aatos

Suomi

Substantiivi

aatos (39)

1. (ylätyyliä, runollinen) ajatus, miete

   Mit’‎ kaunehin aatos, vainen tohtineeko todeksi toivoakaan!

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑːt̪os/
• tavutus: aa‧tos

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	aatos	aatokset
genetiivi	aatoksen	aatosten aatoksien
partitiivi	aatosta	aatoksia
akkusatiivi	aatos; aatoksen	aatokset
sisäpaikallissijat
inessiivi	aatoksessa	aatoksissa
elatiivi	aatoksesta	aatoksista
illatiivi	aatokseen	aatoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aatoksella	aatoksilla
ablatiivi	aatokselta	aatoksilta
allatiivi	aatokselle	aatoksille
muut sijamuodot
essiivi	aatoksena	aatoksina
translatiivi	aatokseksi	aatoksiksi
abessiivi	aatoksetta	aatoksitta
instruktiivi	–	aatoksin
komitatiivi	–	aatoksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	aatokse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	aatos-

Etymologia

Carl Axel Gottlundin käyttöön ottama uudissana^[1]

Käännökset

1. ajatus, miete

Ks. ajatus

Liittyvät sanat

Anagrammit

osata, ostaa, saota

Idiomit

• tulla toisiin aatoksiin – muuttaa mielensä

Aiheesta muualla

• aatos Kielitoimiston sanakirjassa