla 3.20,23) hylättiin myöhemmin dopingin takia.
		Jamaika Christine Day Rosemarie Whyte Shericka Williams Novlene Williams-Mills	3.20,95 SB
		Ukraina Alina Logvynenko Olha Zemljak Hanna Jaroštšuk Natalija Pyhyda	3.23,57 SB

AR: Maanosan ennätys | CR: Kisaennätys | NR: Kansallinen ennätys | OR: Olympiaennätys | PB/PR: Henkilökohtainen ennätys | SB: Kauden paras | WL: Maailman kauden kärkitulos | WR: Maailmanennätys

Kenttälajit

Laji	Sijoitukset			Selostus
Korkeushyppy		Anna Tšitšerova  Venäjä	205	Korkeushypyssä hopeaa saavuttanut Brigetta Barrett Yhdysvaltain lipun kanssa. Naisten korkeushypyn finaalissa Pekingissä 2008 olympiapronssia saavuttanut Venäjän Anna Tšitšerova onnistui Lontoossa voittamaan kultamitalin tuloksella 205. Yhdysvaltain Brigetta Barrett otti puolestaan hopeaa ylittämällä korkeuden 203 senttimetriä toisella yrityksellään. Alun perin pronssille sijoittunut Venäjän Svetlana Školina ylitti saman korkeuden kolmannella yrityksellään. Školina kuitenkin hylättiin myöhemmin vuonna 2021 dopingin takia[34]. Školinan hylkäyksen jälkeen sijoille kolme ja neljä nousivat Espanjan Ruth Beitia ja Belgian Tia Hellebaut.[83][84]
		Brigetta Barrett  Yhdysvallat	203 PB
		Ruth Beitia  Espanja	200 SB
Seiväshyppy		Jennifer Suhr  Yhdysvallat	475	Britannian edustaja Holly Bleasdale suorituksessaan Lontoon olympialaisten seiväskilpailussa 6. elokuuta 2012. Bleasdale jakoi finaalin kuudennen sijan Tšekin Jiřina Ptáčníkován ja Saksan Lisa Ryzihin kanssa tuloksella 445.[85][86] Seiväshypyssä Jelena Isinbajeva yritti tehdä naisyleisurheilun historiaa pyrkimällä saavuttamaan kolmannen peräkkäisen olympiakultansa. Hän jäi kuitenkin kolmanneksi tuloksella 470 ja jatkoi mitaliketjuaan pronssilla. Voiton vei Pekingin olympialaisissa neljä vuotta aiemmin hopeaa ottanut Yhdysvaltain Jennifer Suhr. Hän ylitti riman parhaimmalla suorituksellaan 475 sentin korkeudelta. Kuuban Yarisley Silva sai hopeaa. Silva hyppäsi saman tuloksen kuin Suhr, mutta kuubalainen oli tiputtanut riman 445 sentin kohdalla, joten Suhrin sarja oli parempi ja oikeutti kilpailun voittoon. Neljäs ja viides sija menivät Saksaan, kun Silke Spiegelburg ja Martina Strutz hyppäsivät tulokset 465 ja 455.[85][86]
		Yarisley Silva  Kuuba	475 NR
		Jelena Isinbajeva  Venäjä	470
Pituushyppy		Brittney Reese  Yhdysvallat	712	Pituuden finaalissa seitsemän metrin raja ylitettiin kaksi kertaa. Vaikeuksien kautta karsinnasta loppukilpailuun selviytynyt hallitseva maailmanmestari Brittney Reese sai parhaimmalla yrityksellään tuloksen 712 ja vei olympiakullan. Hopeamitalin otti venäläinen Jelena Sokolova, joka teki toisella hypyllään oman ennätyksensä 707. Yhdysvaltojen edustaja Janay DeLoach sai puolestaan pronssia tuloksella 689.[87][88] Alun perin neljänneksi sijoittunut Latvian Ineta Radēviča (688 cm) ja viidenneksi sijoittunut Venäjän Anna Nazarova (677) hylättiin myöhemmin dopingin takia.[34]
		Jelena Sokolova  Venäjä	707 PB
		Janay Deloach  Yhdysvallat	689
Kolmiloikka		Olga Rypakova  Kazakstan	14,98 SB	Naisten kolmiloikan loppukilpailu päättyi kazakstanilaisen Olga Rypakovan voittoon. Hänen paras hyppynsä kantoi 14,98 metriä. Kolumbian Caterine Ibargüen otti hopeamitalin saatuaan viimeisellä yrityksellään tuloksen 14,80. Daegussa 2011 maailmanmestaruuden voittaneen ukrainalaisen Olha Saladuh’an paras hyppy oli 14,79 metrin pituinen, ja hän sijoittui pronssille.[89][90]
		Caterine Ibargüen  Kolumbia	14,80
		Olha Saladuh’a  Ukraina	14,79
Kuulantyöntö		Valerie Adams  Uusi-Seelanti	20,70	Kuulantyönnössä pisimmälle työnsi Valko-Venäjän Nadzeja Astaptšuk, jonka suorituksissa 21 metrin raja ylittyi neljä kertaa. Astaptšukin sarjan paras tulos oli 21,36 metriä. Astaptšuk oli kuitenkin antanut finaalia edeltävänä päivänä positiivisen dopingnäytteen, joten kultaa sai lajin arvokisoja vuosien ajan hallinnut Uuden-Seelannin Valerie Adams tuloksella 20,70. Venäjän Jevgenija Kolodko teki parhaimmalla työnnöllään oman ennätyksensä 20,48 ja otti hopeaa, jonka hän menetti dopingnäytteensä osoittauduttua positiiviseksi uusintatestissä vuonna 2016.[91] Dopingtapausten jälkeen hopealle tuli Kiinan Gong Lijiao tuloksella 20,22, joka oli hänen kauden parhaansa.[92][93][94][95] Pronssille nousi kilpailussa viidenneksi työntänyt Kiinan Li Ling tuloksella 19,63. Virallisesti KOK ei ole jakanut mitaleita uusiksi Kolodkon käryn jälkeen.
		Gong Lijiao  Kiina	20,22 SB
		Li Ling  Kiina	19,63
Kiekonheitto		Sandra Perković  Kroatia	69,11 NR	Kiekonheitossa Sandra Perkovićin 69,11 metrin tulos oli Kroatian ennätys ja oikeutti kultamitaliin. Alun perin toiseksi sijoittunut Venäjän Darja Pištšalnikova hylättiin myöhemmin dopingin takia.[96][97]
		Li Yanfeng  Kiina	67,22
		Yarelis Barrios  Kuuba	66,38
Moukarinheitto		Anita Włodarczyk  Puola	77,60 SB	Kilpailun voitti alun perin Venäjän Tatjana Lysenko olympiaennätyksellä 78,18. Hänet kuitenkin hylättiin myöhemmin dopingin takia. Loppukilpailu oli vähällä päättyä skandaaliin, kun järjestäjät eivät aluksi onnistuneet mittaamaan Saksan Betty Heidlerin pisintä heittoa. Lopulta kilpailun jo päätyttyä hänen tuloksekseen määritettiin videotarkastelun perusteella 77,12 metriä. Heidler nousi tällöin kahdeksannelta sijalta pronssille. Kiina jätti asiasta protestin sillä perusteella, että neljänneksi tuloksella 76,34 sijoittunut Zhang Wenxiu ei viimeisen yrityksensä aikana tiennyt kilpailun todellista tilannetta, mutta protesti hylättiin.[98] Zhang oli jo ehtinyt juhlia pronssimitalia kilpailupaikalla.[98][99][100]
		Betty Heidler  Saksa	77,12
		Zhang Wenxiu  Kiina	76,34
Keihäänheitto		Barbora Špotáková  Tšekki	69,55 SB	Edellisten olympialaisten tavoin myös Lontoossa kultamitalin naisten keihäänheitossa voitti Tšekin Barbora Špotáková. Špotákován neljännellä kierroksella tekemä 69,55 metrin heitto oli yli neljä metriä pidempi kuin hopeaa saavuttaneen Saksan Christina Obergföllin paras heitto, joka kantoi 65,16 metriä. Hopean lisäksi pronssi meni Saksaan, sillä Linda Stahl onnistui neljännellä yrityksellään tekemään kauden parhaan tuloksensa 64,91. Hallitseva maailmanmestari Marija Abakumova sen sijaan epäonnistui finaalissa. Hän putosi kilpailun kolmelta viimeiseltä kierrokselta alle 60 metrin heitoillaan. Kiinan Lu Huihui sai puolestaan tehdä kaikki kuusi suoritusta ja oli lopulta viides tuloksella 63,70. Huihuita ennen neljänneksi sijoittui Etelä-Afrikan Sunette Viljoen, jonka pisin heitto kantoi 64,53 metriä. Tulos syntyi ensimmäisellä kierroksella.[101][102]
		Christina Obergföll  Saksa	65,16
		Linda Stahl  Saksa	64,91 SB
Seitsenottelu		Jessica Ennis  Iso-Britannia	6 955 NR	Jessica Ennis Lontoon olympiastadionilla perjantaina 3. elokuuta 2012. Jessica Ennis vei olympiakullan 6 955 pisteellä. Tulos oli uusi Britannian ennätys. Hopealle sijoittunut Saksan Lilli Schwarzkopf joutui ensin hylätyksi 800 metrin juoksussa, mutta hylkäyksestä tehty vastaprotesti hyväksyttiin.[103][104] Seitsenottelussa nähtiin kolmessa lajissa paras ottelussa koskaan tehty tulos. Ennis juoksi sadan metrin aidat aikaan 12,54 s, Austra Skujytė työnsi kuulaa tulokseen 17,31 m ja Sofía Ifadídou heitti keihästä 56,96 m.[105][106] Alun perin pronssille sijoittunut Venäjän Tatjana Tšernova (6 628) ja neljänneksi sijoittunut Ukrainan Ljudmyla Josypenko (6 618 pistettä) hylättiin myöhemmin dopingin takia.
		Lilli Schwarzkopf  Saksa	6 649 PB
		Austra Skujyte  Liettua	6 599 PB

AR: Maanosan ennätys | CR: Kisaennätys | NR: Kansallinen ennätys | OR: Olympiaennätys | PB/PR: Henkilökohtainen ennätys | SB: Kauden paras | WL: Maailman kauden kärkitulos | WR: Maailmanennätys

Mitalitaulukko

Sija	Maa	Kultaa	Hopeaa	Pronssia	Yhteensä
1.	Yhdysvallat	11	10	8	29
2.	Jamaika	4	5	4	13
3.	Iso-Britannia	4	2	0	6
4.	Etiopia	3	3	2	8
5.	Kenia	2	4	7	13
6.	Kiina	2	4	4	10
7.	Australia	2	1	0	3
8.	Puola	2	0	0	2
9.	Saksa	1	5	2	8
10.	Venäjä	1	2	2	5
11.	Trinidad ja Tobago	1	1	2	4
12.	Ranska	1	1	1	3
	Tšekki	1	1	1	3
14.	Dominikaaninen tasavalta	1	1	0	2
15.	Algeria	1	0	0	1
	Bahama
	Bahrain
	Etelä-Afrikka
	Grenada
	Kazakstan
	Kroatia
	Uganda
	Unkari
	Uusi-Seelanti
	Tunisia
26.	Kuuba	0	1	2	3
27.	Botswana	0	1	0	1
	Guatemala
	Iran
	Kanada
	Kolumbia
	Qatar
	Slovenia
	Suomi
35.	Ukraina	0	0	3	3
36.	Espanja	0	0	1	1
	Irlanti
	Italia
	Japani
	Liettua
	Marokko
	Puerto Rico
	Viro

^[107][108]