halava

Katso artikkeli Halava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

halava (10)

1. eräs pajuihin kuuluva puulaji (Salix pentandra)

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑlɑʋɑ/
• tavutus: ha‧la‧va

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	halava	halavat
genetiivi	halavan	halavien (halavain)
partitiivi	halavaa	halavia
akkusatiivi	halava; halavan	halavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	halavassa	halavissa
elatiivi	halavasta	halavista
illatiivi	halavaan	halaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	halavalla	halavilla
ablatiivi	halavalta	halavilta
allatiivi	halavalle	halaville
muut sijamuodot
essiivi	halavana	halavina
translatiivi	halavaksi	halaviksi
abessiivi	halavatta	halavitta
instruktiivi	–	halavin
komitatiivi	–	halavine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	halava-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Sanaa on arveltu balttilaiseksi lainaksi (vrt. liettuan žalvas ’vihertävä’), mutta myös vanhemman salava-sanan variantiksi, jossa h olisi halea-sanan vaikutusta. Sanalla tai sen vartaloksi tulkittavalla hala-osalla on vastineita vain eteläisissä lähisukukielissä: viron halapaju ja liivin alāb ’eräs pajulaji’.^[1]

Käännökset

1. eräs pajuihin kuuluva puulaji

azeri: dəfnəyarpaqlı söyüd englanti: bay willow ruotsi: jolster

turkki: defneyapraklı söğüt unkari: babérfűz

Aiheesta muualla

• halava Kielitoimiston sanakirjassa
• halava Tieteen termipankissa