hankain

Suomi

Substantiivi

hankain (33)

1. airon tuki veneen partaassa

   Mahtaako tällä osata soutaa, kun näyttää olevan tappihankaimet.

   hankaimina vanhanaikaiset haarukat

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑŋkɑin/
• tavutus: han‧kain

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hankain	hankaimet
genetiivi	hankaimen	hankaimien hankainten
partitiivi	hankainta	hankaimia
akkusatiivi	hankain; hankaimen	hankaimet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hankaimessa	hankaimissa
elatiivi	hankaimesta	hankaimista
illatiivi	hankaimeen	hankaimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hankaimella	hankaimilla
ablatiivi	hankaimelta	hankaimilta
allatiivi	hankaimelle	hankaimille
muut sijamuodot
essiivi	hankaimena (hankainna)	hankaimina
translatiivi	hankaimeksi	hankaimiksi
abessiivi	hankaimetta	hankaimitta
instruktiivi	–	hankaimin
komitatiivi	–	hankaimine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hankaime-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	hankain-

Etymologia

• Alkuaan laitaan kiinnitetyn oksan hanka.

Käännökset

1. airon tuki

englanti: oarlock, (brittienglantia) rowlock espanja: horquilla inarinsaame: ááŋu kirjanorja: årefeste norja (nynorsk): keip

ruotsi: klyka, årtull saksa: Dolle f. turkki: ıskarmoz viro: tull, aerutull

Liittyvät sanat

• airo
• hankava

Synonyymit

• hanka

Yhdyssanat

alahankain, hankainraksi, järvihankain, merihankain, perähankain, rautahankain, sisähankain, tappihankain, ulkohankain

Aiheesta muualla

• hankain Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

hankain

1. monikon genetiivimuoto sanasta hanka