aikomus

Suomi

Substantiivi

aikomus (39)

1. ajatus jonkin asian toteuttamisesta, us. epämääräisenä ajankohtana

   Aikomukseni on alkaa lenkkeillä ja juosta maraton, sitten kun kiireet helpottavat.

   Monille asiat jäävät pelkiksi aikomuksiksi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑi̯komus/
• tavutus: ai‧ko‧mus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	aikomus	aikomukset
genetiivi	aikomuksen	aikomusten aikomuksien
partitiivi	aikomusta	aikomuksia
akkusatiivi	aikomus; aikomuksen	aikomukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	aikomuksessa	aikomuksissa
elatiivi	aikomuksesta	aikomuksista
illatiivi	aikomukseen	aikomuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aikomuksella	aikomuksilla
ablatiivi	aikomukselta	aikomuksilta
allatiivi	aikomukselle	aikomuksille
muut sijamuodot
essiivi	aikomuksena	aikomuksina
translatiivi	aikomukseksi	aikomuksiksi
abessiivi	aikomuksetta	aikomuksitta
instruktiivi	–	aikomuksin
komitatiivi	–	aikomuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	aikomukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	aikomus-

Etymologia

verbi aikoa + johdin -mus

Käännökset

1. ajatus jonkin asian toteuttamisesta

englanti: intention kroatia: namjera f.

ranska: intention ruotsi: avsikt

Liittyvät sanat

• aie
• aikoa
• ajatus

Idiomit

• tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla

Aiheesta muualla

• aikomus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 807, 933 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa