bikinit

Katso artikkeli Bikinit Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

bikinit (6) (monikollinen)

1. kaksiosainen naisten uima-asu, joka peittää lähinnä rinnat ja intiimialueen pikkuhousujen tapaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈbikinit̪/
• tavutus: bi‧ki‧nit

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	bikinit
genetiivi	–	bikinien bikineiden bikineitten
partitiivi	–	bikineitä bikinejä
akkusatiivi	–; –	bikinit
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	bikineissä
elatiivi	–	bikineistä
illatiivi	–	bikineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	bikineillä
ablatiivi	–	bikineiltä
allatiivi	–	bikineille
muut sijamuodot
essiivi	–	bikineinä
translatiivi	–	bikineiksi
abessiivi	–	bikineittä
instruktiivi	–	bikinein
komitatiivi	–	bikineine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	bikini-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englantilainen laina^[1]

Käännökset

1. kaksiosainen naisten uima-asu, joka peittää lähinnä rinnat ja intiimialueen pikkuhousujen tapaan

englanti: bikini espanja: biquini m. italia: bikini m. portugali: biquíni m. ranska: bikini m.

ruotsi: bikini saksa: Bikini m. turkki: bikini venäjä: бикини viro: bikiinid

Liittyvät sanat

• uimapuku, tangat, monokinit, yläosaton
• alushousut, rintaliivit

Synonyymit

• (naisten kaksiosainen uima-asu) biksut (puhekieltä)

Aiheesta muualla

• bikinit Kielitoimiston sanakirjassa