arpa

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

arpa (9-E) (monikko arvat)

  1. arpajaisissa arvontaan osallistuva lippu tai vastaava; arvontaväline
    Asia ratkaistiin arvalla.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈɑrpɑ/
  • tavutus: ar‧pa

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Germaaninen *arƀa (> ruotsin arv ’perintö’). Myös muita germaanisia lainaselityksiä on esitetty. Vastineita lähisukukielissä karjalan arpa, vatjan arpa, vepsän arb, viron arp ja pohjoissaamen vuorbi.[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

arpakuutio, arpalippu, arpaluu, arpanoppa, arpaonni, arpapeli, arpaseteli, arvanheitto, pika-arpa, raaputusarpa, raha-arpa, voittoarpa

Sanaliitot
Anagrammit

para, para-, rapa

Aiheesta muualla

  • arpa Kielitoimiston sanakirjassa
  • arpa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Remove ads

Ainu

Verbi

arpa, yksipaikkainen verbi, yksikkö

  1. mennä

Liittyvät sanat

paye

Vastakohta

ek

Lähteet

  • Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
  • Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Espanja

Substantiivi

arpa f.

  1. harppu

Huomautukset

Huomaa, että vaikka arpa on feminiinisukuinen sana, se saa eteensä maskuliiniartikkelin el, sillä se alkaa painollisella a-kirjaimella.

Turkki

Substantiivi

arpa

  1. (kasvitiede) ohra; ohranjyvä

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads