-inen

Suomi

Suffiksi

-inen (: vokaalivartalossa -ise-, konsonanttivartalossa -is-)

1. tyypillisesti substantiiveihin liittyvä adjektiiveja muodostava johdin, joka yleensä merkitsee kantasanan ilmaiseman kaltaista tai kuulumista johonkin paikkaan tai ajankohtaan

Huomautukset

• Johdin liittyy (vahvaan) vokaalivartaloon, jonka loppu e jää joskus pois tai lyhenee:

  aika (vahva vokaalivartalo aika-) + -inen → aikainen

  itä (vahva vokaalivartalo itä-) + -inen → itäinen

  kiemura (vartalo kiemura-) + -inen → kiemurainen

  latuska (vartalo latuska-) + -inen → latuskainen

  alpakka (vahva vokaalivartalo alpakka-) + -inen → alpakkainen

  makea (vartalo make|a-) + -inen → makeinen

  maa (vartalo ma|a-) + -inen → mainen

  lauantai (vartalo lauanta|i-) + -inen → lauantainen

  suo (vartalo suo-, i:n edellä so-) + -inen → soinen

  kivi (vokaalivartalo kiv|e-) + -inen → kivinen

  tiili (vokaalivartalo tiil|e-) + -inen → tiilinen

  kuusi (vokaalivartalo kuus|e-) + -inen → kuusinen

  lumi (vokaalivartalo lum|e-) + -inen → luminen

  saari (vokaalivartalo saar|e-) + -inen → saarinen

  käsi (vahva vokaalivartalo käte-) + -inen → käteinen

  yksi (vahva vokaalivartalo yhte-) + -inen → yhteinen

  lämmin ((vahva) vokaalivartalo lämpimä-) + -inen → lämpimäinen

  emäs (vokaalivartalo emäks|e-) + -inen → emäksinen

  ruis ((vahva) vokaalivartalo ruki|i-) + -inen → rukiinen

  mies (vokaalivartalo mieh|e-) + -inen → miehinen

  ohut (vokaalivartalo ohu|e-) + -inen → ohuinen

  kevät (vokaalivartalo kevä|ä-) + -inen → keväinen

  eriste (vokaalivartalo eriste|e-) + -inen → eristeinen

Etymologia

• Nominatiivin pääte -inen ja taivutusvartalo -is(e)- ovat eri alkuperää. Jälkimmäinen on samaa suomalais-ugrilaista alkuperää kuin esimerkiksi pohjoissaamen deminutiivijohdin -š, kun taas nominatiivipäätteen alkuperä on epäselvä, mutta vähintäänkin kantasuomalaista perua.^[1]
• Johdin -nen oli alun perin johtimen -inen variantti. Ensin mainitun erikoistuminen substantiiveihin ja -inen-johtimen erikoistuminen adjektiiveihin on oppitekoista.^[1]

Liittyvät sanat

• Luokka: Suomen kielen inen-nominit

Synonyymit

• -isa/-isä, -kas/-käs

Johdokset

• -einen, -llinen, -mainen/-mäinen, -nainen/-näinen
• -isuus/-isyys
• -isin
• -isen

Yhdyssanat

• energinen, koiraspuolinen, naaraspuolinen, nykyaikainen

Lähteet

• Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 263 Milloin johtimessa on i ja miten se liittyy kantavartaloon?